1. Moos. 28:10-22
Jaakob oli nimensä mukaisesti pettäjä. Hän petti veljensä, isänsä, enonsa jopa itsensä. Mutta hän tuli myös itse petetyksi. Käsiteltävissä jakeissa Jaakob on pakomatkalla, jolle hän joutui erään petoksen seurauksena. Pakeneminen onkin yksi Jaakobin eämän leimaavia piirteitä. Hän ei edes elämänsä lopulla oppinut kohtaamaan vaikeita asioita, vaan lähes aina ennemmin pakeni niitä. Jatka lukemista Jaakob: Pyhän innostama
1. Mooseksen kirjan luvussa 24 Aabraham elämänsä loppupuolella lähettää palvelijansa hakemaan kotiseudultaan vaimoa pojalleen Iisakille. Aviopuolison ottaminen oman kansan ja suvun parista oli tuohon aikaan yleinen tapa. Tästä Aabraham itse on yksi parhaimpia esimerkkejä, sillä hänen vaimonsa Saara oli hänen sisarpuolensa. Heillä oli sama isä, mutta eri äiti. Tämä toiminta ei perustunut pelkästään tapoihin, vaan sillä oli myös hengellinen merkitys. Jatka lukemista Aabrahamin palvelija: Merkin pyytäminen Jumalalta
1. Moos. 18:16-33
Jumalan ja Aabrahamin suhde oli erikoinen. Varmaankin vain Mooses pääsee lähelle samaa. Aabrahamin kerrotaan keskustelleen Jumalan kanssa ja tavanneen hänet, samaan tapaan kuin Mooseskin. Jumala teki jopa liiton Aabrahamin kanssa, mikä kuvaa läheistä kumppanuutta. Jatka lukemista Aabraham: Esirukoilija
Psalmi 40 on mielenkiintoinen rakenteensa puolesta. Se on yksi niistä psalmeista, jotka on ilmeisesti koottu useammasta laulusta. Ensimmäinen laulu on jakeissa 2-11, joka on selvästi pelastuneen kiitosvirsi. Toinen laulu on jakeissa 12-18 on synnintunnustuslaulu. Tämä jälkimmäinen laulu löytyy liki samanlaisena psalmissa 70. Jatka lukemista Psalmi 40: Herra kuulee huutoni
Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: ”Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. He sanoivat: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan.” Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: ”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan. 1. Moos. 11:1-9 Jatka lukemista Baabelin torni: Väärä itsevarmuus
Psalmi 39 on hyvää jatkoa parille edelliselle psalmille. Vuosien 1933 ja 1992 käännöksissä on huomattaviakin eroja, mutta näyttäisi siltä, että uudempi käännös keskittyy tekstin taustalla olevan ajatuksen esille tuomiseen, kun vanhempi käännös taas pyrkii tarkempaan käännökseen. Jatka lukemista Psalmi 39: Elämän katoavaisuus
Psalmi on katumuspsalmi ja sellaisena varsin samanlainen kuin psalmi 6. Tätä psalmia lukiessa nousee mieleen kysymys, mistä oikein on kyse. Tämä kysymys herää jo psalmin päällekirjoituksesta, jonka monimuotoisuus selviää erilaisia käännöksiä vertaillessa. Vuoden 1938 käännöksessä sanotaan ”syntiä tunnustettaessa”, vuoden 1992 käännöksessä puhutaan muistutusuhrin uhraamisesta, vuoden 1776 käännöksessä, kuten monissa äärimmäiseen sanatarkkuuteen pyrkivissä käännöksissäkin (esim. Aapeli Saarisalon Salmit ja Jobin kirja) puhutaan muistamisesta. Jatka lukemista Psalmi 38: Kärsivän rukous
Psalmi 37 käsittelee samaa aihetta kuin Jobin kirjakin. Miksi pahat näyttävät menestyvän ja Jumalaan uskovat joutuvat kärsimään? Psalmi on alfabeettinen psalmi, jossa jokaisella heprean konsonantilla on kaksi jaetta. Poikkeuksena ovat jakeet 7, 20 ja 34, joista toinen jae ”puuttuu”. Lisäksi jakeessa 29 on väärä kirjain. Joka tapauksessa jaeparit luovat symmetrisen rytmin, jossa ensin annetaan kehotus tai lupaus ja sitten perustellaan se. Tätä kuvaa usein toistuvat ”sillä” ja ”mutta” -sanat. Jatka lukemista Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan
Psalmi alkaa ohjeistuksella laulunjohtajalle. Viittaus Daavidiin saattaa tarkoittaa jotakin tiettyä sävelmää. Kyseessä olisi siis ohje laulunjohtajalle, että laulu lauletaan, kuten Daavidin laulu. Joka tapauksessa laulu on tehty kuorolauluksi, jota lauletaan temppelissä. Jatka lukemista Psalmi 36: Pahuuden ansat ja Jumalan armo
Psalmi on osoitettu Daavidille, mutta se ei sisältönsä puolesta välttämättä sovi hänen elämänsä tilanteisiin ellei kyseessä ole varhaiskauden teos. Psalmin kirjoittaja pyytää Jumalaa toimimaan oikeamielisenä tuomarina hänen ja syyttäjiensä välillä. Daavid kuninkaana oli maansa ylin oikeudenkäyttäjä, eikä siis ainakaan Daavidin kuningasaikana voinut tulla tilannetta, jossa hänet olisi vedetty oikeuteen syytettynä. Eikä sellaisesta tilanteesta kerrota Raamatussakaan. Jatka lukemista Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani
