Kun 1990-luvun puolivälin tienoilla aloitin oman kristillisen vaellukseni, oli yhtenä kiistojen jakolinjana konservatiivi- ja liberaalikristillisyys. Sama keskustelu jatkuu edelleenkin, vaikka termit ovat paikoin muuttuneet ja jakolinjan määritelmä näkemysten välillä on siirtynyt. Tuolloin kiistakysymyksiä olivat perinteisemmät aiheet, kuten raamattukäsitys ja yliluonnollisuus. Nykyisin konservatiivien ja liberaalien lisäksi puhutaan evankelikaaleista, raamattu-uskollisista, klassisen kristinuskon kannattajista ja progressiivista. Näistä itselleni silmiinpistävintä on termi ”klassisen kristinuskon kannattaja”. Jatka lukemista Mistä löytyy klassinen kristinusko?
Aihearkisto: Teologia
Kolminaisuusopin historialliset ja teologiset kehityskulut
Tässä esseessä tarkoitukseni on tarkastella kolminaisuusopin historiallista kehitystä ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina eksegetiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian näkökulmista. Käsittely on varsin pintapuolista, mutta se antanee hyvän kokonaiskuvan. Jatka lukemista Kolminaisuusopin historialliset ja teologiset kehityskulut
Ilosanoma alaspainetuille
Jeesus levähtää samarialaisella kaivolla ja tapaa samarialaisen naisen Johanneksen evankeliumin luvussa 4. Kohtaaminen on vaikuttava ja aivan liian usein väärinymmärretty. Kertomuksesta korostetaan samarialaisen naisen synnillistä elämäntapaa, vaikka siihen ei ole kovinkaan hyviä perusteita. Ennemminkin kyse on hyljittyjen ja ylenkatsottujen sekä heikkojen voimaannuttamista. Se on kertomus siitä, miten Jumala näkee muiden hylkäämät ja ottaa heidät vastaan hyväksyen heidät sellaisenaan.
Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?
1. Kun. 8:22–30; Joh. 6:60–69
Koska viimeksi olet närkästynyt Jeesukseen? Siihen, mitä hän on sanonut tai tehnyt. Kysymys on varmaan mielestäsi outo ja ehkä jopa sopimaton. Miten nyt Jeesukseen voisi närkästyä! Mutta kun luemme evankeliumeja, häneen närkästytään koko ajan. Useimmiten närkästyjät ovat hänen vihollisiaan, mutta toisinaan hänen opetuslapsensa, jopa heistä lähimmät, närkästyvät. Jatka lukemista Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?
Pienestä siemenestä suuri puu
Jeesus puhuu vertauksin. Teemana on Jumalan valtakunta ja kuvasto on maanviljelyksestä. Vertauksin puhuminen oli selkeästi Jeesuksen pääasiallinen tapa opettaa laajoja väkijoukkoja. Opetuslapsilleen hän selitti vertaukset ja piti opetuksia myös selkokielellä. Jatka lukemista Pienestä siemenestä suuri puu
Käsittämätön Jumala
Psalmi 29; Jesaja 6:1–8; Roomalaiskirje 8:12–17
Tämän, Pyhän Kolminaisuuden päivän, teksteissä on esillä Jumala. Häntä kuvaillaan ja kohdataan niissä monella tapaa. Niinpä katsomme Jumalan eri puolia ja sitä, miten Jumalan kolminaisuus näkyy meidän kaikkien elämissämme. Samalla korostuu Jumalan suuruus ja käsittämättömyys. Olemme tänään pyhän Jumalan edessä. Jos sanot, että ymmärrät hänet, et oikeasti tunne häntä lainkaan. Jatka lukemista Käsittämätön Jumala
Suoritus vai rakkaus?
Ap.t. 8:26-40, 1. Joh. 4:7-21, Joh. 15:1-8
Kuvitelkaa, että joku tulee uskoon kuultuaan ensimmäistä kertaa elämässään siitä, mitä Jeesus on hänen puolestaan tehnyt. Tämä henkilö elää kuitenkin maassa, jossa ei ole muita kristittyjä, eikä kukaan muu siellä tiedä mitään kristinuskosta. Hänelle ei voi sanoa, että kunnon kristitty lukee päivittäin Raamattua ja käy säännöllisesti seurakunnassa, koska sellaisiakaan ei ole. Miten ajattelisitte hänen käyvän? Jatka lukemista Suoritus vai rakkaus?
Uusi alku
Mark. 16:9–20
Kuten viime kerralla kävi ilmi, Markuksen evankeliumi loppuu jakeeseen 8. Tai vaihtoehtoisesti sen alkuperäinen loppu on jostakin syystä kadonnut. Kysymys Markuksen evankeliumin lopusta on yksi tunnetuimpia Uuden testamentin tekstikriittisiä kysymyksiä.
Tekstikritiikki on tutkimuksen ala, joka pyrkii tutkimaan erilaisia käsikirjoituksia samasta tekstistä ja vertaillen niissä esiintyviä eroja päättelemään, mikä on ollut alkuperäinen kirjoitusmuoto. Nimestään huolimatta tekstikritiikissä ei siis suhtauduta Raamatun tekstiin kriittisesti siinä mielessä, että esimerkiksi sen luotettavuutta pyrittäisiin epäilemään tai kritisoimaan. Päinvastoin, tarkoitus on tosiaan koettaa löytää alkuperäinen kirjoitustapa ja näin lisätä Raamatun luotettavuutta. Jatka lukemista Uusi alku
Wesleyn nelitahokas 4/4: Kokemus
John Wesley on jossakin yhteydessä sanonut niin, että ei ole olemassa mitään muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. Hän ei tällä tarkoittanut mitään kommunistista tai humanistista manifestia, vaan hän halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sitä, että uskomme on yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin.
Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 4/4: Kokemus
Wesleyn nelitahokas 3/4: Järki
Kristittyjä, kuten uskonnollisia ihmisiä muutenkin, saatetaan syyttää tyhmyydestä ja taikauskosta. Saatetaan ajatella, että uskonnollisella uskolla ei ole minkäänlaista paikkaa tai tehtävää nykyajassa, jossa tiede on näyttänyt ihmiskunnan järjen mahdollisuudet. Tällaisen kritiikin vuoksi saatamme uskovina ajatella, että järki on jotakin, mikä on uskon vihollinen. Näin ei kuitenkaan ole. Järki on meille uskoville vähintään yhtä tärkeä asia kuin niillekin, jotka eivät usko.
Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 3/4: Järki