Jeesus levähtää samarialaisella kaivolla ja tapaa samarialaisen naisen Johanneksen evankeliumin luvussa 4. Kohtaaminen on vaikuttava ja aivan liian usein väärinymmärretty. Kertomuksesta korostetaan samarialaisen naisen synnillistä elämäntapaa, vaikka siihen ei ole kovinkaan hyviä perusteita. Ennemminkin kyse on hyljittyjen ja ylenkatsottujen sekä heikkojen voimaannuttamista. Se on kertomus siitä, miten Jumala näkee muiden hylkäämät ja ottaa heidät vastaan hyväksyen heidät sellaisenaan.
Aihearkisto: Opetus
Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?
1. Kun. 8:22–30; Joh. 6:60–69
Koska viimeksi olet närkästynyt Jeesukseen? Siihen, mitä hän on sanonut tai tehnyt. Kysymys on varmaan mielestäsi outo ja ehkä jopa sopimaton. Miten nyt Jeesukseen voisi närkästyä! Mutta kun luemme evankeliumeja, häneen närkästytään koko ajan. Useimmiten närkästyjät ovat hänen vihollisiaan, mutta toisinaan hänen opetuslapsensa, jopa heistä lähimmät, närkästyvät. Jatka lukemista Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?
Pienestä siemenestä suuri puu
Jeesus puhuu vertauksin. Teemana on Jumalan valtakunta ja kuvasto on maanviljelyksestä. Vertauksin puhuminen oli selkeästi Jeesuksen pääasiallinen tapa opettaa laajoja väkijoukkoja. Opetuslapsilleen hän selitti vertaukset ja piti opetuksia myös selkokielellä. Jatka lukemista Pienestä siemenestä suuri puu
Käsittämätön Jumala
Psalmi 29; Jesaja 6:1–8; Roomalaiskirje 8:12–17
Tämän, Pyhän Kolminaisuuden päivän, teksteissä on esillä Jumala. Häntä kuvaillaan ja kohdataan niissä monella tapaa. Niinpä katsomme Jumalan eri puolia ja sitä, miten Jumalan kolminaisuus näkyy meidän kaikkien elämissämme. Samalla korostuu Jumalan suuruus ja käsittämättömyys. Olemme tänään pyhän Jumalan edessä. Jos sanot, että ymmärrät hänet, et oikeasti tunne häntä lainkaan. Jatka lukemista Käsittämätön Jumala
Suoritus vai rakkaus?
Ap.t. 8:26-40, 1. Joh. 4:7-21, Joh. 15:1-8
Kuvitelkaa, että joku tulee uskoon kuultuaan ensimmäistä kertaa elämässään siitä, mitä Jeesus on hänen puolestaan tehnyt. Tämä henkilö elää kuitenkin maassa, jossa ei ole muita kristittyjä, eikä kukaan muu siellä tiedä mitään kristinuskosta. Hänelle ei voi sanoa, että kunnon kristitty lukee päivittäin Raamattua ja käy säännöllisesti seurakunnassa, koska sellaisiakaan ei ole. Miten ajattelisitte hänen käyvän? Jatka lukemista Suoritus vai rakkaus?
Haluamme
4. Moos. 21:4–9; Efesolaiskirje 2:1–10; Joh. 3:14–21
Tällä kertaa meidän tekstimme puhuvat synnistä, armosta ja pelastuksesta. Olemme siis kristillisen sanoman ytimessä, perusasioissa. Monelle tulee todennäköisesti näistä teksteistä mieleen pelastus, jota vielä odotamme: iankaikkisuus Jumalan kanssa. En kuitenkaan lähesty tekstejä tällä kertaa siitä näkökulmasta, vaan tuon kysymyksen arkeemme. Tähän hetkeen. Jatka lukemista Haluamme
Hengellistä idealismia
2. Moos. 20:1-17, 1. Kor. 1:18-25, Joh. 2:13-22
Jos nykyään joku puhuu tosissaan siitä, että kaikki maailman armeijat pitäisi lakkauttaa, että kaikkien pitäisi ryhtyä kasvissyöjiksi eikä kukaan saisi ansaita liian paljon tai liian vähän, hänen ajateltaisiin olevan joko vihervasemmistolainen tai naiivi idealisti. Jopa meidän kristittyjen parissa. Kuitenkin kaikki nämä ovat asioita, jotka nousevat Raamatussa ihanteiksi, jopa kuvaksi taivaasta. Jatka lukemista Hengellistä idealismia
Millainen todellisuus
2. Kun 2:1–12; 2. Kor. 4:3–6; Mark. 9:2–9
Alkuvuoden teema Jumalan tuntemisesta jatkuu. Tämänkertaiset tekstimme puhuvat todellisuudesta ja siitä, miten sen näemme tai käsitämme. Kristillisistä lähtökohdista katsoen todellisuus ja sen arvo on riippuvaista Jumalasta. Jo hyvin varhain kristityt alkoivat ajatella, että mitä kauempana joku on Jumalasta sitä vähemmän hän on ikään kuin olemassa. Näin esimerkiksi synti vaikuttaa meissä niin, että olemme vähemmän ihmisiä, joiksi Jumala on meidät luonut. Jatka lukemista Millainen todellisuus
Jumala on suurin
Psalmi 111, 1. Kor. 8:1–13, Mark. 1:21–28
Viime kerralla käsittelin Jumalan tuntemisen tärkeyttä suhteessa kristittynä elämiseen. Tällä kertaa ollaan samankaltaisella teemalla liikkeellä. Tekstimme ovat keskenään hyvin erilaisia, ja voi olla vaikea nähdä niiden yhteyttä. Sellainen kuitenkin on. Ne puhuvat Jumalan suuruudesta. Jatka lukemista Jumala on suurin
Kutsu elämään
1. Sam. 3:1–10, 1. Kor. 6:12–20, Joh. 1:43–51
Tämänkertaiset tekstimme puhuvat kutsusta. Kuitenkin yllätyin, kun huomasin Paavalin tekstin aiheen. Eihän siinä ole mitään kutsusta, miten se liittyy kokonaiskuvaan? Mutta kun aloin pohtia asiaa, huomasin, että teksteillä on toinenkin sanoma. Kyse ei ole pelkästä kutsusta vaan myös elämästä kutsujan kanssa. Jatka lukemista Kutsu elämään