Markus aloittaa varsinaisen Jeesuksen kärsimyshistorian. Hän on selkeästi johdattanut lukijaa tähän hetkeen alusta saakka, ja Markusta onkin kutsuttu Jeesuksen kärsimyshistoriaksi, jolla on pitkä johdanto.
Aloitus on erikoinen. Ensinnäkin Markus jatkaa selkeiden aikamäärien kertomista, tosin nyt entistä tarkemmin, minkä on nähty olevan yhtenä merkkinä siitä, että Markus käyttää lähteenään alkukirkossa jo tunnettua suullista tai kirjallista kertomusta Jeesuksen kärsimyksestä, jossa painotetaan tärkeitä hetkiä. Oli kaksi päivää pääsiäiseen. Jatka lukemista Jeesus voidellaan→
Kun edellinen väittelijöiden ryhmä lähtee lyötynä, uusi tulee tilalle. Tällä kertaa Jeesusta tulee tenttaamaan saddukeusten ryhmä. Nyt kyseessä ei kuitenkaan ole ilmeisesti yritys saada Jeesusta ansaan, vaan ennemminkin motivaationa on puhdas teologinen keskustelu. Saddukeukset olivat päätelleet, että Jeesus edustaa erilaista näkemystä kuin he itse, ja siksi he tulevat haastamaan sitä.
Koska edelliset Jeesuksen vastustajat olivat epäonnistuneet yrityksessään saada Jeesus puhumaan itsensä ansaan, nyt hänen luokseen lähetettiin uusi ryhmä yrittämään sitä. Jo melko alussa Jeesuksen julkista toimintaa, fariseukset ja Herodeksen kannattajat olivat Galileassa liittoutuneet yhteen Jeesusta vastaan. Kaksi ryhmittymää olivat erilaisia ja perinteisesti vihollisia keskenään.
Markus jatkaa Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston jäsenten väittelyä. Jeesus ei vastannut neuvoston jäsenten kysymykseen heidän haluamallaan tavalla, mutta tämä vastausta seurannut vertaus vastasi sitäkin selvemmin.
Jeesuksen vertaus nousee Vanhasta testamentista. Kuvasto tulee Jesajan kirjan viidennessä luvussa olevasta rakkauslaulusta, laulusta viinitarhasta. Vertaus sisältää myös lainauksen psalmista 118. Samaa psalmia lauloi väkijoukko Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin muutama päivä aiemmin.
Yksi Markuksen evankeliumin teemoja on Jeesuksen auktoriteetti, valta. Evankeliumin alussa se on asia, mikä hämmästyttää ihmisiä kenties eniten. Miten hänellä on valta puhua, toisin kuin kirjanoppineilla. Nyt häneltä tullaan suoraan kysymään tuon vallan alkuperää. Tosin tässä ylipappien, lainopettajien ja vanhinten – juutalaisten Suuren neuvoston eri ryhmien edustajat – kysymyksessä todellinen tavoite on selvittää, ajatteleeko Jeesus olevansa Messias. Niinpä tämä Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston edustajien kohtaaminen voidaan nähdä alkusoittona sille, kun Jeesus viikon lopulla vangitaan ja häntä kuulustellaan Suuren neuvoston edessä. Siellä kysymystä ei enää verhota, vaan se esitetään suoraan.
Kärsimysviikon toinen päivä eli maanantai alkaa. Markus yhdistää toisen ja kolmannen päivän yhteen viikunapuun kohtalolla, joka sisältää saman sanoman kuin temppelin puhdistaminenkin. Jeesuksen ensimmäiset päivät Jerusalemissa ovat vaikuttavan kannanoton antamista.
Jeesus johdattaa opetuslapsensa jälleen kohti pohjoista. Matka alkaa Galilean järven pohjoisrannalla olevasta Betsaidasta ja päättyy Filippoksen Kesarean ympäryskyliin lähellä Hermonia. Tällä kertaa matka ei ole varsinainen julistusmatka, vaan Jeesus haluaa kertoa ja opettaa jotakin tärkeää opetuslapsilleen. Opetus tapahtuu matkatessa.
Tavallaan opetuslasten kokemusta voisi verrata edellisessä kappaleessa olleeseen sokean parantamiseen, joka tapahtui kaksivaiheisesti. Tässäkin opetuslapset olivat ensin ymmärtäneet Jeesuksen profeettana ja opettajana, mutta nyt he lopulta tajuavat hänen olevan jotakin enemmän: Messias.
Vuoden vaihteessa on tapana tehdä erilaisia lupauksia uudelle vuodelle. Joku lupaa tehdä elämäntaparemontin ja alkaa kuntoilla sekä syödä tervellisesti. Toinen lupaa hidastaa kiireistä elämänrytmiään. Joku taas ehkä lupaa nähdä ystäviään enemmän. Tai lukea enemmän kirjoja, matkustaa ja nähdä maailmaa.
Usein tällaiset lupaukset jäävät täyttymättä. Alkuinnostuksessa kyllä saatetaan lähteä uudenvuodenpäivänä kuntosalille, mutta arjen taas alkaessa myös vanhat tavat palaavat. Vaikka kyllä jotkut lupaukset saattavat toteutuakin. Jatka lukemista Uusi vuosi – Uusi liitto→
Ulkomaanmatkoilla joudutaan yleensä menemään turvatarkastuksen läpi. Siinä läpivalaistaan sekä matkatavarat että matkustaja. Tarkistetaan, että kukaan ei vie tai tuo maahan mitään laitonta tai haitallista.
Tällainen läpivalaisu olisi hyvä myös omassa käytössä ihmissuhteissa. Voisi nähdä ihmisten motiivit, aidot tunteet ja tarpeet. Tällainen näkökyky on Jeesuksella. Hän näkee meidän lävitsemme. Keitä olemme. Hän näkee meidät kuitenkin rakkaudella, ei tuomiten, vaan toivoen, että voisimme kasvaa hänessä paremmiksi. Jatka lukemista Jeesus näkee lävitsesi→
Tuhlaajapoikavertaus on luultavasti yksi tunnetuimpia Raamatun kertomuksia. Se sisältää kuitenkin paljon sellaista, mitä emme välttämättä huomaa, ja mistä ei normaalisti saarnatakaan.
Tuhlaajapoika-kertomus ei puhuttele vain niitä, jotka ovat eläneet huonoa elämää ja haluavat tehdä parannuksen. Se kertoo myös niistä, jotka ovat eläneet ihan hyvää elämää, sekä niistä, joita on kohdeltu väärin. Jatka lukemista Tuhlaajapojat→
