Tässä katkelmassa Jeesus tähdentää Jumalan sanan ja sen kuulemisen tärkeyttä. Se on osittain jatkoa tai täydennystä kylväjävertauksessa alkaneelle selitykselle vertauksista ja niiden käytöstä.

Samalla tämä katkelma toimii hyvin esimerkkinä evankelistojen tavasta toimittaa materiaalia ja koostaa niistä eri aiheisia kokoelmia. Lampun lampunjalkaan laittaminen löytyy Matteuksella ja Luukkaalla yllättävissäkin yhteyksissä. Matteus rinnastaa lampun opetuslapsiin, jotka ovat sekä maailman valo että suola. Luukas taas yhdistää lampun sisäisen elämän puhtauteen. Tällaiset toimitukselliset ratkaisut eivät vähennä evankeliumien arvoa tai tee niistä epäluotettavia, koska niitä ei ole alun pitäenkään tarkoitettu tarkaksi esitykseksi Jeesuksen elämästä. Evankelistoilla on alusta asti ollut kirjoittamisessaan omat päämäärät ja aiheet, joita he ovat halunneet esitellä Jeesuksen elämästä. Niinpä yksi evankelista on koonnut saman aihepiirin puheita tai ihmeitä yhteen, kun toinen evankelista on sirotellut ne erikseen.

Jeesus sanoi: »Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan! Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. Jos jollakin teistä on korvat, hän kuulkoon.» Ja hän lisäsi: »Huomatkaa, mitä kuulette. Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan, vielä sen ylikin. Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.»

Markus 4:21–25

Älä ole tyhmä ja polta sänkyäsi

Jakeet 21 ja 22 puhuvat valaisemisesta ja salaisuuksien paljastumisesta. Ne kertovat siis selkeästi samasta asiasta. Jeesuksen maininta lampusta sisältää jopa humoristisia sävyjä, kun hän viittaa järjettömään mahdollisuuteen piilottaa palava kynttilä vuoteen alle.

Lamppua koskeva puhe kertoo tarkoituksesta. On asioita, jotka on tehty rajatusti tiettyä tarkoitusta varten ja on ihan mieletöntä käyttää niitä muuhun tarkoitukseen.

Mielenkiintoisen jakeesta tekee se, että kreikaksi siinä sanotaan lampun tulevan huoneeseen. Useimmat käännökset ovat kuitenkin ymmärrettävyyden vuoksi kääntäneet sen tuomiseksi. Lampun tuleminen on kreikaksi yhtä oudolta kuulostavasti sanottu kuin suomeksikin, joten Jeesus on ehkä halunnut sillä sanoa jotakin erityistä.

Mahdollisesti hän tarkoitti sillä itseään tai vähintäänkin julistamaansa evankeliumia. Sitä ei tule peittää, vaan ilmoittaa kaikille, jotta se valaisi jokaisen.

Seuraavan jakeen salaisuus, joka on olemassa vain ilmi tuotavaksi jatkaa samaa teemaa. Siinäkin puhutaan asiasta, joka on tehty tiettyä selkeää tarkoitusta varten. Salaisuuden paljastuminen yhdessä lampun tulemisen kanssa muodostaa lupauksen: kaikki tulevat vielä näkemään Jumalan valtakunnan salaisuuden.

Samalla se on myös varoitus, joka ilmaistaan kehotuksena kuulla: kannattaa kuunnella nyt, koska tämä on asia, mikä täytyy tietää. Tämä on tärkeää ja sen huomiotta jättäminen olisi yhtä tyhmää kuin palavan kynttilän laittaminen sängyn alle.

Mittaa oikein, niin saat oikein

Jeesus jatkaa sanomalla jotakin, joka kuulostaa hämmentävältä. Itse asiassa monessa kohtaa Jeesuksen vertauksissa ja opetuksissa on samantapainen viesti: se, mitä teemme, vaikuttaa siihen, mitä saamme. Perinteisen kristillisen opetuksen rinnalla tämä kuulostaa oudolta, koska painotamme Jumalan armoa emme omia tekojamme.

Ihan kuin Jeesus kehottaisi meitä yrittämään enemmän, jotta saisimme enemmän. Mutta miten se sopii armon yhteyteen?

Avain lauselman ymmärtämiseksi on sen alku: ”Huomatkaa, mitä kuulette.” Mittaaminen ja sen mukaan saaminen liittyy kuulemiseen. Siihen, miten suhtaudumme evankeliumiin.

Mittaaminen sopiikin aika hyvin tähän yhteyteen, koska kysehän on arvioimisesta. Jeesuksesta kuullessamme olemme joutuneet arvioimaan eli mittaamaan, miten siihen suhtaudumme. Otammeko sen vastaan ja toimimme sen mukaan vai jätämmekö sen huomioimatta?

Tämä ei koske pelkästään uskosta osattomia, vaan myös meitä, jotka jo uskomme. Tämä on haaste meille kaikille.

Kun otamme Jumalan ilmoituksen vakavasti, haluamme kuulla sitä ja oppia sitä yhä enemmän, myös opimme enemmän ja kasvamme. Jos taas olemme välinpitämättömiä tai jopa kielteisiä, me luisumme vain kauemmaksi Jumalasta ja hänen tahtonsa ymmärtämisestä. 

Minne laitat lampun

Kuten alussa mainittiin, tämä katkelma on täydennystä Jeesuksen selitykselle kylväjävertauksen yhteydessä. Kylväjävertauksessa Jeesus ei puhu vain yleisestä periaatteesta, miten eri ihmiset suhtautuvat Jumalan sanaan, vaan hän kertoo siitä, mitä on juuri nyt tapahtumassa. Jeesus, Jumalan Sana, taivaallinen siemen, on tullut ja jokainen joutuu ottamaan kantaa siihen.

Lamppu on tullut huoneeseen ja meiltä kysytään, mihin haluamme laittaa sen. Tämä katkelma osoittaa, että edellinen vertaus ei ollut vain yleispätevää opetusta eri ihmistyypeistä tai elämäntilanteista, vaan ajankohtainen haaste ja jopa varoitus jokaiselle kuulijalle.

Eikä Jeesuksen sanojen haasteellisuus ole vähentynyt yhtään kahden vuosituhannen aikana. Se on edelleen ajankohtaista. Edelleen meitä kehotetaan kuulemaan, mitä Jumala sanoo ja oppimaan sen kautta lisää, niin että itsekin voimme loistaa sitä valoa, jonka hän antaa.