Kiittäkää rakkaudessa

Jumala on tehnyt puolestamme paljon. Onkin ymmärrettävää, että se voi synnyttää kiitollisuutta. Kiitollisuus toteutuu elämässämme paljon laajemmin, kuin olemme ehkä ajatelleetkaan.

Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Efesolaiskirje 5:15–20

Paavali jatkaa opetustaan oikein elämisestä. Tällä kertaa painopiste on kiittämisessä. Jumalan kiittäminen ja ylistäminen saattaa nykyaikana tuoda mieleen lähinnä vain ylistysmusiikin, mutta se on paljon muutakin ja kattaa oikeasti koko elämän kaikkine osa-alueineen.

Tästä Paavalin tekstistä voi löytää kolme osa-aluetta, joilla ylistäminen toteutuu.

Kiitä ja ylistä rakkaudessa viisaasti.

Paavali kehottaa meitä tarkastelemaan sitä, miten elämme, että eläisimme oikein. Vaikka hän viittaa Jumalan tahtoon, hän ei keskity niinkään hyviin tai pahoihin tekoihin, vaan siihen, mikä on viisasta ja järkevää.

Oikein eläminen ei ole vain pyrkimystä välttää pahaa ja tehdä hyvää, vaan se sisältää myös viisaiden ratkaisujen tekemistä ja viisauteen pyrkimistä.

Tyhmyys ja järjettömyys tarkoittavat samaa ja viittaavat suunnittelemattomaan ja harkitsemattomaan toimintaan. Tyhmä ei suunnittele tekojaan ja niiden seurauksia, vaan enemmänkin ajautuu tilanteesta toiseen. Tyhmä saattaa ajautua tekemään pahoja tai vääriä asioita, koska ei ymmärrä omaa vastuutaan tai kokonaiskuvaa.

Viisauden ja ymmärryksen rinnalle Paavali nostaa tarpeen käyttää jokainen hetki oikein sekä Jumalan tahdon tietäminen. Ne kuvaavat hyvin viisautta ja sitä, mikä järjettömältä puuttuu.

Ajan käyttäminen oikein ei tarkoita sitä, että pitäisi koko ajan olla puuhaamassa jotakin ja omistaa koko elämä vaikkapa orpolasten auttamiselle, kuten äiti Teresa teki. Ennemminkin se tarkoittaa sitä, että otamme ajasta ja tilanteista hyödyn irti, olemme tarkkana ja valveilla, niin että kun saamme esimerkiksi tilaisuuden tehdä hyvää, osaamme myös hyödyntää sen.

Jumalan tahdon tietäminen tarkoittaa ensi sijassa Jumalan tuntemista ja kasvamista hänessä. Se tarkoittaa sitä, että olemme vastuuntuntoisia ja olemme tutustuneet Jumalaan niin, että osaamme tehdä itsenäisesti valintoja, jotka noudattavat hänen tahtoaan.

Kun kasvamme Kristuksessa ja opimme elämään viisaasti hänen tahdossaan, meidän elämästämme, teoistamme ja valinnoistamme tulee käytännön ylistyslaulu Jumalalle. 

Kiitä ja ylistä rakkaudessa raittiisti.

Seuraavaksi Paavali kehottaa meitä olemaan juopumatta viinistä ja antamaan Hengen täyttää itsemme. Tämä kehotus ymmärretään usein väärin. Erityisesti karismaattisissa piireissa saatetaan nähdä, että tässä viitataan siihen, että Pyhän Hengen täyteys on alkoholista juopumiseen verrattava kokemus. Että Hengellä täyttynyt käyttäytyy osittain samalla tavoin kuin juopunut, hoippuu ja hoipertelee. Siitä ei ole kuitenkaan kyse.

Sen sijaan Paavali asettaa tässä viinistä juopumisen ja Hengen täyttämänä olemisen vastakohdiksi. Ne eivät ole samanlaisia kokemuksia. Paavali sanoo, että juopumisesta tulee rietas meno. Kreikan sana, jota Paavali käyttää, voidaan kääntää monellakin tavalla. Ehkä tähän sopivin olisi holtiton tai hallitsematon. Juopuminen vie ihmisen harkinta- ja ajattelukykyä. Hän menettää kyvyn toimia normaalisti ja lisäksi alkoholi poistaa estoja, joka voi johtaa myös hölmöilyyn ja jopa syntiin. Juopuminen on siis oikeastaan konkreettinen esimerkki tyhmästä ja järjettömästä toiminnasta.

Sen sijaan Hengen täyttämänä oleminen on hereillä ja valppaana olemista. Se on kasvamista, oppimista, ymmärtämistä ja kykyä tehdä asioita. Juopumisen ja Hengellä täyttymisen ero on siis itsekontrolli ja arvostelykyky tai niiden puute. Siksi tällä jakella ei voi perustella niitä karismaattisia ilmiöitä, joissa ihminen menettää kontrollin. Se ei tarkoita, etteikö Pyhä Henki voisi vaikuttaa joissakin sellaisia reaktioita, mutta ainakaan tässä kohtaa Paavali ei puhu sellaisesta.

