Metodismin alkuaikana kolme miestä nousi erityiseen asemaan herätyksessä. Tärkeimpinä olivat tietenkin Wesleyn veljekset John ja Charles. Kolmantena oli George Whitefield, joka tunnettiin uudistusmielisenä ja erinomaisena puhujana. Kolmikko ei kuitenkaan ollut kovin yksimielinen, vaikka kukin panosti metodistiseen herätykseen. Tämä kuvaa yhtä metodismin ominaisuutta: kirkon sisällä on lupa keskustella vaikeistakin asioista ja olla eri mieltä. Jatka lukemista Wesley ja Calvin
Aihearkisto: Teologia
Kuka kumman Jeesus?
Eräässä sketsissään stand-up koomikko Ismo Leikola pohtii kristinuskoa. Vaikka usein mieliin saattaa nousta erilaiset kirkkojen pedofiilikohut, keskinäiset riidat sekä keskiajan inkvisitiot ja ristiretket, kristinuskon varsinainen sanoma on tyystin toinen.
Ismo pohtikin, millaista olisi, jos ottaisi tosissaan kristinuskon opit. Ainakin se vaikeuttaisi huomattavasti uhkaamista. ”Jos et heti lopeta, niin käännän toisen posken.” tai ”Jos et lopeta, niin teen sinulle, niin kuin toivoisin itselleni tehtävän.” Jatka lukemista Kuka kumman Jeesus?
Johdatus ekklesiologiaan
Mikä on seurakunta? Mikä tekee seurakunnasta seurakunnan? Miten siihen liitytään? Kuka siihen voi liittyä? Ainakin joitain näistä kysymyksistä pohditaan tässä artikkelissa. Jatka lukemista Johdatus ekklesiologiaan
Miksi Suomen Metodistikirkko ei hyväksy Athanasiuksen uskontunnustusta?
Luultavasti ainakin enemmistö kirkossakävijöistä on tottunut uskontunnustuksiin. Vähintäänkin Apostolinen uskontunnustus lähtee jo selkärangasta, kun se jumalanpalveluksessa yhteen ääneen lausutaan. Jatka lukemista Miksi Suomen Metodistikirkko ei hyväksy Athanasiuksen uskontunnustusta?
Miksi Jumala halusi tappaa Mooseksen?
Vanhaa testamenttia lukiessa Jumalan toiminta saattaa herättää kummastusta. Hän tuntuu olevan äkkipikainen ja ailahteleva. Ero Uuden testamantin antamaan jumalakuvaan on niin suuri, että jotkut ovat jopa alkaneet ajatella, että kyse on eri jumalista. Jatka lukemista Miksi Jumala halusi tappaa Mooseksen?
Monikulttuurinen Raamattu
Viime aikoina on mediassa puhuttu paljon monikulttuurisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Luonnollisesti me kristitytkin olemme ottaneet osaa tähän keskusteluun. Olemmeko kuitenkaan miettineet, mitä Raamattu ja Jumala sanoo näistä asioista? Jatka lukemista Monikulttuurinen Raamattu
Miksi kristittyjen pitäisi välittää luonnosta?
Huoli luonnon tilasta on melko uusi asia. Vaikka jo 1900-luvun alussa jotkut tiedemiehet esittivät huolensa maailmanlaajuisesta ekologisesta kriisistä, vasta 1960-luvulla huoli alkoi näkyä laajemmin. Kristityt näkivät tämän vieläkin myöhemmin, ainakin korkeammilla tasoilla. Maailman kirkkojen neuvosto keskusteli ympäristön ongelmista ja ekologisesta kriisistä 1970-luvulla.
Olen itse ollut kristitty noin 20 vuotta ja tänä aikana olen kuullut monien kristittyjen kannanottoja luontoon ja ympäristöön. Yksi melko yleinen lausunto, jonka olen kuullut, on, että meidän ei tarvitse välittää luonnosta, koska Jumala kuitenkin tuhoaa sen. Tulee olemaan suuri sota, Harmageddon tai jotakin, ja sitten Kristus palaa takaisin ja kaikki palaa poroksi joka tapauksessa. Joten miksi vaivautua välittämään?
Jatka lukemista Miksi kristittyjen pitäisi välittää luonnosta?
Vanhan testamentin uskonto
Vanhan testamentin uskonto on kirjava kudos, josta on kuitenkin löydettävissä joitakin päälinjoja. Tietenkin se koostuu hyvin pitkälle Mooseksen laista ja sen sovelluksista ja tulkinnoista, jopa sen väärinkäytöstä. Luonteensa vuoksi Vanha testamentti keskittyy kuvaamaan erityisesti israelilaisten uskontoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään Jahve-uskoa, vaan laajemminkin Lähi-idän kansojen uskontoa. Israelilaiset palvoivat Jahven lisäksi erityisesti muun muassa Baalia ja Astartea.
Lyhyt johdatus synaptikkojen teologisiin erityispiirteisiin
Uuden testamentin teologiaa tarkastellessa synoptiset evankeliumit muodostavat oman erityisen nurkkansa. Synoptikot päällisin puolin kertovat yhden ja saman tarinan, mutta teologiset vivahteet ovat lähemmin tarkasteltuna hyvinkin erilaisia.
Jatka lukemista Lyhyt johdatus synaptikkojen teologisiin erityispiirteisiin
Seurakunnan johtaminen Uudessa testamentissa osa 1: Apostolien teot
Uuden testamentin virkakehitys näkyy ehkä selkeimmin Apostolien teoissa, joka kattaa karkeasti arvioiden hiukan yli 30 vuoden ajanjakson. Apostolien tekojen kirjoittajalla on ollut selvästi tarkoituksena kuvata evankeliumin leviämistä Jeesuksen sanojen mukaan Jerusalemista maan ääriin (Ap.t. 1:8). Samalla hän tulee kuvanneeksi niitä uusia tilanteita ja haasteita, joita ensiaskeleitaan ottava kristillinen kirkko kohtasi. Siksi käyn läpi muutamia Apostolien tekojen kohtia, jotka mielestäni kuvaavat alkukirkon virkojen ja johtajuuden kehitystä.
Jatka lukemista Seurakunnan johtaminen Uudessa testamentissa osa 1: Apostolien teot