Jeesus levähtää samarialaisella kaivolla ja tapaa samarialaisen naisen Johanneksen evankeliumin luvussa 4. Kohtaaminen on vaikuttava ja aivan liian usein väärinymmärretty. Kertomuksesta korostetaan samarialaisen naisen synnillistä elämäntapaa, vaikka siihen ei ole kovinkaan hyviä perusteita. Ennemminkin kyse on hyljittyjen ja ylenkatsottujen sekä heikkojen voimaannuttamista. Se on kertomus siitä, miten Jumala näkee muiden hylkäämät ja ottaa heidät vastaan hyväksyen heidät sellaisenaan.
Aihearkisto: Tutkimus
Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?
1. Kun. 8:22–30; Joh. 6:60–69
Koska viimeksi olet närkästynyt Jeesukseen? Siihen, mitä hän on sanonut tai tehnyt. Kysymys on varmaan mielestäsi outo ja ehkä jopa sopimaton. Miten nyt Jeesukseen voisi närkästyä! Mutta kun luemme evankeliumeja, häneen närkästytään koko ajan. Useimmiten närkästyjät ovat hänen vihollisiaan, mutta toisinaan hänen opetuslapsensa, jopa heistä lähimmät, närkästyvät. Jatka lukemista Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?
Pienestä siemenestä suuri puu
Jeesus puhuu vertauksin. Teemana on Jumalan valtakunta ja kuvasto on maanviljelyksestä. Vertauksin puhuminen oli selkeästi Jeesuksen pääasiallinen tapa opettaa laajoja väkijoukkoja. Opetuslapsilleen hän selitti vertaukset ja piti opetuksia myös selkokielellä. Jatka lukemista Pienestä siemenestä suuri puu
Käsittämätön Jumala
Psalmi 29; Jesaja 6:1–8; Roomalaiskirje 8:12–17
Tämän, Pyhän Kolminaisuuden päivän, teksteissä on esillä Jumala. Häntä kuvaillaan ja kohdataan niissä monella tapaa. Niinpä katsomme Jumalan eri puolia ja sitä, miten Jumalan kolminaisuus näkyy meidän kaikkien elämissämme. Samalla korostuu Jumalan suuruus ja käsittämättömyys. Olemme tänään pyhän Jumalan edessä. Jos sanot, että ymmärrät hänet, et oikeasti tunne häntä lainkaan. Jatka lukemista Käsittämätön Jumala
Uusi alku
Mark. 16:9–20
Kuten viime kerralla kävi ilmi, Markuksen evankeliumi loppuu jakeeseen 8. Tai vaihtoehtoisesti sen alkuperäinen loppu on jostakin syystä kadonnut. Kysymys Markuksen evankeliumin lopusta on yksi tunnetuimpia Uuden testamentin tekstikriittisiä kysymyksiä.
Tekstikritiikki on tutkimuksen ala, joka pyrkii tutkimaan erilaisia käsikirjoituksia samasta tekstistä ja vertaillen niissä esiintyviä eroja päättelemään, mikä on ollut alkuperäinen kirjoitusmuoto. Nimestään huolimatta tekstikritiikissä ei siis suhtauduta Raamatun tekstiin kriittisesti siinä mielessä, että esimerkiksi sen luotettavuutta pyrittäisiin epäilemään tai kritisoimaan. Päinvastoin, tarkoitus on tosiaan koettaa löytää alkuperäinen kirjoitustapa ja näin lisätä Raamatun luotettavuutta. Jatka lukemista Uusi alku
Jeesus on kuollut
Mark. 15:40–47
Jeesus on kuollut. Ennen varsinaista siirtymistä hautauskertomukseen Markus mainitsee vielä, että jonkin matkan päässä ristiinnaulitsemispaikalta oli tilannetta seuraamassa kolme naista, jotka olivat olleet Jeesuksen mukana jo Galileassa. Maininta on johdanto hautaus- ja ylösnousemuskertomuksille ja se kertoo, että he olivat Jeesuksen ylösnousemuksen ensimmäisiä todistajia.
