Mark. 12:13–17
Koska edelliset Jeesuksen vastustajat olivat epäonnistuneet yrityksessään saada Jeesus puhumaan itsensä ansaan, nyt hänen luokseen lähetettiin uusi ryhmä yrittämään sitä. Jo melko alussa Jeesuksen julkista toimintaa, fariseukset ja Herodeksen kannattajat olivat Galileassa liittoutuneet yhteen Jeesusta vastaan. Kaksi ryhmittymää olivat erilaisia ja perinteisesti vihollisia keskenään.
Jatka lukemista VeronmaksuaMark. 12:1–12
Markus jatkaa Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston jäsenten väittelyä. Jeesus ei vastannut neuvoston jäsenten kysymykseen heidän haluamallaan tavalla, mutta tämä vastausta seurannut vertaus vastasi sitäkin selvemmin.
Jeesuksen vertaus nousee Vanhasta testamentista. Kuvasto tulee Jesajan kirjan viidennessä luvussa olevasta rakkauslaulusta, laulusta viinitarhasta. Vertaus sisältää myös lainauksen psalmista 118. Samaa psalmia lauloi väkijoukko Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin muutama päivä aiemmin.
Jatka lukemista Puutarhan hoitoaMark. 11:27–33
Yksi Markuksen evankeliumin teemoja on Jeesuksen auktoriteetti, valta. Evankeliumin alussa se on asia, mikä hämmästyttää ihmisiä kenties eniten. Miten hänellä on valta puhua, toisin kuin kirjanoppineilla. Nyt häneltä tullaan suoraan kysymään tuon vallan alkuperää. Tosin tässä ylipappien, lainopettajien ja vanhinten – juutalaisten Suuren neuvoston eri ryhmien edustajat – kysymyksessä todellinen tavoite on selvittää, ajatteleeko Jeesus olevansa Messias. Niinpä tämä Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston edustajien kohtaaminen voidaan nähdä alkusoittona sille, kun Jeesus viikon lopulla vangitaan ja häntä kuulustellaan Suuren neuvoston edessä. Siellä kysymystä ei enää verhota, vaan se esitetään suoraan.
Jatka lukemista Kenen luvalla?Mark. 11:12–25
Kärsimysviikon toinen päivä eli maanantai alkaa. Markus yhdistää toisen ja kolmannen päivän yhteen viikunapuun kohtalolla, joka sisältää saman sanoman kuin temppelin puhdistaminenkin. Jeesuksen ensimmäiset päivät Jerusalemissa ovat vaikuttavan kannanoton antamista.
Jatka lukemista SiivouspäiväMark. 10:46–52
Jeesuksen viimeinen etappi Jerusalemin matkalla on Jeriko, joka on noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Jerusalemista. Itse kaupungissa käynnistä ei Markus kerro mitään. Varsinainen tapahtuma sijoittuu Jerikon ulkopuolelle, kun ollaan sieltä poistumassa.
Tämä on Markuksen viimeinen parantamisihme. Sokeiden parantaminen oli yksi messiaan tuntomerkeistä, joten kertomus on merkittävä. Se sisältää paljon muitakin asioita, joilla on vaikuttava sanoma.
Jatka lukemista Sokea näkee!Mark 10:32–45
Jeesuksen matka jatkuu kohti Jerusalemia. Hän kulkee nyt joukon edellä, mikä kuvaa toisaalta kiirettä ja toisaalta päättäväisyyttä. Seuraavan ihmisjoukon kuvaus on erikoinen. Siellä olivat opetuslapset, mutta myös heidän perässä kulkevat ihmiset.
Saatamme helposti ajatella, että opetuslapsilla tarkoitetaan kahdentoista opetuslapsen ydinjoukkoa ja ihmisiksi mainitut olisivat sitten suurempi Jeesusta seuranneiden opetuslasten joukko. Jeesus on kuitenkin taittanut matkaansa Jerusalemiin pääosin salassa. Olisiko siis Jeesus välttämättä halunnut kulkea suuren opetuslapsijoukon kanssa, mikä olisi herättänyt huomiota?
Jatka lukemista Ennakoivaa vallanjakoaMark 10:17–31
Jeesus jatkaa matkaansa kohti Jerusalemia. Tällä kertaa matkanteon keskeyttää paikalle juokseva mies. Hän polvistuu Jeesuksen eteen ja kysyy, miten mitä hänen pitää tehdä, että hän voisi periä iankaikkisen elämän.
Polvistumalla mies osoittaa, että hän pitää Jeesusta enempänä kuin vain tavallisena rabbina. Edes suurien rabbien edessä ei polvistuttu, vaan kunnioitusta osoitettiin muilla tavoin. Myös miehen käyttämä tervehdys on erikoinen: ”hyvä opettaja”. Opettaja eli rabbi viittaa siihen, että mies kyllä piti Jeesusta rabbina, vaikkakaan ei tavanomaisena.
Jatka lukemista Pelastus ja rahaMark. 10:13–16
Jeesuksen luo tuotavien lasten tapaus on lyhyt, mutta sisältää monia merkittäviä seikkoja. Ensinnäkin juutalaisilla oli tunnettua, että rabbien luo tuotiin lapsia siunattavaksi. Siinä ei ollut mitään erikoista. Erikoista ei ollut siinäkään, että opetuslapset estelivät tuojia. He todennäköisesti ajattelivat, että Jeesus oli ehkä väsynyt tai hänellä oli juuri nyt parempaakin tekemistä. Tavallaan opetuslasten reaktio on tässä sama kuin aikaisemmin, kun puhuttiin vieraasta henkienmanaajasta. Henkienmanaaja toimi Jeesuksen nimessä, mutta ei seurannut Jeesusta, joten opetuslapset olettivat, että hän toimii väärin.
Jatka lukemista Arvottomat lapsetMark. 10:1–12
Jeesus siirtyy viimein Juudeaan. Hänen reittinsä kulkee Jordanin itäpuolta pakanain alueelta pohjoisesta etelään. Suorin reitti Jerusalemiin veisi Jordanin länsipuolta, mutta välissä on Samaria. Juutalaisten ja samarialaisten välit olivat huonot ja lisäksi Samariaa saatettiin pitää jopa pakanoiden alueita saastaisempana. Siksi juutalaiset, varsinkin Jerusalemiin mennessään, kiersivät Samarian.
Matkalle on lähdetty jälleen suuren väkijoukon seuraamana. Jeesus käyttää matka-aikaa hyväksi opettaakseen kansaa tapansa mukaan. Epäselväksi jää, tapahtuuko Jeesuksen opetus liikkeellä, vai taukopaikoissa. Joka tapauksessa mukana on jälleen myös fariseuksia, jotka aloittavat Jeesuksen kanssa keskustelun. Heidän kysymyksensä ei kuitenkaan nouse uteliaisuudesta, vaan halusta saada Jeesus ansaan. Koetteluksi käännetty sana sisältää myös viitteen Jeesuksen kärsimykseen pääsiäisenä. Fariseusten kiusa on jo tulevan kärsimyksen alkusoittoa.
Jatka lukemista Fariseusten ansaMark. 9:38–50
Keskustelu Kapernaumin tauolla jatkuu. Johannes esittää kysymyksen, mikä nousee luontevasti opetuslasten matkakeskustelun aiheesta, kuka on suurin. Johannes ja hänen veljensä Jaakob olivat Sebedeuksen poikia, jotka evankeliumin kuvausten mukaan olivat kiivaita ja tiukkoja. Onkin mielenkiintoista huomata, että myöhemmin Johanneksesta tulikin tunnetuksi nimenomaan rakkauden apostolina.
Jatka lukemista Epäilyttävä muukalainen
