Kuka kirjoitti Johanneksen evankeliumin? Apostoli Johannes tietenkin! Vai kirjoittiko? Tässä kirjoitussarjassa käsittelen Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymystä siitä näkökulmasta, että sen olisikin kirjoittanut Lasarus. Kyllä, se Lasarus, jonka Jeesus herätti kuolleista.
Tässä osassa pohdin kirjoittajakysymystä evankeliumissa käytettyjen sanojen pohjalta.
Kuka kirjoitti Johanneksen evankeliumin? Apostoli Johannes tietenkin! Vai kirjoittiko? Tässä kirjoitussarjassa käsittelen Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymystä siitä näkökulmasta, että sen olisikin kirjoittanut Lasarus. Kyllä, se Lasarus, jonka Jeesus herätti kuolleista.
Tässä osassa esittelen Ben Witheringtonin esittämiä ajatuksia aiheesta, johon myös tulevat osat tulevat pohjautumaan.
Kuka kirjoitti Johanneksen evankeliumin? Apostoli Johannes tietenkin! Vai kirjoittiko? Tässä kirjoitussarjassa käsittelen Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymystä siitä näkökulmasta, että sen olisikin kirjoittanut Lasarus. Kyllä, se Lasarus, jonka Jeesus herätti kuolleista.
Tämä aloitusosa toimii johdantona aiheelle ja käsittelen hieman perinteisempiä näkemyksiä siitä, kuka Johanneksen evankeliumin kirjoitti.
Vanhan testamentin uskonto on kirjava kudos, josta on kuitenkin löydettävissä joitakin päälinjoja. Tietenkin se koostuu hyvin pitkälle Mooseksen laista ja sen sovelluksista ja tulkinnoista, jopa sen väärinkäytöstä. Luonteensa vuoksi Vanha testamentti keskittyy kuvaamaan erityisesti israelilaisten uskontoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään Jahve-uskoa, vaan laajemminkin Lähi-idän kansojen uskontoa. Israelilaiset palvoivat Jahven lisäksi erityisesti muun muassa Baalia ja Astartea.
Vuonna 1947 Roswellissa Yhdysvalloissa putosi maahan jotakin, joka aiheutti suuren kohun. Virallisen selityksen mukaan pudonnut esine olisi ollut vakoilupallo, mutta monien mielestä kyseessä oli UFO, tunnistamaton lentävä esine. Tuosta tapauksesta alkoi UFO-innostus, joka ei osoita vieläkään laantumisen merkkejä. UFO-havaintoja tehdään ympäri maapalloa ja jotkin niistä ovat melko hyvin dokumentoituja. Jokin aika sitten esimerkiksi Ison Britannian hallitus julkisti joitakin UFO-tapauksia koskevia asiakirjoja, joissa oli mm. lentäjien ja lennonjohdon havaintoja. Kaikista ilmoitetuista UFO-havainnoista suurin osa saa luonnollisen selityksen. Muutama prosentti jää kuitenkin selvittämättä (http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ufo.html).
Uuden testamentin teologiaa tarkastellessa synoptiset evankeliumit muodostavat oman erityisen nurkkansa. Synoptikot päällisin puolin kertovat yhden ja saman tarinan, mutta teologiset vivahteet ovat lähemmin tarkasteltuna hyvinkin erilaisia.
Uuden testamentin virkakehitys näkyy ehkä selkeimmin Apostolien teoissa, joka kattaa karkeasti arvioiden hiukan yli 30 vuoden ajanjakson. Apostolien tekojen kirjoittajalla on ollut selvästi tarkoituksena kuvata evankeliumin leviämistä Jeesuksen sanojen mukaan Jerusalemista maan ääriin (Ap.t. 1:8). Samalla hän tulee kuvanneeksi niitä uusia tilanteita ja haasteita, joita ensiaskeleitaan ottava kristillinen kirkko kohtasi. Siksi käyn läpi muutamia Apostolien tekojen kohtia, jotka mielestäni kuvaavat alkukirkon virkojen ja johtajuuden kehitystä.
Miten meidän tulisi ymmärtää Israelin asema ja sille Vanhassa testamentissa annetut lupaukset uuden liiton valossa. Voiko juutalainen pelastua noudattamalla juutalaisia tapoja ilman uskoa Jeesukseen? Ovatko Vanhassa testamentissa Israelille annetut lupaukset ja Siinailla tehty liitto yhä voimassa? Mitä kristillinen julistus merkitsee juutalaisille? Näitä kysymyksiä tulen käsittelemään tässä kirjoituksessani.
Profeetta Sefanja julisti Jumalan tuomiota kurittomasti elävälle kansalle. Tuomio tulisi olemaan totaalinen ja kertakaikkinen. Tässä kirjoituksessa pohdin erityisesti toisen luvun alkujakeita ja niiden sanomaa. Löytyykö toivoa langenneelle?
Psalmi 82 on niitä raamatunkohtia, jotka herättävät monissa hämmennystä. Siinä Jumala esitellään jumalien kokouksen johtajaksi. Helposti saattaa alkaa ajatella, miksi tällainen Psalmi on ylipäätään otettu mukaan Raamattuun. Tämähän on harhaoppia!
Tässä eksegeesissäni keskityn muun muassa tähän kysymykseen. Pyrin vastaamaan Psalmin herättämään kysymykseen ja selvittämään myös, mikä on tämän Psalmin sanoma tämän päivän lukijalle.