Yksi Markuksen evankeliumin teemoja on Jeesuksen auktoriteetti, valta. Evankeliumin alussa se on asia, mikä hämmästyttää ihmisiä kenties eniten. Miten hänellä on valta puhua, toisin kuin kirjanoppineilla. Nyt häneltä tullaan suoraan kysymään tuon vallan alkuperää. Tosin tässä ylipappien, lainopettajien ja vanhinten – juutalaisten Suuren neuvoston eri ryhmien edustajat – kysymyksessä todellinen tavoite on selvittää, ajatteleeko Jeesus olevansa Messias. Niinpä tämä Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston edustajien kohtaaminen voidaan nähdä alkusoittona sille, kun Jeesus viikon lopulla vangitaan ja häntä kuulustellaan Suuren neuvoston edessä. Siellä kysymystä ei enää verhota, vaan se esitetään suoraan.
Kärsimysviikon toinen päivä eli maanantai alkaa. Markus yhdistää toisen ja kolmannen päivän yhteen viikunapuun kohtalolla, joka sisältää saman sanoman kuin temppelin puhdistaminenkin. Jeesuksen ensimmäiset päivät Jerusalemissa ovat vaikuttavan kannanoton antamista.
Jeesus johdattaa opetuslapsensa jälleen kohti pohjoista. Matka alkaa Galilean järven pohjoisrannalla olevasta Betsaidasta ja päättyy Filippoksen Kesarean ympäryskyliin lähellä Hermonia. Tällä kertaa matka ei ole varsinainen julistusmatka, vaan Jeesus haluaa kertoa ja opettaa jotakin tärkeää opetuslapsilleen. Opetus tapahtuu matkatessa.
Tavallaan opetuslasten kokemusta voisi verrata edellisessä kappaleessa olleeseen sokean parantamiseen, joka tapahtui kaksivaiheisesti. Tässäkin opetuslapset olivat ensin ymmärtäneet Jeesuksen profeettana ja opettajana, mutta nyt he lopulta tajuavat hänen olevan jotakin enemmän: Messias.
Vuoden vaihteessa on tapana tehdä erilaisia lupauksia uudelle vuodelle. Joku lupaa tehdä elämäntaparemontin ja alkaa kuntoilla sekä syödä tervellisesti. Toinen lupaa hidastaa kiireistä elämänrytmiään. Joku taas ehkä lupaa nähdä ystäviään enemmän. Tai lukea enemmän kirjoja, matkustaa ja nähdä maailmaa.
Usein tällaiset lupaukset jäävät täyttymättä. Alkuinnostuksessa kyllä saatetaan lähteä uudenvuodenpäivänä kuntosalille, mutta arjen taas alkaessa myös vanhat tavat palaavat. Vaikka kyllä jotkut lupaukset saattavat toteutuakin. Jatka lukemista Uusi vuosi – Uusi liitto→
Ulkomaanmatkoilla joudutaan yleensä menemään turvatarkastuksen läpi. Siinä läpivalaistaan sekä matkatavarat että matkustaja. Tarkistetaan, että kukaan ei vie tai tuo maahan mitään laitonta tai haitallista.
Tällainen läpivalaisu olisi hyvä myös omassa käytössä ihmissuhteissa. Voisi nähdä ihmisten motiivit, aidot tunteet ja tarpeet. Tällainen näkökyky on Jeesuksella. Hän näkee meidän lävitsemme. Keitä olemme. Hän näkee meidät kuitenkin rakkaudella, ei tuomiten, vaan toivoen, että voisimme kasvaa hänessä paremmiksi. Jatka lukemista Jeesus näkee lävitsesi→
Tuhlaajapoikavertaus on luultavasti yksi tunnetuimpia Raamatun kertomuksia. Se sisältää kuitenkin paljon sellaista, mitä emme välttämättä huomaa, ja mistä ei normaalisti saarnatakaan.
Tuhlaajapoika-kertomus ei puhuttele vain niitä, jotka ovat eläneet huonoa elämää ja haluavat tehdä parannuksen. Se kertoo myös niistä, jotka ovat eläneet ihan hyvää elämää, sekä niistä, joita on kohdeltu väärin. Jatka lukemista Tuhlaajapojat→
Jeesuksen vertaukset jatkuvat. Teemana on Jumalan valtakunta ja kuvasto on maanviljelyksestä. Vaikka Jeesus tuskin samalla kertaa puhui näitä kaikkia vertauksia, on helppo ymmärtää, miksi Markus on koonnut ne yhteen. Ei pelkästään yhteisen sanomansa vuoksi, vaan myös vertauskuvien samankaltaisuuden vuoksi. Neljättä lukua voisi siis kutsua vaikkapa viljelysvertauspuheiksi.
Tällä kertaa käsittelemme kahta vertausta ja vertauspuheiden lopetusta. Vertauksin puhuminen oli selkeästi Jeesuksen pääasiallinen tapa opettaa laajoja väkijoukkoja. Opetuslapsilleen hän selitti vertaukset ja piti opetuksia myös selkokielellä. Jatka lukemista Ymmärrätkö varmasti, mitä luet?→
Tässä katkelmassa Jeesus tähdentää Jumalan sanan ja sen kuulemisen tärkeyttä. Se on osittain jatkoa tai täydennystä kylväjävertauksessa alkaneelle selitykselle vertauksista ja niiden käytöstä.
Samalla tämä katkelma toimii hyvin esimerkkinä evankelistojen tavasta toimittaa materiaalia ja koostaa niistä eri aiheisia kokoelmia. Lampun lampunjalkaan laittaminen löytyy Matteuksella ja Luukkaalla yllättävissäkin yhteyksissä. Matteus rinnastaa lampun opetuslapsiin, jotka ovat sekä maailman valo että suola. Luukas taas yhdistää lampun sisäisen elämän puhtauteen. Tällaiset toimitukselliset ratkaisut eivät vähennä evankeliumien arvoa tai tee niistä epäluotettavia, koska niitä ei ole alun pitäenkään tarkoitettu tarkaksi esitykseksi Jeesuksen elämästä. Evankelistoilla on alusta asti ollut kirjoittamisessaan omat päämäärät ja aiheet, joita he ovat halunneet esitellä Jeesuksen elämästä. Niinpä yksi evankelista on koonnut saman aihepiirin puheita tai ihmeitä yhteen, kun toinen evankelista on sirotellut ne erikseen. Jatka lukemista Lamppu on tullut→
Rukous on uskonelämän ja seurakunnankin yksi peruspilareita. Rukous on yhteyttä Jumalaan ja siinä yhteydessä saamme kokea johdatusta ja kykyä elää hänen seuraajinaan. Rukouksessa voimme kertoa Jumalalle ilomme ja surumme. Rukouksessa voimme palvella toisia ja yhdessä toisten kanssa.
On siis ihan luonnollista rukoilla ja meidän tulisikin rukoilla. Mutta kaikki rukoukset eivät ole samalla tapaa mielekkäitä. Yksi rukous, mikä on itselläni aina jotenkin tökkinyt, on rukous herätyksen puolesta. Tässä kerronkin, miksi koen niin. Jatka lukemista Rukoile, mutta älä herätystä→
Kristillisen elämän pelisäännöt eivät ole samanlaisia kuin mihin olemme tottuneet. Määrittävänä tekijänä on siinä on rakkaus. Olemme saaneet Jumalan armon ja rakkauden omaksemme, joten sitä meidän tulee myös jakaa eteenpäin. Toisaalta juuri Jumalan rakkaus on myös suurin voimavaramme. Jatka lukemista Kulkekaa rakkaudessa→
