Psalmin päällekirjoituksen mukaan se on kirjoitettu 1. Sam. 21:n tapahtumiin viitaten. Päällekirjoituksen kirjoittajalle on ilmeisesti tullut kuitenkin virhe, koska Samuelin kirjan mukaan kuninkaan nimi oli Akis ja Abimelek oli samassa luvussa mainitun profeetan nimi. On myös mahdollista, että psalmin kirjoittaja käyttää nimeä Abimelek kuninkaan virkanimenä (vrt. 1. Moos. 20:2) samaan tapaan kuin käytämme nimityksiä farao tai keisari. Joka tapauksessa päällekirjoitus eli ensimmäinen jae on todennäköisesti lisätty psalmiin jälkeen päin, kun psalmeja alettiin kokoamaan yhteen ja tarvittiin nimiä ja kuvauksia erottamaan psalmit toisistaan.

Psalmin kirjoitusajankohta saattaa olla Daavidin aikana, kun Saul vainosi häntä, mutta se sopii myös pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Tällöin se olisi kirjoitettu pakkosiirtolaisuudesta palanneille juutalaisille rohkaisuksi, koska he saivat kokea vainoa ja yleistä ahdistusta.

Psalmi on niin kutsuttu alfabeettinen psalmi eli sen jakeet alkavat heprean aakkosilla. Jakeet 1 ja 22 ovat psalmin johdanto ja lopetus ja varsinainen alfabeettinen osa on jakeissa 1b-21. Psalmi ei ole kovinkaan laulumainen, sillä suuri osa sen sisällöstä (jakeet 11-22) on opettavia, sananlaskumaisia lauselmia. Olenkin jakanut psalmin kahteen osaan. Ensimmäinen osa on varsinainen laulu (jakeet 1-10) ja jälkimmäinen osa on sananlaskut (jakeet 11-22).

Ensimmäinen osa: laulu

Lauluosassa kirjoittaja ilmaisee halunsa ylistää Jumalaa. Ylistyksen syyksi annetaan Jumalan antama apu. Ylistyksen kuulevien sanotaan saavan siitä rohkaisua. Kirjoittaja myös kutsuu muita turvautumaan Jumalaan ja ylistämään häntä.

Psalmi puhuu Jumalan varjeluksesta, joka kattaa koko elämämme. Se ei poista ahdistuksiamme, vaan ennemminkin auttaa kestämään ne. Kirjoittaja vertaa Jumalan varjelusta vahvoihin ja pelottaviin leijoniin. Leijonatkin petojen kuninkaana joutuvat toisinaan näkemään nälkää, kun jäävät vaille saalista suurista voimistaan huolimatta. Sen sijaan Jumalaan turvaava saa avun, vaikka olisi kuinka heikko.

Jakeessa yksi kirjoittaja sanoo uuden käännöksen mukaan, että hän haluaa ylistää ja laulaa kiitosta Herralle. Ylistys tulisi ennemminkin kääntää sanalla siunata ja se tulee heprean sanasta barach. Sana tulee substantiivista polvi ja verbistä polvistua. Alun alkaen sitä on käytetty kuvaamaan sitä, kun kameli asetetaan polvilleen lepäämään. Se viittaa myös kunnioittamiseen, jota osoitetaan polvistumalla.

Kiitoksen laulaminen tulisi kääntää sanalla ylistäminen. Siinä on käytetty heprean sanaa tehilla, joka on sama kuin Psalmien kirjan hepreankielinen nimi. Sana viittaa ylistämiseen laulamalla. Psalmin asiayhteyden kannalta on mielenkiintoista, että sanan taustalla on sana, jonka voi kääntää sanoilla tekeytyä hulluksi. Tämä on todennäköisesti vain sattumaa, mutta silti hauska sanaleikki, koska päällekirjoituksen mukaan psalmi on kirjoitettu, kun Daavid oli pelastanut henkensä tekeytymällä hulluksi. Tästä voisi vetää ajatusleikin, että Daavid oli aina valmis Jumalan tähden tekeytymään hulluksi.

