Meille nykyajan ihmisille saattaa tulla yllätyksenä tieto, että entisajan uskonnoissa ei moraalilla ollut kovinkaan suurta sijaa. Jumalanpalvelus ei koskettanut varsinaisesti eettisiä kysymyksiä. Sen sijaan uhrit, erilaiset rituaalit ja rukous olivat ennemminkin välineitä, joilla pyrittiin vaikuttamaan jumaliin, niin että ne siunaisisivat, auttaisivat ja olisivat myötämielisiä. Jumalat olivat siis eräänlaisia voimia, kuin luonnonvoimat, joihin yritettiin vaikuttaa. Moraaliset kysymykset olivat sitten enemmän yhteisöjen lainsäädännön ja filosofian kysymyksiä. Tämä on tietenkin hyvin yksinkertaistettu kuva, sillä ei esimerkiksi Raamatun aikoina ollut samankaltaista uskonnollisuuden ja maallisuuden erotusta, kuten meillä nykyaikana.
Avainsana-arkisto: uskonelämä
Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä
Olen vuosien varrella kuullut aina välillä jonkun sanovan, että hän ei halua tulla uskoon, koska sitten pitäisi jättää kaikki hauska ja iloa tuottava elämästä. Olen myös törmännyt uskovan stereotypiaan, jonka mukaan oikea uskova on vakava, ehkä vähän surumielinen. Sellainen synkkä körtti, joka haikailee vain kuolemaa.
Tämän päivän lukukappale Kolossalaiskirjeestä tuntuu vahvistavan tällaista näkökulmaa. Kehottaahan Paavali jakeessa 2 suoraan, että ”ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä”. Kehotus tuntuu viittaavan juuri siihen, että meidän pitäisi hylätä kaikki maailmallinen, tavallinen, ja ehkä jopa eristäytyä tavallisesta maailmanmenosta uskomme tähden. Tavoitteena tulisi olla vain tulevan taivaan odotus. Mutta onko tämä se, mitä Paavali tarkoittaa kehotuksellaan?
Mistä löytyy klassinen kristinusko?
Kun 1990-luvun puolivälin tienoilla aloitin oman kristillisen vaellukseni, oli yhtenä kiistojen jakolinjana konservatiivi- ja liberaalikristillisyys. Sama keskustelu jatkuu edelleenkin, vaikka termit ovat paikoin muuttuneet ja jakolinjan määritelmä näkemysten välillä on siirtynyt. Tuolloin kiistakysymyksiä olivat perinteisemmät aiheet, kuten raamattukäsitys ja yliluonnollisuus. Nykyisin konservatiivien ja liberaalien lisäksi puhutaan evankelikaaleista, raamattu-uskollisista, klassisen kristinuskon kannattajista ja progressiivista. Näistä itselleni silmiinpistävintä on termi ”klassisen kristinuskon kannattaja”. Jatka lukemista Mistä löytyy klassinen kristinusko?
Juorut kulkevat
Nykyaikana iltapäivälehtien uutisista iso osa keskittyy erilaisten julkkisten elämän seuraamiseen. Hyvin pienistäkin asioista, kuten kaupassakäynnistä saatetaan tehdä juttu. Jeesuksen aikana ei tietenkään ollut iltapäivälehtiä, mutta siitä huolimatta sen ajan ihmiset olivat kiinnostuneet julkkisten elämästä ja heihin liittyvistä juoruista. Tuon ajan uutiset kiersivät kansan suussa juoruina ja ne saattoivat saada aika kummallisiakin käänteitä. Osittain siitä kertoo tämänkertainen katkelma Markuksen evankeliumista.
Jatka lukemista Juorut kulkevat
Uusi vuosi – Uusi liitto
Vuoden vaihteessa on tapana tehdä erilaisia lupauksia uudelle vuodelle. Joku lupaa tehdä elämäntaparemontin ja alkaa kuntoilla sekä syödä tervellisesti. Toinen lupaa hidastaa kiireistä elämänrytmiään. Joku taas ehkä lupaa nähdä ystäviään enemmän. Tai lukea enemmän kirjoja, matkustaa ja nähdä maailmaa.
Usein tällaiset lupaukset jäävät täyttymättä. Alkuinnostuksessa kyllä saatetaan lähteä uudenvuodenpäivänä kuntosalille, mutta arjen taas alkaessa myös vanhat tavat palaavat. Vaikka kyllä jotkut lupaukset saattavat toteutuakin. Jatka lukemista Uusi vuosi – Uusi liitto
Mitä odotat?
