Kristillinen usko perustuu yhteyteen. Ensisijassa yhteys kohdistuu tietenkin Jumalaan, mutta se on myös yhteyttä ihmisiin, seurakuntaan. Jumala ei kutsu ketään yksinäisyyteen, vaan elämään elämää toisten kanssa, perheeseen. Ja tätä yhteyttä hän kutsuu meidätkin rakentamaan. Jatka lukemista Rakennu ja rakenna rakkaudessa
Rukous saa paljon aikaan
Lapsena olin isälläni viikonloppuna ja yhtenä iltana teimme ruokaa. Ruokaa odotellessa aika kävi pitkäksi ja huomioni kiinnittyi karkkipussiin, joka oli päivällä ostettu kaupasta. Muistan, että se aiheutti minulle suunnatonta harmia. Halusin nimittäin karkkia, mutta en uskaltanut pyytää. Jatka lukemista Rukous saa paljon aikaan
Jobin postia
Kaikki tuntenevat sanonnan Jobin postia. Se on nimitys epätoivotuista, ikävistä uutisista. Sanonnan alkuperä on Raamatussa, siinä, kun viestinviejät tulevat tuomaan Jobille uutisia hänen onnettomuudestaan. Job on jäänyt elämään ihmisten puheisiin epätoivottuina uutisina.
Jobin kirja on varmasti monia mietityttävä kirja. Jollekin se voi olla jopa aika pelottava. Kirja käsittelee kysymystä, mitä todennäköisesti jokainen joutuu joskus miettimään: miksi? Miksi pahaa tapahtuu? Miksi pahaa tapahtuu viattomille ja hyville? Miksi pahaa tapahtuu minulle? Jatka lukemista Jobin postia
Kolme ominaisuutta, jotka jokaisella kristityllä tulisi olla
Uskonelämässä on eri puolia ja niihin liittyy erilaisia ihanteita. Yksi tällainen osa-alue on evankeliointi ja siihen liittyvä ihanne on se, että kaikki olisivat jonkinlaisia tehoevankelistoja.
Niin ei kuitenkaan ole. Olemme erilaisia ja meillä kaikilla on erilaisia lahjoja. Siksi tapamme evankelioidakin ovat erilaisia. Tällä kertaa tarkastelemme vähän eri puolia evankelioinnista ja asioita, joita me kaikki voimme tehdä. Jatka lukemista Kolme ominaisuutta, jotka jokaisella kristityllä tulisi olla
Kun taivaat repesivät
Historiallisia tai ylipäätään merkittäviä tilanteita ei useinkaan tajua kuin vasta jälkeenpäin. Siinä mielessä olemme onnellisessa asemassa, kun tutkimme Jeesuksen elämää, sillä tiedämme melko tarkkaan, milloin tapahtui jotakin tärkeää. Jatka lukemista Kun taivaat repesivät
Ensimmäiset opetuslapset
Jeesuksen esittelyn jälkeen Markus siirtyy aika mutkattomasti Jeesuksen toimintaan. Tekstistä ei käy ilmi kuinka pitkä aika Jeesuksen erämaassa ololla ja Johanneksen vangitsemisen välillä oli. Edes muiden evankeliumien rinnakkaispaikat eivät valaise kysymystä kovinkaan hyvin. Jatka lukemista Ensimmäiset opetuslapset
Päivä Jeesuksen elämää
Markuksen evankeliumin ensimmäinen luku päättyy kuvaukseen Jeesuksen toiminnan alkamisesta ja suosion räjähtämisestä, niin että hän ei opetuslapsineen voinut enää mennä kaupunkeihin. Tämä kuvaus kertoo, miten kiireistä Jeesuksen julkinen toiminta oli. Se myös kertoo hänen opetustensa ja erityisesti ihmeidensä voimasta, sillä sana hänestä levisi nopeasti. Katkelmassa huomio keskittyy tällä kertaa erityisesti kolmeen asiaan: Jeesuksen parantamistyöhön ja rukouselämään sekä hänen pyrkimykseensä pitää toimintansa jollakin tavalla salassa. Jatka lukemista Päivä Jeesuksen elämää
Vaikka läpi talon katon
Jeesus palasi Kapernaumiin, josta oli tullut hänen tukikohtansa Galileassa. Tekstissä puhutaan ”hänen talostaan” tai yleisesti talosta. On epävarmaa, mitä tällä tarkoitetaan. Vaihtoehtoina on, että Jeesus majoittui Kapernaumissa Pietarin anopin taloon tai sitten hän hankki oman talon sieltä. Käytännössä tällä ei ole väliä, pääasia on, että Jeesuksella oli Kapernaumissa vakituinen majapaikka, joka oli yleisesti tiedossa. Jatka lukemista Vaikka läpi talon katon
Saako sapattina olla?
Kritiikki Jeesusta kohtaan kasvaa. Tämänkertaisissa kahdessa kertomuksessa kritiikki kohdistuu sapatin rikkomiseen. Huomion arvoista on, että näissä virheitä tunnutaan etsivän jo ihan suurennuslasilla. Jeesus on selvästi ylittänyt sen pisteen, jossa hän pelkästään jakaa mielipiteitä, ja hänestä on tullut liikehdinnän johtaja, jolla on todellisia vihamiehiä. Jatka lukemista Saako sapattina olla?
Miten käytän rahaa?
Raha on asia, joka koskettaa kaikkia elämämme osa-alueita. Siksi se liittyy myös hengelliseen elämään. Samaan aikaan raha on myös asia, joka herättää tunteita ja ristiriitoja. Seurakunnissa saatamme suhtautua rahaan työvälineenä, Jumalan siunauksen välikappaleena tai yksityisasiana. Jonkun mielestä kirkossa ei saisi puhua rahasta. Toisen mielestä siitä pitäisi puhua enemmän.
Mitä mieltä asiasta onkaan, niin seurakuntaelämässäkään ei voi välttyä rahalta. Toisaalta, jos haluamme omistaa elämämme Jumalalle, niin siihen kuuluu myös taloudellinen puoli. Itse asiassa kolehdin kerääminen jumalanpalveluksessa on kiinteä osa itse jumalanpalvelusta. Se ei ole maksu esityksestä tai varsinaisen ohjelman katkaiseva mainoskatko. Kolehdissa pääsemme palvelemaan Jumalaa osallistumalla myös taloudellisesti hänen työhönsä. Jatka lukemista Miten käytän rahaa?