Jakeessa 7 mainitaan Herran enkeli, joka suojaa Jumalalta apua pyytäviä. Herran enkeli mainitaan Vanhassa testamentissa usein ja monesti hänet samaistetaan Jumalaan. Tästä hyvänä esimerkkinä Israelin erämaavaellus, jossa Herran enkeli johti kansaa, mutta silti useassa kohdassa puhutaan Jumalan itse johtaneen kansaa.

Herran enkelin onkin tulkittu tarkoittavan kolmea eri asiaa: 1. Jumalan lähettämää enkeliä, 2. Jumalan lähettämää sanansaattajaa, joka voi olla esimerkiksi profeetta, 3. Jumalaa itseään. Tässä yhteydessä sana viittaa Jumalan erityiseen varjelukseen, joten sen voi ymmärtää joko eräänlaisena suojelusenkelinä tai Jumalan suorana varjeluksena.

Jakeessa 8 puhutaan onnellisesta, joka turvaa Jumalaan. Sana voidaan kääntää jokaiseksi tai mieheksi, mutta se voi tarkoittaa myös nuorta, voimakasta miestä. Tämä viimeinen merkitys sopii hyvin tähän yhteyteen, kun puhutaan turvan hakemisesta Jumalan luota. Jos voimakas etsii turvaa toiselta, se osoittaa erityistä uskoa ja viisautta ja on tosiaan onnellinen.

Jakeessa on myös kehotus koetella Jumalan kykyä varjella omiaan. Psalmin kirjoittaja kehottaa näkemään ja maistamaan Jumalan hyvyyttä. Se on samantapainen kehotus, mitä Pietarikin antoi kirjeessään. (1. Piet. 2:3) Pietari lainaakin kyseisessä kohdassa tätä psalmia.

Toinen osa: sananlaskut

Toinen osa alkaa kutsulla tulla kuulemaan ja oppimaan. Tämä on viisauskirjallisuudelle ominainen tapa johdattaa lukija tekstin ääreen ja Sananlaskujen kirjasta löytyy siitä hyviä esimerkkejä. (esim. Sananl. 1:5-6 tai 4:1-2) Kutsua seuraa sananlaskujen sarja, jossa keskitytään Jumalan varjelukseen ja Herran pelon siunaukseen.

Jae 14 kehottaa pyrkimään hyvään. Yhtenä osana tästä on sovun tavoitteleminen. Tässä käytetty heprean sana on monille tuttu shalom, jolla on hyvin laaja merkityskenttä. Se tarkoittaa rauhaa ja sopua, mutta sen lisäksi se merkitseemyös eheyttä, hyvinvointia, terveyttä, hyviä ihmisten välisiä suhteita, luontevuutta, inhimillisyyttä, ystävällisyyttä ja menestystä. Se tarkoittaa laajimmillaan siis kokonaisvaltaista rauhaa ja tyyneyttä ja eheyttä. Tässä se viittaa tekstiyhteyden perusteella juuri ihmisten välisten suhteiden hyvinvointiin ja tasapainoon.

Kirjoittaja ei vain kehota pyrkimään ja rakentamaan rauhaa ja hyvää, vaan hän kehottaa tavoittelemaan sitä. Tässä käytetty heprean sana on hyvin intensiivinen, eikä se tarkoita pelkästään tavallista tavoittelua, vaan suoranaista takaa-ajamista, perässä kulkemista, seuraamista ja jopa vainoamista. Se viittaa siis vakaaseen, periksiantamattomaan ja järkähtämättömään asian tavoittelemiseen. Emme saa luovuttaa ennen kuin olemme saaneet tavoittelemamme.

Psalmi päättyy lupaukseen siitä, että Jumalaan turvaavia ei kohtaa tuomia, vaan Jumala lunastaa heidät vapaiksi. Nykylukijalle tämä viittaa ehkä ennen kaikkea pelastukseen synneista, mutta psalmin kirjoittajalla on ollut mielessään myös maallinen pelastuminen ja vapaus. Kirjoittaja sanoo, että Jumala vapauttaa häneen turvaavan sielun. Sielu ei heprealaisessa merkityksessä tarkoita vain aineetonta, tietoista tilaamme, vaan ihmistä kokonaisuutena. Jumalan varjelus on kokonaisvaltaista ja käsittää koko elämämme niin maallisine kuin hengellisine ongelmineen.