Jeesuksen viimeinen maanpäällinen viikko alkoi huimissa tunnelmissa. Hän oli suosionsa huipulla, kaikkien pitämä ja odottama. Ilmassa ei ollut merkkiäkään siitä, että vain muutamassa päivässä kaikki kääntyisi päälaelleen. Jatka lukemista Mitä odotat?
Kiusaus ja siunaus
Sanotaan, että on helpointa olla uskovainen, kun on vaikeaa. Tämä on varmaan totta, koska vaikeus kannustaa meitä kääntymään Jumalan puoleen ja hakemaan hänestä turvaa. Tämä näkyy hyvin kuningas Daavidin elämässä. Hän oli nuoresta pitäen kuuliainen ja omistautunut Jumalan soturi. Niin kauan, kuin hän joutui taistelemaan, hän menestyi ja pysyi lähellä Jumalaa. Mutta kun tuli seesteisempi aika ja hyvinvointi, alkoi Daavidin alamäki. Hän syyllistyi murhaan ja aviorikokseen.
Meidän elämässämme ei välttämättä ole samanlaisia käänteitä kuin Daavidilla, mutta samat lainalaisuudet koskevat meitäkin. Kun asiat ovat hyvin, olemme usein alttiimpia myös kiusauksille. Tämän kertainen kysymys kuuluukin, osammeko luottaa ja uskoa Jumalaan niin siunauksessa kuin kiusauksessakin. Jatka lukemista Kiusaus ja siunaus
Jeesus näkee lävitsesi
Ulkomaanmatkoilla joudutaan yleensä menemään turvatarkastuksen läpi. Siinä läpivalaistaan sekä matkatavarat että matkustaja. Tarkistetaan, että kukaan ei vie tai tuo maahan mitään laitonta tai haitallista.
Tällainen läpivalaisu olisi hyvä myös omassa käytössä ihmissuhteissa. Voisi nähdä ihmisten motiivit, aidot tunteet ja tarpeet. Tällainen näkökyky on Jeesuksella. Hän näkee meidän lävitsemme. Keitä olemme. Hän näkee meidät kuitenkin rakkaudella, ei tuomiten, vaan toivoen, että voisimme kasvaa hänessä paremmiksi. Jatka lukemista Jeesus näkee lävitsesi
Mitä minusta tulee isona?
Yksi yleisiä kysymyksiä aikuisilla lapsille on, ”mikä sinusta tulee isona?”. Kysymys viittaa kutsumukseen. Siihen, mitä lapsi haluaa aikuisena tehdä ja mitä kokee tärkeäksi. Vastaus kysymykseen ei välttämättä useinkaan ole se, mihin lapsi kasvettuaan päättyy tai mikä olisi hänen todellinen kutsumuksensa. Kysymys kuitenkin nousee kutsumuksen ajatuksesta.
Niinpä samaa kysymystä käytetään aikuisenakin muodossa jos toisessa. Oma kutsumus saatetaan kertoa kysymystä seuraten, että ”kun olen iso, minusta tulee –”. Näin halutaan sanoa, että se, mitä oikeasti haluaisin tehdä ja mitä minun pitäisi tehdä on jotakin muuta, mitä teen nyt. Jatka lukemista Mitä minusta tulee isona?
Lamppu on tullut
Tässä katkelmassa Jeesus tähdentää Jumalan sanan ja sen kuulemisen tärkeyttä. Se on osittain jatkoa tai täydennystä kylväjävertauksessa alkaneelle selitykselle vertauksista ja niiden käytöstä.
Samalla tämä katkelma toimii hyvin esimerkkinä evankelistojen tavasta toimittaa materiaalia ja koostaa niistä eri aiheisia kokoelmia. Lampun lampunjalkaan laittaminen löytyy Matteuksella ja Luukkaalla yllättävissäkin yhteyksissä. Matteus rinnastaa lampun opetuslapsiin, jotka ovat sekä maailman valo että suola. Luukas taas yhdistää lampun sisäisen elämän puhtauteen. Tällaiset toimitukselliset ratkaisut eivät vähennä evankeliumien arvoa tai tee niistä epäluotettavia, koska niitä ei ole alun pitäenkään tarkoitettu tarkaksi esitykseksi Jeesuksen elämästä. Evankelistoilla on alusta asti ollut kirjoittamisessaan omat päämäärät ja aiheet, joita he ovat halunneet esitellä Jeesuksen elämästä. Niinpä yksi evankelista on koonnut saman aihepiirin puheita tai ihmeitä yhteen, kun toinen evankelista on sirotellut ne erikseen. Jatka lukemista Lamppu on tullut