Paavali ei tässä myöskään kiellä alkoholin käyttämistä. Hänen pääpainonsa on juopumisessa, joka aiheuttaa kontrollin puutetta. Parin alkoholiannoksen nauttiminen vaikkapa aterialla tai hyvässä seurassa ei siis haittaa. Antoihan Paavali itsekin ohjeeksi Timoteukselle juoda hieman viiniä vatsavaivoihinsa. Hän esittää siis kaksi vastakkaista asiaa, joista toinen on monin verroin toista parempi. Toisesta on itse asiassa pelkkää hyötyä ja hyvää ja toinen todennäköisesti aiheuttaa pahaa.

Hengen täyttämä oleminen ei tarkoita suoraan sitä, että Pyhä Henki olisi se, joka täyttää meidät, vaan Pyhä Henki on ennemminkin täyttäjä, joka täyttää meitä erilaisilla asioilla. Tämän voisi siis sanoa toisin niin, että annamme Hengen täyttää itsemme hengellisillä asioilla, joita Jumala meille antaa rakennukseksemme ja voimaksemme. Silloin Pyhä Henki meissä vaikuttaa ylistämistä ja kiittämistä, mikä tulee ilmi kolmannessa kohdassa.

Kiitä rakkaudessa luovasti.

Lopuksi Paavali kehottaa kiittämään ja ylistämään erilaisin lauluin. Oikeastaan tämä osa kehotusta on tosiaan suoraa seurausta siitä, että Pyhä Henki täyttää meitä. Emme nykyään enää tiedä varmaksi, mitä tässä mainitut psalmit, ylistusvirret ja hengelliset laulut ovat. Luultavasti osa oli psalmeja, joita löytyy Psalmien kirjasta, tai muita juutalaisia lauluja Jumalasta. Osa oli ehkä kristittyjen laatimia lauluja Jeesuksesta. Tällaisia lauluja ja niiden katkelmia löytyykin varsinkin Paavalin kirjeistä. Osa saattoi olla jumalanpalveluksessa syntyviä spontaaneja ylistyslauluja.

Emme edes tiedä, miltä Paavalin ajan laulut kuulostivat. Olivatko ne virren kaltaisia sävelmiä vai juutalaistyyppisiä lauluja? Paavali ei tässä myöskään määrittele soittimia, joilla soitetaan. Pääajatus Paavalilla onkin sisällössä ei tyylilajissa tai tekniikassa. Niinpä voisimme tämän soveltaa hyvin nykyaikaan ajatellen, että meille tämä tarkoittaa sekä vanhoja virsiä kuin uudempia hengellisiä lauluja ja ylistysmusiikkia.

Laulujen laulaminen on ehkä se tutuin ylistyksen muoto, mikä meilläkin on. Laulaminen on myös ihmisille hyvin luonnollinen tapa. Se ei ole vain kristittyjen yksinoikeus, vaan todennäköisesti kaikissa uskonnoissa jumalanpalvelukseen laulut kuuluvat kiinteänä osana. Lauluja on käytetty aina myös opettamiseen. Meistäkin moni varmaan muistaa erilaisia lauluja, jotka sisältävät muistisääntöjä aakkosista, Uuden testamentin kirjeistä tai jostakin muusta. Soinnulliset runot ja laulut ovat muodoltaan sellaisia, että ne jäävät mieleen ja siksi ne soveltuvat opettamiseen hyvin.

Saatamme laulaa myös muuten. Yksin ollessamme. Kotitöitä tehdessämme. Hermostuessamme tai onnellisena. 

Laulun ja musiikin hyöty on myös siinä, että se vaikuttaa tunteisiimme. Se herättää muistoja ja tunnelmia. Se innostaa ja rauhoittaa. Esimerkiksi Daavid soitti kuningas Saulille, kun tämä oli ahdistunut. Profeetta Elisa taas kutsui soittajan soittamaan, kun häntä pyydettiin profetoimaan. Musiikki auttaa meitä myös keskittymään asioihin ja kiinnittämään huomiotamme esimerkiksi Jumalaan.

Mutta Paavalin kehotusta laulaa ei tarvitse nähdä pelkästään musiikin kautta. Yhtä hyvin sen voi nähdä kehotuksena kiittää ja ylistää luovasti. Osa Jumalan kuvana olemista on se, että osaamme hänen laillaan olla luovia. Pystymme tekemään taidetta eri muodoissaan, ajattelemaan monimutkaisia ajatusrakennelmia ja ratkaisemaan ongelmia. Meidän ei siis tarvitse masentua, jos emme ole lainkaan musikaalisia. Voimme silti ylistää Jumalaa jollakin toisella tapaa.

Tiiivistettynä Paavalin opetus on, että meidän tulisi pyrkiä elämänasenteeseen ja -tapaan, jossa huomiomme on Jumalassa, hänen tahdossaan, ja pyrimme korottamaan häntä. Tämä tapahtuu kasvamalla Kristuksen tuntemisessa ja halussa rakentua. Se on sitä, että pyrimme olemaan järkeviä, valveutuneita ja vastuuntuntoisia. Silloin annamme Pyhän Hengen täyttää meitä kaikella hengellisellä hyvällä, mitä Jumala antaa ja se synnyttää meissä kiitosta ja ylistystä, joka ilmenee kaikissa elämämme osa-alueissa.

Jaa tämä:
Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.