Viime aikoina on mediassa puhuttu paljon monikulttuurisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Luonnollisesti me kristitytkin olemme ottaneet osaa tähän keskusteluun. Olemmeko kuitenkaan miettineet, mitä Raamattu ja Jumala sanoo näistä asioista? Jatka lukemista Monikulttuurinen Raamattu
Aihearkisto: Eksegeesi
Sefanjan karu sanoma: Ehkä löydätte piilopaikan
Profeetta Sefanja julisti Jumalan tuomiota kurittomasti elävälle kansalle. Tuomio tulisi olemaan totaalinen ja kertakaikkinen. Tässä kirjoituksessa pohdin erityisesti toisen luvun alkujakeita ja niiden sanomaa. Löytyykö toivoa langenneelle?
Jatka lukemista Sefanjan karu sanoma: Ehkä löydätte piilopaikan
Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 2: Psalmi 82
Psalmi 82 on niitä raamatunkohtia, jotka herättävät monissa hämmennystä. Siinä Jumala esitellään jumalien kokouksen johtajaksi. Helposti saattaa alkaa ajatella, miksi tällainen Psalmi on ylipäätään otettu mukaan Raamattuun. Tämähän on harhaoppia!
Tässä eksegeesissäni keskityn muun muassa tähän kysymykseen. Pyrin vastaamaan Psalmin herättämään kysymykseen ja selvittämään myös, mikä on tämän Psalmin sanoma tämän päivän lukijalle.
Jatka lukemista Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 2: Psalmi 82
Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 1: Mooseksen pilkkalaulu
Vuoden 1992 käännös ilmaisee käsiteltävässä jakeessa, että Jumala olisi jakanut jokaiselle kansalle oman jumalan. Kun ottaa huomioon juutalaisuuden tiukan monoteistisen kannan, tämä käännös vaikuttaa omituiselta. Jae on myös malliesimerkkejä uutta käännöstä kritisoivien keskuudessa. Tässä esityksessä pyrin selvittämään käännösratkaisun taustoja ja oikeellisuutta.
Jatka lukemista Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 1: Mooseksen pilkkalaulu
Piikki lihassa, että en ylpistyisi
Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi. 2. Kor. 12:7
Mitä tapahtui Paavalille? Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen vertailua
Paavalin elämän pääasialliset lähteet ovat Uuden testamentin kirjoitukset. Tämän lisäksi on meille säilynyt jonkin verran perimätietoa. Uudessa testamentissa Paavalin elämän lähteet voi jakaa karkeasti kahteen osaan. Toisaalta on Apostolien teot, jossa hänen elämäänsä kuvataan kerronnallisin keinoin. Toisaalla taas on Paavalin omat kirjeet, joissa Paavali itse kertoo elämästään ja kokemuksistaan. Näin voimme käyttää vähintään kahta suhteellisen itsenäistä lähdettä muodostaessamme kokonaiskuvaa Paavalista.
Tässä tutkielmassa keskityn pääasiassa kahteen katkelmaan. Toinen on Apostolien tekojen luvut 9–15 ja toinen Galatalaiskirjeen luvut 1–2. Pyrin vertailemaan näiden kahden lähteen yhtäläisyyksiä ja eroja, ja pohdin, mitä todella tapahtui.
Jatka lukemista Mitä tapahtui Paavalille? Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen vertailua
Manassen perintö: Mistä meidät muistetaan?
Kuningas Manasse muistetaan Vanhan testamentin kirjoissa äärimmäisen pahana kuninkaana, jonka vuoksi Juudan kuningaskunta joutui pakkosiirtolaisuuteen. Täysin yhtenäinen ei Vanhan testamentin perimätieto kuitenkaan ole, sillä Aikakirjojen kuvauksen mukaan Manasse olisikin tehnyt parannuksen ja jopa aloittanut uskonnollisen reformin.
Tässä kirjoituksessa pohdin näiden kahden Manasse-kuvan eroja ja mahdollisia syitä. Lopulliseksi kysymykseksi nousee: ”Mistä meidät muistetaan?”
Armon vastaanottaminen vai odotus?
Tiituksen kirje on ollut itselleni hieman vieras. Yleensä muistan siitä vain sen, että siellä on se sama lista seurakunnan kaitsijan ominaisuuksista kuin 1. Timoteuskirjeessäkin. Niinpä valitessani tämän projektin aihetta, päätin kääntyä Tiituksen puoleen. Ilmeisimmät aiheet, Timoteuksen naisviittaukset esimerkiksi, ovat loppuunkaluttuja, joten tämä oli itselleni tuoreempi tapaus.
Johanneksen evankeliumin teologisia painotuksia
Johanneksen evankeliumissa painottuu korkea kristologia. Jeesus esitellään Jumalan Poikana, pre-eksistenttinä Sanana ja Messiaana. Evankeliumissa leimallisia ovat monet minä olen -lauseet ja Isä ja minä olemme yhtä -puheet, jotka välittävät tätä sanomaa. Kristologian rinnalla evankeliumissa käsitellään myös muun muassa soteriologiaa (Joh. 3:16 tutuimpana jakeena), ekklesiologiaa (paimen-puheet) ja eskatologiaa (muun muassa opetukset ylösnousemuksesta). Nämä kolme kietoutuvat tiiviisti kirjan kristologiseen painotukseen ja suodattuvat sen läpi.
Käsittelen tässä työssä kahta Johanneksen evankeliumin kertomusta, joista toisessa pääpainona on soteriologia ja toisessa eskatologia.
Jatka lukemista Johanneksen evankeliumin teologisia painotuksia
Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua
Tässä kirjoituksessani tutkin synoptikkojen perikooppia, jossa Jeesus vangitaan. Kertomus löytyy kaikista evankeliumeista, mikä tekee asiasta hieman mielenkiintoisemman. Selvitettävänä ei ole vain synoptikkojen keskinäiset erot, vaan pohdin jonkin verran myös Johanneksen panosta asiaan. Kirjoituksessani en niinkään paneudu selvittämään lopullisia syitä mahdollisille eroavaisuuksille, vaan tyydyn listaamaan niitä ja antamaan vaihtoehtoisia tulkintoja ja selityksiä niille.
Jatka lukemista Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua