Eräässä sketsissään stand-up koomikko Ismo Leikola pohtii kristinuskoa. Vaikka usein mieliin saattaa nousta erilaiset kirkkojen pedofiilikohut, keskinäiset riidat sekä keskiajan inkvisitiot ja ristiretket, kristinuskon varsinainen sanoma on tyystin toinen.
Ismo pohtikin, millaista olisi, jos ottaisi tosissaan kristinuskon opit. Ainakin se vaikeuttaisi huomattavasti uhkaamista. ”Jos et heti lopeta, niin käännän toisen posken.” tai ”Jos et lopeta, niin teen sinulle, niin kuin toivoisin itselleni tehtävän.” Jatka lukemista Kuka kumman Jeesus?→
Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. Matt. 5:48
Jeesuksen kehoitus Vuorisaarnassa kummastuttaa useita. Pelkästään jo täydellisyyden vaatimus tuntuu vaikealta, mutta kun Jeesus lisää siihen vielä vertailukohdaksi Jumalan täydellisyyden, koko kehoitus tuntuu käyvän täysin mahdottomaksi. Todennäköisesti Jeesus tarkoitti juuri sitä, mitä hän sanoikin. En tiedä pitikö hän kehoitustaan mahdollisena toteuttaa, mutta sillä ei tässä tapauksessa ole suurta merkitystä. Ensisijaisesti Jeesus tarkoittaa tässä täydellisyyttä pyhyydessä, sillä sitähän Jumala nimenomaan on. Täydellisyys voidaan kuitenkin nähdä monella tapaa. Jatka lukemista Olkaa täydelliset→
Kun mietin tätä kirjoitustani, koitin keksiä millaisen joulusaarnan pitäisin. Mitä voisin kertoa joulusta ja sen sanomasta? Mielessä oli tietenkin jouluevankeliumi, jota perinteisesti joulun aikaan luetaan. Sieltä huomioni kiinnitti katkelman loppuosa, kun paimenet tulivat katsomaan Jeesus-lasta. Siitä sain idean ja otsikon tälle saarnalleni: Pienten alkujen Jumala. Jatka lukemista Pienten alkujen Jumala→
Miksi joulua vietetään joulukuun 25. päivänä? Syntyikö Jeesus oikeasti juuri silloin? Vai pitäisikö kristittyjen juhlia Jeesuksen syntymää syys-lokakuussa?
Voiko kristitty viettää joulua, joka on alkujaan pakanallinen juhla? Onko hanukka raamatullisempi valinta?
Joulu on odotuksen aikaa. Adventin aika on erityisesti lapsille joulun lähtölaskenta, jota seurataan joulukalenterin luukkuja avaamalla. Kirkkovuodessa adventin aika on lähestymistä jouluun, joka on Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhla. Jeesuksen syntymäpäivä. Jatka lukemista Odotuksen aika→
Kun roomalaiseen perheeseen syntyi lapsi, lapsen isän tehtävä oli hyväksyä hänet. Jos isä ei hyväksynyt, lapsi joko tapettiin tai hylättiin paikkaan, josta joku saattoi ottaa tämän mukaansa. Yleensä tällaiset hylätyt lapset päätyivät orjiksi. Yleensä nämä hylätyt lapset olivat tyttöjä.
Miten meidän tulisi ymmärtää Israelin asema ja sille Vanhassa testamentissa annetut lupaukset uuden liiton valossa. Voiko juutalainen pelastua noudattamalla juutalaisia tapoja ilman uskoa Jeesukseen? Ovatko Vanhassa testamentissa Israelille annetut lupaukset ja Siinailla tehty liitto yhä voimassa? Mitä kristillinen julistus merkitsee juutalaisille? Näitä kysymyksiä tulen käsittelemään tässä kirjoituksessani.
Johanneksen evankeliumissa painottuu korkea kristologia. Jeesus esitellään Jumalan Poikana, pre-eksistenttinä Sanana ja Messiaana. Evankeliumissa leimallisia ovat monet minä olen -lauseet ja Isä ja minä olemme yhtä -puheet, jotka välittävät tätä sanomaa. Kristologian rinnalla evankeliumissa käsitellään myös muun muassa soteriologiaa (Joh. 3:16 tutuimpana jakeena), ekklesiologiaa (paimen-puheet) ja eskatologiaa (muun muassa opetukset ylösnousemuksesta). Nämä kolme kietoutuvat tiiviisti kirjan kristologiseen painotukseen ja suodattuvat sen läpi.
Käsittelen tässä työssä kahta Johanneksen evankeliumin kertomusta, joista toisessa pääpainona on soteriologia ja toisessa eskatologia.
Tässä kirjoituksessani tutkin synoptikkojen perikooppia, jossa Jeesus vangitaan. Kertomus löytyy kaikista evankeliumeista, mikä tekee asiasta hieman mielenkiintoisemman. Selvitettävänä ei ole vain synoptikkojen keskinäiset erot, vaan pohdin jonkin verran myös Johanneksen panosta asiaan. Kirjoituksessani en niinkään paneudu selvittämään lopullisia syitä mahdollisille eroavaisuuksille, vaan tyydyn listaamaan niitä ja antamaan vaihtoehtoisia tulkintoja ja selityksiä niille.
Nykyisessä kristillisessä kielenkäytössä Herra-nimitys sisältää vahvan kristologisen painotuksen. Jeesus on Herrana hallitsija ja Jumala, joka pelastaa ja tuomitsee. Hän on pyhä ja korkea, mutta myös läheinen ja myötätuntoinen.
Tässä tekstissäni raapaisen Herra-kristologian pintaa. Mistä se on tullut, miten sitä on käytetty ja mitä sillä on haluttu sanoa. Jatka lukemista Jeesus on Herra→
