Huoli luonnon tilasta on melko uusi asia. Vaikka jo 1900-luvun alussa jotkut tiedemiehet esittivät huolensa maailmanlaajuisesta ekologisesta kriisistä, vasta 1960-luvulla huoli alkoi näkyä laajemmin. Kristityt näkivät tämän vieläkin myöhemmin, ainakin korkeammilla tasoilla. Maailman kirkkojen neuvosto keskusteli ympäristön ongelmista ja ekologisesta kriisistä 1970-luvulla.
Olen itse ollut kristitty noin 20 vuotta ja tänä aikana olen kuullut monien kristittyjen kannanottoja luontoon ja ympäristöön. Yksi melko yleinen lausunto, jonka olen kuullut, on, että meidän ei tarvitse välittää luonnosta, koska Jumala kuitenkin tuhoaa sen. Tulee olemaan suuri sota, Harmageddon tai jotakin, ja sitten Kristus palaa takaisin ja kaikki palaa poroksi joka tapauksessa. Joten miksi vaivautua välittämään?
Jatka lukemista Miksi kristittyjen pitäisi välittää luonnosta?
