Vuoden vaihteessa on tapana tehdä erilaisia lupauksia uudelle vuodelle. Joku lupaa tehdä elämäntaparemontin ja alkaa kuntoilla sekä syödä tervellisesti. Toinen lupaa hidastaa kiireistä elämänrytmiään. Joku taas ehkä lupaa nähdä ystäviään enemmän. Tai lukea enemmän kirjoja, matkustaa ja nähdä maailmaa.
Usein tällaiset lupaukset jäävät täyttymättä. Alkuinnostuksessa kyllä saatetaan lähteä uudenvuodenpäivänä kuntosalille, mutta arjen taas alkaessa myös vanhat tavat palaavat. Vaikka kyllä jotkut lupaukset saattavat toteutuakin. Jatka lukemista Uusi vuosi – Uusi liitto→
Tuhlaajapoikavertaus on luultavasti yksi tunnetuimpia Raamatun kertomuksia. Se sisältää kuitenkin paljon sellaista, mitä emme välttämättä huomaa, ja mistä ei normaalisti saarnatakaan.
Tuhlaajapoika-kertomus ei puhuttele vain niitä, jotka ovat eläneet huonoa elämää ja haluavat tehdä parannuksen. Se kertoo myös niistä, jotka ovat eläneet ihan hyvää elämää, sekä niistä, joita on kohdeltu väärin. Jatka lukemista Tuhlaajapojat→
Tässä katkelmassa Jeesus tähdentää Jumalan sanan ja sen kuulemisen tärkeyttä. Se on osittain jatkoa tai täydennystä kylväjävertauksessa alkaneelle selitykselle vertauksista ja niiden käytöstä.
Samalla tämä katkelma toimii hyvin esimerkkinä evankelistojen tavasta toimittaa materiaalia ja koostaa niistä eri aiheisia kokoelmia. Lampun lampunjalkaan laittaminen löytyy Matteuksella ja Luukkaalla yllättävissäkin yhteyksissä. Matteus rinnastaa lampun opetuslapsiin, jotka ovat sekä maailman valo että suola. Luukas taas yhdistää lampun sisäisen elämän puhtauteen. Tällaiset toimitukselliset ratkaisut eivät vähennä evankeliumien arvoa tai tee niistä epäluotettavia, koska niitä ei ole alun pitäenkään tarkoitettu tarkaksi esitykseksi Jeesuksen elämästä. Evankelistoilla on alusta asti ollut kirjoittamisessaan omat päämäärät ja aiheet, joita he ovat halunneet esitellä Jeesuksen elämästä. Niinpä yksi evankelista on koonnut saman aihepiirin puheita tai ihmeitä yhteen, kun toinen evankelista on sirotellut ne erikseen. Jatka lukemista Lamppu on tullut→
Kristillisen elämän pelisäännöt eivät ole samanlaisia kuin mihin olemme tottuneet. Määrittävänä tekijänä on siinä on rakkaus. Olemme saaneet Jumalan armon ja rakkauden omaksemme, joten sitä meidän tulee myös jakaa eteenpäin. Toisaalta juuri Jumalan rakkaus on myös suurin voimavaramme. Jatka lukemista Kulkekaa rakkaudessa→
Jumala on tehnyt puolestamme paljon. Onkin ymmärrettävää, että se voi synnyttää kiitollisuutta. Kiitollisuus toteutuu elämässämme paljon laajemmin, kuin olemme ehkä ajatelleetkaan. Jatka lukemista Kiittäkää rakkaudessa→
Kristillisen uskon lähtökohta on rakkaus. Jumalan rakkaus luomaansa kohtaan. Rakkaus, joka on valmis tekemään kaiken mahdollisen rakkaansa hyväksi. Rakkaus myös haastaa sen kohdetta. Aito rakkaus synnyttää aina uutta rakkautta. Niinpä Paavalikin kehottaa meitä elämään rakkaudessa. Jatka lukemista Elä rakkaudessa→
Kristillinen usko perustuu yhteyteen. Ensisijassa yhteys kohdistuu tietenkin Jumalaan, mutta se on myös yhteyttä ihmisiin, seurakuntaan. Jumala ei kutsu ketään yksinäisyyteen, vaan elämään elämää toisten kanssa, perheeseen. Ja tätä yhteyttä hän kutsuu meidätkin rakentamaan. Jatka lukemista Rakennu ja rakenna rakkaudessa→
Historiallisia tai ylipäätään merkittäviä tilanteita ei useinkaan tajua kuin vasta jälkeenpäin. Siinä mielessä olemme onnellisessa asemassa, kun tutkimme Jeesuksen elämää, sillä tiedämme melko tarkkaan, milloin tapahtui jotakin tärkeää. Jatka lukemista Kun taivaat repesivät→
Markuksen evankeliumin ensimmäinen luku päättyy kuvaukseen Jeesuksen toiminnan alkamisesta ja suosion räjähtämisestä, niin että hän ei opetuslapsineen voinut enää mennä kaupunkeihin. Tämä kuvaus kertoo, miten kiireistä Jeesuksen julkinen toiminta oli. Se myös kertoo hänen opetustensa ja erityisesti ihmeidensä voimasta, sillä sana hänestä levisi nopeasti. Katkelmassa huomio keskittyy tällä kertaa erityisesti kolmeen asiaan: Jeesuksen parantamistyöhön ja rukouselämään sekä hänen pyrkimykseensä pitää toimintansa jollakin tavalla salassa. Jatka lukemista Päivä Jeesuksen elämää→
Jeesus palasi Kapernaumiin, josta oli tullut hänen tukikohtansa Galileassa. Tekstissä puhutaan ”hänen talostaan” tai yleisesti talosta. On epävarmaa, mitä tällä tarkoitetaan. Vaihtoehtoina on, että Jeesus majoittui Kapernaumissa Pietarin anopin taloon tai sitten hän hankki oman talon sieltä. Käytännössä tällä ei ole väliä, pääasia on, että Jeesuksella oli Kapernaumissa vakituinen majapaikka, joka oli yleisesti tiedossa. Jatka lukemista Vaikka läpi talon katon→
