TV:ssä pyörii tosi-tv-sarja, jossa neljä pariskuntaa lähtee kolmeksi viikoksi paratiisisaarelle. Pariskunnat viettävät ajan erossa toisistaan. Saarella on lisäksi sinkkumiehiä ja -naisia, joiden tehtävä on vietellä ja houkutella erossa olevia pariskuntia. Moni pariskunnista kertoo syyksi ohjelmaan tuloon parisuhteen koettelemisen. Jatka lukemista Pyri hyvään
Avainsana-arkisto: Psalmit
Psalmi 40: Herra kuulee huutoni
Psalmi 40 on mielenkiintoinen rakenteensa puolesta. Se on yksi niistä psalmeista, jotka on ilmeisesti koottu useammasta laulusta. Ensimmäinen laulu on jakeissa 2-11, joka on selvästi pelastuneen kiitosvirsi. Toinen laulu on jakeissa 12-18 on synnintunnustuslaulu. Tämä jälkimmäinen laulu löytyy liki samanlaisena psalmissa 70. Jatka lukemista Psalmi 40: Herra kuulee huutoni
Baabelin torni: Väärä itsevarmuus
Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: ”Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. He sanoivat: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan.” Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: ”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan. 1. Moos. 11:1-9 Jatka lukemista Baabelin torni: Väärä itsevarmuus
Psalmi 39: Elämän katoavaisuus
Psalmi 39 on hyvää jatkoa parille edelliselle psalmille. Vuosien 1933 ja 1992 käännöksissä on huomattaviakin eroja, mutta näyttäisi siltä, että uudempi käännös keskittyy tekstin taustalla olevan ajatuksen esille tuomiseen, kun vanhempi käännös taas pyrkii tarkempaan käännökseen. Jatka lukemista Psalmi 39: Elämän katoavaisuus
Psalmi 38: Kärsivän rukous
Psalmi on katumuspsalmi ja sellaisena varsin samanlainen kuin psalmi 6. Tätä psalmia lukiessa nousee mieleen kysymys, mistä oikein on kyse. Tämä kysymys herää jo psalmin päällekirjoituksesta, jonka monimuotoisuus selviää erilaisia käännöksiä vertaillessa. Vuoden 1938 käännöksessä sanotaan ”syntiä tunnustettaessa”, vuoden 1992 käännöksessä puhutaan muistutusuhrin uhraamisesta, vuoden 1776 käännöksessä, kuten monissa äärimmäiseen sanatarkkuuteen pyrkivissä käännöksissäkin (esim. Aapeli Saarisalon Salmit ja Jobin kirja) puhutaan muistamisesta. Jatka lukemista Psalmi 38: Kärsivän rukous
Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan
Psalmi 37 käsittelee samaa aihetta kuin Jobin kirjakin. Miksi pahat näyttävät menestyvän ja Jumalaan uskovat joutuvat kärsimään? Psalmi on alfabeettinen psalmi, jossa jokaisella heprean konsonantilla on kaksi jaetta. Poikkeuksena ovat jakeet 7, 20 ja 34, joista toinen jae ”puuttuu”. Lisäksi jakeessa 29 on väärä kirjain. Joka tapauksessa jaeparit luovat symmetrisen rytmin, jossa ensin annetaan kehotus tai lupaus ja sitten perustellaan se. Tätä kuvaa usein toistuvat ”sillä” ja ”mutta” -sanat. Jatka lukemista Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan
Psalmi 36: Pahuuden ansat ja Jumalan armo
Psalmi alkaa ohjeistuksella laulunjohtajalle. Viittaus Daavidiin saattaa tarkoittaa jotakin tiettyä sävelmää. Kyseessä olisi siis ohje laulunjohtajalle, että laulu lauletaan, kuten Daavidin laulu. Joka tapauksessa laulu on tehty kuorolauluksi, jota lauletaan temppelissä. Jatka lukemista Psalmi 36: Pahuuden ansat ja Jumalan armo
Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani
Psalmi on osoitettu Daavidille, mutta se ei sisältönsä puolesta välttämättä sovi hänen elämänsä tilanteisiin ellei kyseessä ole varhaiskauden teos. Psalmin kirjoittaja pyytää Jumalaa toimimaan oikeamielisenä tuomarina hänen ja syyttäjiensä välillä. Daavid kuninkaana oli maansa ylin oikeudenkäyttäjä, eikä siis ainakaan Daavidin kuningasaikana voinut tulla tilannetta, jossa hänet olisi vedetty oikeuteen syytettynä. Eikä sellaisesta tilanteesta kerrota Raamatussakaan. Jatka lukemista Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani
Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu
Psalmin päällekirjoituksen mukaan se on kirjoitettu 1. Sam. 21:n tapahtumiin viitaten. Päällekirjoituksen kirjoittajalle on ilmeisesti tullut kuitenkin virhe, koska Samuelin kirjan mukaan kuninkaan nimi oli Akis ja Abimelek oli samassa luvussa mainitun profeetan nimi. On myös mahdollista, että psalmin kirjoittaja käyttää nimeä Abimelek kuninkaan virkanimenä (vrt. 1. Moos. 20:2) samaan tapaan kuin käytämme nimityksiä farao tai keisari. Joka tapauksessa päällekirjoitus eli ensimmäinen jae on todennäköisesti lisätty psalmiin jälkeen päin, kun psalmeja alettiin kokoamaan yhteen ja tarvittiin nimiä ja kuvauksia erottamaan psalmit toisistaan. Jatka lukemista Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu
Psalmi 33: Laulakaa Herralle uusi laulu
Psalmi 33 on seurakunnallinen ylistyslaulu. Se on ainoa Psalmeista 3-41, joka ei sisällä mainintaa kirjoittajasta. Tämä ja se, että edellinen psalmi loppuu samoihin ajatuksiin, millä tämä alkaa, on ajateltu, että psalmit 32 ja 33 olisivat alunperin olleet samaa psalmia. Jatka lukemista Psalmi 33: Laulakaa Herralle uusi laulu