Aihearkisto: Opetus

Veronmaksua

Mark. 12:13–17

Koska edelliset Jeesuksen vastustajat olivat epäonnistuneet yrityksessään saada Jeesus puhumaan itsensä ansaan, nyt hänen luokseen lähetettiin uusi ryhmä yrittämään sitä. Jo melko alussa Jeesuksen julkista toimintaa, fariseukset ja Herodeksen kannattajat olivat Galileassa liittoutuneet yhteen Jeesusta vastaan. Kaksi ryhmittymää olivat erilaisia ja perinteisesti vihollisia keskenään.

Jatka lukemista Veronmaksua
Jaa tämä:
Share

Puutarhan hoitoa

Mark. 12:1–12

Markus jatkaa Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston jäsenten väittelyä. Jeesus ei vastannut neuvoston jäsenten kysymykseen heidän haluamallaan tavalla, mutta tämä vastausta seurannut vertaus vastasi sitäkin selvemmin.

Jeesuksen vertaus nousee Vanhasta testamentista. Kuvasto tulee Jesajan kirjan viidennessä luvussa olevasta rakkauslaulusta, laulusta viinitarhasta. Vertaus sisältää myös lainauksen psalmista 118. Samaa psalmia lauloi väkijoukko Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin muutama päivä aiemmin.

Jatka lukemista Puutarhan hoitoa
Jaa tämä:
Share

Kenen luvalla?

Mark. 11:27–33

Yksi Markuksen evankeliumin teemoja on Jeesuksen auktoriteetti, valta. Evankeliumin alussa se on asia, mikä hämmästyttää ihmisiä kenties eniten. Miten hänellä on valta puhua, toisin kuin kirjanoppineilla. Nyt häneltä tullaan suoraan kysymään tuon vallan alkuperää. Tosin tässä ylipappien, lainopettajien ja vanhinten – juutalaisten Suuren neuvoston eri ryhmien edustajat – kysymyksessä todellinen tavoite on selvittää, ajatteleeko Jeesus olevansa Messias. Niinpä tämä Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston edustajien kohtaaminen voidaan nähdä alkusoittona sille, kun Jeesus viikon lopulla vangitaan ja häntä kuulustellaan Suuren neuvoston edessä. Siellä kysymystä ei enää verhota, vaan se esitetään suoraan.

Jatka lukemista Kenen luvalla?
Jaa tämä:
Share

Jouluevankeliumi: esimerkki odotuksesta, kärsivällisyydestä ja innostumisesta

Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa on kuvaus Jeesuksen syntymästä ja siihen liittyvistä tapahtumista. Sitä kutsutaan jouluevankeliumiksi. Se on myös esimerkki innostumisesta, odotuksesta ja kärsivällisyydestä. Vaikka se kertoo kauan sitten sattuneesta tapahtumasta, se puhuu myös meille tänään.

Jatka lukemista Jouluevankeliumi: esimerkki odotuksesta, kärsivällisyydestä ja innostumisesta
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 4/4: Kokemus

John Wesley on jossakin yhteydessä sanonut niin, että ei ole olemassa mitään muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. Hän ei tällä tarkoittanut mitään kommunistista tai humanistista manifestia, vaan hän halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sitä, että uskomme on yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 4/4: Kokemus
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 3/4: Järki

Kristittyjä, kuten uskonnollisia ihmisiä muutenkin, saatetaan syyttää tyhmyydestä ja taikauskosta. Saatetaan ajatella, että uskonnollisella uskolla ei ole minkäänlaista paikkaa tai tehtävää nykyajassa, jossa tiede on näyttänyt ihmiskunnan järjen mahdollisuudet. Tällaisen kritiikin vuoksi saatamme uskovina ajatella, että järki on jotakin, mikä on uskon vihollinen. Näin ei kuitenkaan ole. Järki on meille uskoville vähintään yhtä tärkeä asia kuin niillekin, jotka eivät usko.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 3/4: Järki
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 2/4: Traditio

Traditio tai perinne voi ensi alkuun kuulostaa vähän tylsältä. Että se tarkoittaa vain vanhoja asioita, joista ei enää ole mitään hyötyä. Joissain kristillisissä piireissä sitä voidaan jopa pitää huonona asiana. Ajatellaan, että meidän kuuluu olla kaiken aikaa alussa, Raamatussa. Että kaikenlaiset tavat ja perinteet ovat kuollutta uskonnonharjoitusta.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 2/4: Traditio
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 1/4: Raamattu

Olin jokunen vuosi sitten ryhmän kanssa matkalla ulkomailla. Olimme menossa tiettyyn paikkaan ja etsimme sitä. Apuna oli tietenkin kännykän karttasovellus. Määränpäätä etsiessämme yksi ryhmäläisistä kertoi, miten oli ollut samankaltaisessa tilanteessa. Navigaattorina oli toiminut henkilö, jolla oli ollut tabletti, josta hän tiiviisti seurasi edistymistä. Määränpäänä oleva paikka oli aukion reunalla, niin että kun ryhmä saapui aukion vastakkaiselle laidalle, määränpääkin näkyi jo. Mutta navigaattorina ollut henkilö ei luottanut aistihavaintoihin, vaan piti katseensa tiukasti tabletissaan. ”Nyt pitää kääntyä vasemmalle ja kiertää myötäpäivään”. Sen sijaan, että ryhmä olisi kulkenut aukion yli suorinta tietä, seurattiinkin karttaohjelman ohjeita, ja määränpäähän kierrettiin aukion laitaa pitkin.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 1/4: Raamattu
Jaa tämä:
Share