Vuoden vaihteessa on tapana tehdä erilaisia lupauksia uudelle vuodelle. Joku lupaa tehdä elämäntaparemontin ja alkaa kuntoilla sekä syödä tervellisesti. Toinen lupaa hidastaa kiireistä elämänrytmiään. Joku taas ehkä lupaa nähdä ystäviään enemmän. Tai lukea enemmän kirjoja, matkustaa ja nähdä maailmaa.
Usein tällaiset lupaukset jäävät täyttymättä. Alkuinnostuksessa kyllä saatetaan lähteä uudenvuodenpäivänä kuntosalille, mutta arjen taas alkaessa myös vanhat tavat palaavat. Vaikka kyllä jotkut lupaukset saattavat toteutuakin. Jatka lukemista Uusi vuosi – Uusi liitto→
Seurakunta on kokonaisuus, joka toimii ja elää yhdessä. Se kokoaa yhteen erilaiset ihmiset ja tekee heistä perheen. Raamattu kuvaa tätä yhteyttä ihmisruumiilla, jossa jokainen osa toimii yhteiseksi parhaaksi. Jatka lukemista Yhdessä Jumalan edessä maailman hyväksi→
Kaikki tuntenevat sanonnan Jobin postia. Se on nimitys epätoivotuista, ikävistä uutisista. Sanonnan alkuperä on Raamatussa, siinä, kun viestinviejät tulevat tuomaan Jobille uutisia hänen onnettomuudestaan. Job on jäänyt elämään ihmisten puheisiin epätoivottuina uutisina.
Jobin kirja on varmasti monia mietityttävä kirja. Jollekin se voi olla jopa aika pelottava. Kirja käsittelee kysymystä, mitä todennäköisesti jokainen joutuu joskus miettimään: miksi? Miksi pahaa tapahtuu? Miksi pahaa tapahtuu viattomille ja hyville? Miksi pahaa tapahtuu minulle? Jatka lukemista Jobin postia→
Pari vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa elämässäni etelässä lomalla. Menimme vaimoni kanssa Kyprokselle. Siellä näin ensimmäistä kertaa kunnolla palmupuita ja niiden näkemisen aiheuttama reaktio yllätti minutkin. Tuijotin niitä, kävin koskemassa niitä ja naamallani oli kaiken aikaa leveä hymy. Oikeita palmuja.
Lomamme kesti viikon verran ja sinä aikana ehdin näkemään aika monta palmua. Niinpä lähtöpäivänä päätin vielä kerran fiilistellä palmuilla. Menin silittelemään niiden pintaa ja tarkastelin niitä. Tällä kertaa ne eivät kuitenkaan herättäneet minussa kummempaa reaktiota. Olin tottunut niihin. Sitten, viime vuonna menimme jälleen etelään lomalle. Tällä kertaa kohteena oli Teneriffa, jossa myös oli palmuja. Lentokoneessa odotin perille pääsyä, mutta perillä eivät palmut taaskaan herättäneet kummoistakaan reaktiota. Nehän oli jo nähty, ne olivat tuttuja. Jatka lukemista Ihmeellinen Jumala→
Jaakob oli nimensä mukaisesti pettäjä. Hän petti veljensä, isänsä, enonsa jopa itsensä. Mutta hän tuli myös itse petetyksi. Käsiteltävissä jakeissa Jaakob on pakomatkalla, jolle hän joutui erään petoksen seurauksena. Pakeneminen onkin yksi Jaakobin eämän leimaavia piirteitä. Hän ei edes elämänsä lopulla oppinut kohtaamaan vaikeita asioita, vaan lähes aina ennemmin pakeni niitä. Jatka lukemista Jaakob: Pyhän innostama→
1. Mooseksen kirjan luvussa 24 Aabraham elämänsä loppupuolella lähettää palvelijansa hakemaan kotiseudultaan vaimoa pojalleen Iisakille. Aviopuolison ottaminen oman kansan ja suvun parista oli tuohon aikaan yleinen tapa. Tästä Aabraham itse on yksi parhaimpia esimerkkejä, sillä hänen vaimonsa Saara oli hänen sisarpuolensa. Heillä oli sama isä, mutta eri äiti. Tämä toiminta ei perustunut pelkästään tapoihin, vaan sillä oli myös hengellinen merkitys. Jatka lukemista Aabrahamin palvelija: Merkin pyytäminen Jumalalta→
1. Moos. 18:16-33
Jumalan ja Aabrahamin suhde oli erikoinen. Varmaankin vain Mooses pääsee lähelle samaa. Aabrahamin kerrotaan keskustelleen Jumalan kanssa ja tavanneen hänet, samaan tapaan kuin Mooseskin. Jumala teki jopa liiton Aabrahamin kanssa, mikä kuvaa läheistä kumppanuutta. Jatka lukemista Aabraham: Esirukoilija→
Psalmi 40 on mielenkiintoinen rakenteensa puolesta. Se on yksi niistä psalmeista, jotka on ilmeisesti koottu useammasta laulusta. Ensimmäinen laulu on jakeissa 2-11, joka on selvästi pelastuneen kiitosvirsi. Toinen laulu on jakeissa 12-18 on synnintunnustuslaulu. Tämä jälkimmäinen laulu löytyy liki samanlaisena psalmissa 70. Jatka lukemista Psalmi 40: Herra kuulee huutoni→
Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: ”Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. He sanoivat: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan.” Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: ”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan. 1. Moos. 11:1-9 Jatka lukemista Baabelin torni: Väärä itsevarmuus→
Psalmi 39 on hyvää jatkoa parille edelliselle psalmille. Vuosien 1933 ja 1992 käännöksissä on huomattaviakin eroja, mutta näyttäisi siltä, että uudempi käännös keskittyy tekstin taustalla olevan ajatuksen esille tuomiseen, kun vanhempi käännös taas pyrkii tarkempaan käännökseen. Jatka lukemista Psalmi 39: Elämän katoavaisuus→
