5. Moos. 6:1–9; Hepr. 9:11–14; Mark 12:28–34
Juutalaisten laissa on 613 määräystä. 248 käskyä ja 365 kieltoa. Juutalaiset opettajat ja laintulkitsijat olivat alkaneet pohtia, miten nämä käskyt voidaan tiivistää. Mikä käsky olisi sellainen, joka sopisi yhteen jokaisen 613 käskyn kanssa? Osa pohdinnoista oli hyvin samankaltaisia, mitä Jeesuksen vastaus tämän päivän tekstissä. Jatka lukemista Suurinta on rakkaus
Vuoden vaihteessa on tapana tehdä erilaisia lupauksia uudelle vuodelle. Joku lupaa tehdä elämäntaparemontin ja alkaa kuntoilla sekä syödä tervellisesti. Toinen lupaa hidastaa kiireistä elämänrytmiään. Joku taas ehkä lupaa nähdä ystäviään enemmän. Tai lukea enemmän kirjoja, matkustaa ja nähdä maailmaa.
Usein tällaiset lupaukset jäävät täyttymättä. Alkuinnostuksessa kyllä saatetaan lähteä uudenvuodenpäivänä kuntosalille, mutta arjen taas alkaessa myös vanhat tavat palaavat. Vaikka kyllä jotkut lupaukset saattavat toteutuakin. Jatka lukemista Uusi vuosi – Uusi liitto
Ulkomaanmatkoilla joudutaan yleensä menemään turvatarkastuksen läpi. Siinä läpivalaistaan sekä matkatavarat että matkustaja. Tarkistetaan, että kukaan ei vie tai tuo maahan mitään laitonta tai haitallista.
Tällainen läpivalaisu olisi hyvä myös omassa käytössä ihmissuhteissa. Voisi nähdä ihmisten motiivit, aidot tunteet ja tarpeet. Tällainen näkökyky on Jeesuksella. Hän näkee meidän lävitsemme. Keitä olemme. Hän näkee meidät kuitenkin rakkaudella, ei tuomiten, vaan toivoen, että voisimme kasvaa hänessä paremmiksi. Jatka lukemista Jeesus näkee lävitsesi
Tuhlaajapoikavertaus on luultavasti yksi tunnetuimpia Raamatun kertomuksia. Se sisältää kuitenkin paljon sellaista, mitä emme välttämättä huomaa, ja mistä ei normaalisti saarnatakaan.
Tuhlaajapoika-kertomus ei puhuttele vain niitä, jotka ovat eläneet huonoa elämää ja haluavat tehdä parannuksen. Se kertoo myös niistä, jotka ovat eläneet ihan hyvää elämää, sekä niistä, joita on kohdeltu väärin. Jatka lukemista Tuhlaajapojat
Kristillisen elämän pelisäännöt eivät ole samanlaisia kuin mihin olemme tottuneet. Määrittävänä tekijänä on siinä on rakkaus. Olemme saaneet Jumalan armon ja rakkauden omaksemme, joten sitä meidän tulee myös jakaa eteenpäin. Toisaalta juuri Jumalan rakkaus on myös suurin voimavaramme. Jatka lukemista Kulkekaa rakkaudessa
Jumala on tehnyt puolestamme paljon. Onkin ymmärrettävää, että se voi synnyttää kiitollisuutta. Kiitollisuus toteutuu elämässämme paljon laajemmin, kuin olemme ehkä ajatelleetkaan. Jatka lukemista Kiittäkää rakkaudessa
Kristillisen uskon lähtökohta on rakkaus. Jumalan rakkaus luomaansa kohtaan. Rakkaus, joka on valmis tekemään kaiken mahdollisen rakkaansa hyväksi. Rakkaus myös haastaa sen kohdetta. Aito rakkaus synnyttää aina uutta rakkautta. Niinpä Paavalikin kehottaa meitä elämään rakkaudessa. Jatka lukemista Elä rakkaudessa
Uskonelämässä on eri puolia ja niihin liittyy erilaisia ihanteita. Yksi tällainen osa-alue on evankeliointi ja siihen liittyvä ihanne on se, että kaikki olisivat jonkinlaisia tehoevankelistoja.
Niin ei kuitenkaan ole. Olemme erilaisia ja meillä kaikilla on erilaisia lahjoja. Siksi tapamme evankelioidakin ovat erilaisia. Tällä kertaa tarkastelemme vähän eri puolia evankelioinnista ja asioita, joita me kaikki voimme tehdä. Jatka lukemista Kolme ominaisuutta, jotka jokaisella kristityllä tulisi olla
Jeesus palasi Kapernaumiin, josta oli tullut hänen tukikohtansa Galileassa. Tekstissä puhutaan ”hänen talostaan” tai yleisesti talosta. On epävarmaa, mitä tällä tarkoitetaan. Vaihtoehtoina on, että Jeesus majoittui Kapernaumissa Pietarin anopin taloon tai sitten hän hankki oman talon sieltä. Käytännössä tällä ei ole väliä, pääasia on, että Jeesuksella oli Kapernaumissa vakituinen majapaikka, joka oli yleisesti tiedossa. Jatka lukemista Vaikka läpi talon katon
Raha on asia, joka koskettaa kaikkia elämämme osa-alueita. Siksi se liittyy myös hengelliseen elämään. Samaan aikaan raha on myös asia, joka herättää tunteita ja ristiriitoja. Seurakunnissa saatamme suhtautua rahaan työvälineenä, Jumalan siunauksen välikappaleena tai yksityisasiana. Jonkun mielestä kirkossa ei saisi puhua rahasta. Toisen mielestä siitä pitäisi puhua enemmän.
Mitä mieltä asiasta onkaan, niin seurakuntaelämässäkään ei voi välttyä rahalta. Toisaalta, jos haluamme omistaa elämämme Jumalalle, niin siihen kuuluu myös taloudellinen puoli. Itse asiassa kolehdin kerääminen jumalanpalveluksessa on kiinteä osa itse jumalanpalvelusta. Se ei ole maksu esityksestä tai varsinaisen ohjelman katkaiseva mainoskatko. Kolehdissa pääsemme palvelemaan Jumalaa osallistumalla myös taloudellisesti hänen työhönsä. Jatka lukemista Miten käytän rahaa?
