1. Moos. 18:16-33
Jumalan ja Aabrahamin suhde oli erikoinen. Varmaankin vain Mooses pääsee lähelle samaa. Aabrahamin kerrotaan keskustelleen Jumalan kanssa ja tavanneen hänet, samaan tapaan kuin Mooseskin. Jumala teki jopa liiton Aabrahamin kanssa, mikä kuvaa läheistä kumppanuutta. 
Tämän kertaisessa raamatunkohdassa Aabraham saa erikoisia vieraita. Jumala tuli käymään kylässä. Mitä tässä todella tapahtuu, emme tiedä. Emme tiedä, olivatko kaikki kolme Aabrahamin vieraat enkeleitä vai oliko yksi heistä esimerkiksi Jeesus, kuten jotkut raamatuntutkijat selittävät. Joka tapauksessa Aabraham huomasi jo kaukaa, että tämä seurue ei ollut mikään tavanomainen matkalaisten ryhmä.
Nähdessään matkalaiset Aabraham toimii tuon ajan hyvien tapojen mukaisesti ja pyytää heitä jäämään vieraakseen. Heille valmistetaan ateria ja Aabraham hyvänä isäntänä varmistaa, että he saavat levätä matkan rasituksista.
Vierailun aikana selviää käynnin syy: Jumala lupaa, että 100-vuotias Aabraham saa perillisen. 25 vuoden odotus olisi lopuillaan ja vihdoin Jumalan antama lupaus alkaisi täyttyä.
Vieraiden lähtiessä paljastuu, että käynti Aabrahamin luona ei ollutkaan Jumalan matkan varsinainen syy. Ennemminkin Aabraham sattui olemaan matkan varrella ja he kävivät tervehtimässä häntä. Käsiteltävänämme oleva katkelma alkaakin, kun vieraat alkavat tehdä lähtöään ja Jumala miettii itsekseen, että eikö hän paljastaisi Aabrahamille, ystävälleen, mitä aikoo tehdä. Tästä alkaakin mielenkiintoinen tapahtumasarja, joka toimii hyvänä esimerkkinä esirukouksesta.

Jumala paljastaa Aabrahamille aikomuksensa

Jumala kertoo Aabrahamille kuulleensa valituksia Sodoman ja Gomorran syntisestä elämästä. Hän aikookin mennä nyt katsomaan tilannetta. Tämä jopa hieman leppoisalta vaikuttava ilmoitus sisältää kuitenkin vakavan varoituksen: jos Sodoma ja Gomorra osoittautuvat maineensa veroisiksi, ne saavat tuomion.
Tämä kuvaa sitä, miten Jumala antaa meille toisinaan esirukousaiheita. Hän saattaa muistuttaa meitä tuttavasta, josta emme ole kuulleet pitkään aikaan. Hän saattaa antaa esirukousaiheita muillakin tavoin, kuten ystävän tai kirjan tai päivän lööpin kautta.
Esirukousaiheen saaminen on luottamuksen ja läheisyyden osoitus, kuten Aabrahamin kohdallakin. Esirukousten kautta Jumala kutsuu meitä työskentelemään kanssaan.

Esirukous

Jumalan ja Aabrahamin keskustelusta voidaan nostaa kolme esirukoukseen liittyvää asiaa.

1. Esirukous on henkilökohtaista

Kun Jumala puhui Aabrahamille Sodomasta ja Gomorrasta, Aabraham ei selvästikään ollut kiinnostunut näistä kaupungeista. Häntä kiinnosti vain yksi henkilö, joka asui sillä seudulla: Loot. Lootin, hänen veljenpoikansa, kohtalo ajoi hänet rukoilemaan kaupunkien ja niiden koko väestön puolesta.
Tämä kuvaa sitä, että kun Jumala antaa meille esirukousaiheita, hän tekee niistä sellaisia, että niistä tulee meille henkilökohtaisia. Niissä on jokin tunneside, joka innostaa ja jopa pakottaa meidät rukoilemaan.
Tämä on myös luonnollista. Vaikka kykenemmekin tuntemaan myötätuntoa suurista ihmisjoukoista, jotka kärsivät sotien, nälänhädän, luonnonmullistusten tai epidemioiden käsissä, emme kuitenkaan todella pysty käsittämään niiden koko kauheutta. Ne ovat jotenkin niin suuria ja jopa pelottavia, että mielemme torjuu ne.
Siksi Jumala usein käyttää tällaisia pieniä, henkilökohtaisia siteitä johtamaan meitä rukoilemaan suurempien kokonaisuuksien puolesta.

2. Esirukouksen pitää olla rohkeaa

Aabraham aloittaa esirukouksensa nöyrästi ja maltillisesti. Nopeasti käy kuitenkin selväksi, että Aabraham osaa olla myös rohkea ja jopa julkea rukouksessaan. Hän alkaa melkeinpä käymään kauppaa Jumalan kanssa ja tinkaa kaupunkien kohtalosta.
Tämä samantapainen rohkea rukousasenne näkyy muuallakin Vanhassa testamentissa. Jumalalle kerrotaan suoraan, mitä tarvitaan ja tarvittaessa asiaa perustellaan ja Jumalaa yritetään taivutella näinkin.
Oikeasti emme voi käydä Jumalan kanssa kauppaa, mutta terve asenne rukoukseen vaatii rohkeutta ja jopa julkeutta, niin että uskallamme pyytää, mitä tarvitsemme. Pelkkä ”tapahtukoon sinun tahtosi” -rukous ei välttämättä toimi. Se voi jopa olla viesti epävarmuudestamme, jolla ehkä tiedostamattammekin yritämme lieventää pettymystä, jos rukoukseen ei vastatakaan.

3. Esirukouksen tulos voi olla odottamaton

Mielenkiintoista tässä kertomuksessa on se, että vaikka Aabraham saa rukoukseensa myöntävän vastauksen, Sodoma ja Gomorra tuhoutuvat. Joutuiko Aabrahamin esirukous siis hukkaan? Eikö Jumala pitänytkään sanaansa?
Kyllä hän piti. Jumala täytti Aabrahamin tahdon täydellisesti, sillä hän pelasti Lootin ja tämän tyttäret. Hän jopa antoi Sodoman ja Gomorran väelle vielä lyhyen hetken tehdä parannuksen, minkä he kuitenkin hylkäsivät. Tämä kuvaakin sitä, että Jumala ei aina vastaa, kuten haluaisimme tai odotamme.
Niinpä, vaikka rukouksemme tulee olla rohkeaa, lopussa se on kuitenkin Jumala, joka päättää ja hänen tahtonsa tapahtuu. Silti ei ole väärin rukoilla selkeästi neuvoja antaen Jumalaa.
Tässä tapauksessa Jumala ei voinut toteuttaa Aabrahamin pyyntöä sellaisenaan, joten hän toteutti sen toisella tavalla. Meille voi käydä samoin. Rukoillessamme jonkin asian tai ongelman puolesta, laadimme mielessämme ratkaisuja, joilla ne saadaan hoidettua. Jumala ei kuitenkaan ole sidottu käyttämään meidän menetelmiämme.
Odottamaton vastaus ei siis tarkoita automaattisesti, että Jumala ei vastannut tai ei pitänyt rukouksestamme. Hän ei vain käyttänyt meidän ratkaisuamme.

Siis, rukoilkaamme rohkeasti toistemme puolesta!