Naisten maininta on erittäin painava todiste sen puolesta, että Markuksen kertomus perustuu todellisiin tapahtumiin. Tuona aikana juutalaisten keskuudessa naisten todistuksella ei ollut oikeastaan mitään arvoa esimerkiksi oikeudenkäynnissä. Ei siis ollut mitään erityistä syytä mainita naisia ylösnousemuksen ensimmäisinä todistajina. Päinvastoin, tieto on ollut ensimmäisille kristityille kiusallinen. Parempi ja aikalaisten mielestä vakuuttavampi todistus olisi ollut, jos kyseessä olisi ollut miehiä. Mutta koska Markus mainitsee naiset, se viittaa todelliseen yksityiskohtaan ja vähentää sen mahdollisuutta, että kyseessä olisi keksitty tapahtuma. Jatka lukemista Jeesus on kuollut
Revitty
Mark. 15:33–39
Markuksen evankeliumissa Jeesuksen sovitustyön ytimessä on Jeesuksen kuolema. Tämä on merkille pantavaa, koska muissa evankeliumeissa ylösnousemus saa suuremman roolin ja varsinkin Paavalin kirjeissä ylösnousemus on hyvin merkittävällä sijalla.
Markuksen kuvaus on monella tapaa merkillinen siitä huolimatta, että se on hyvin yksinkertainen ja koruton. Jatka lukemista Revitty
Jeesus korotetaan
Mark. 15:16–32
Jeesus on tuomittu ja nyt hänet luovutettiin sotilaiden käsiin, jotka ensin ruoskivat hänet ja sen jälkeen pilkkasivat. Pilkka oli sotilaiden omaa huvia, ei osa tuomionpanoon liittyvää rangaistusta. Samaan aikaan pilkkaan liittyi myös fyysistä väkivaltaa. Orjantappurakruunu vastasi kultaista seppelettä, jota pidettiin päässä voitonjuhlassa. Tämä kruunu sisälsi kuitenkin pistävät piikit, jotka satuttivat otsaa. Jeesusta myös lyötiin.
Sotilaiden pilkasta alkaa Markuksella ikään kuin rinnakkaiskertomus. Samaan aikaan kuin Jeesuksen rangaistus etenee ja päättyy ristiinnaulitsemiseen, Markus esittelee kuninkuuteen liittyviä elementtejä. Sillä hän kuvaa sitä, mitä on tapahtumassa salassa. Se, mikä alkoi Markuksen aivan ensimmäisessä jakeessa Jeesuksen nimien esittelyllä, oli nyt käymässä toteen. Jatka lukemista Jeesus korotetaan
Jeesus tuomitaan
Mark. 15:1–15
Jeesuksen toinen oikeudenkäynti alkaa. Markus ei kerro Pilatuksen ja Herodeksen välisestä pallottelusta. Joko Markus ei siitä tiennyt tai ei nähnyt tärkeäksi mainita siitä.
Kertomus alkaa vaikeahkosti ymmärrettävällä johdannolla. Tämä ensimmäisen jakeen varhaisen aamun kokous on joko edellisen, Jeesuksen tuominneen Suuren neuvoston kokouksen päätös ja suoraa jatkoa edellisen luvun lopussa mainitulle kukonlaululle, tai sitten toinen, lyhyempi, kokous, jossa sovitaan taktiikasta Pilatuksen luona ja tehdään samalla lainmukainen päätös Jeesuksen tuomitsemisesta. Aiempi yöllinen oikeudenkäyntihän oli laiton ajankohtansa puolesta. Jatka lukemista Jeesus tuomitaan
Kukko laulaa
Mark. 14:53–72
Jeesus viedään heti vangitsemisen jälkeen ylipapin taloon oikeudenkäyntiä varten. Se kuvastaa hyvin sitä, että ylipapit, vanhimmat ja lainopettajat haluavat hoitaa Jeesuksen pois tieltä salaa tai ainakin ilman erityistä hälyä. Samasta puhuu sekin, että oikeudenkäyntiä ei lykätä pääsiäisen ja sapatin yli, vaan se aloitetaan heti pääsiäisyönä.
Ylipapin talo ei ollut mikään virallinen oikeudenkäyntipaikka tai juutalaisen Suuren neuvoston kokoontumistila. Neuvosto kokoontui temppelissä, ja siellä tämäkin oikeudenkäynti olisi pitänyt pitää. Toki myöhäinen aika voisi olla syy ylipapin kodissa kokoontumiselle, mutta ei nyt sillä pääsiäisyönä temppeliä pidettiin aina auki. Jatka lukemista Kukko laulaa