Tuhlaajapoikavertaus on luultavasti yksi tunnetuimpia Raamatun kertomuksia. Se sisältää kuitenkin paljon sellaista, mitä emme välttämättä huomaa, ja mistä ei normaalisti saarnatakaan.
Tuhlaajapoika-kertomus ei puhuttele vain niitä, jotka ovat eläneet huonoa elämää ja haluavat tehdä parannuksen. Se kertoo myös niistä, jotka ovat eläneet ihan hyvää elämää, sekä niistä, joita on kohdeltu väärin. Jatka lukemista Tuhlaajapojat
Yksi yleisiä kysymyksiä aikuisilla lapsille on, ”mikä sinusta tulee isona?”. Kysymys viittaa kutsumukseen. Siihen, mitä lapsi haluaa aikuisena tehdä ja mitä kokee tärkeäksi. Vastaus kysymykseen ei välttämättä useinkaan ole se, mihin lapsi kasvettuaan päättyy tai mikä olisi hänen todellinen kutsumuksensa. Kysymys kuitenkin nousee kutsumuksen ajatuksesta.
Niinpä samaa kysymystä käytetään aikuisenakin muodossa jos toisessa. Oma kutsumus saatetaan kertoa kysymystä seuraten, että ”kun olen iso, minusta tulee –”. Näin halutaan sanoa, että se, mitä oikeasti haluaisin tehdä ja mitä minun pitäisi tehdä on jotakin muuta, mitä teen nyt. Jatka lukemista Mitä minusta tulee isona?
Jeesuksen vertaukset jatkuvat. Teemana on Jumalan valtakunta ja kuvasto on maanviljelyksestä. Vaikka Jeesus tuskin samalla kertaa puhui näitä kaikkia vertauksia, on helppo ymmärtää, miksi Markus on koonnut ne yhteen. Ei pelkästään yhteisen sanomansa vuoksi, vaan myös vertauskuvien samankaltaisuuden vuoksi. Neljättä lukua voisi siis kutsua vaikkapa viljelysvertauspuheiksi.
Tällä kertaa käsittelemme kahta vertausta ja vertauspuheiden lopetusta. Vertauksin puhuminen oli selkeästi Jeesuksen pääasiallinen tapa opettaa laajoja väkijoukkoja. Opetuslapsilleen hän selitti vertaukset ja piti opetuksia myös selkokielellä. Jatka lukemista Ymmärrätkö varmasti, mitä luet?
Tässä katkelmassa Jeesus tähdentää Jumalan sanan ja sen kuulemisen tärkeyttä. Se on osittain jatkoa tai täydennystä kylväjävertauksessa alkaneelle selitykselle vertauksista ja niiden käytöstä.
Samalla tämä katkelma toimii hyvin esimerkkinä evankelistojen tavasta toimittaa materiaalia ja koostaa niistä eri aiheisia kokoelmia. Lampun lampunjalkaan laittaminen löytyy Matteuksella ja Luukkaalla yllättävissäkin yhteyksissä. Matteus rinnastaa lampun opetuslapsiin, jotka ovat sekä maailman valo että suola. Luukas taas yhdistää lampun sisäisen elämän puhtauteen. Tällaiset toimitukselliset ratkaisut eivät vähennä evankeliumien arvoa tai tee niistä epäluotettavia, koska niitä ei ole alun pitäenkään tarkoitettu tarkaksi esitykseksi Jeesuksen elämästä. Evankelistoilla on alusta asti ollut kirjoittamisessaan omat päämäärät ja aiheet, joita he ovat halunneet esitellä Jeesuksen elämästä. Niinpä yksi evankelista on koonnut saman aihepiirin puheita tai ihmeitä yhteen, kun toinen evankelista on sirotellut ne erikseen. Jatka lukemista Lamppu on tullut
Kristillisen uskon lähtökohta on rakkaus. Jumalan rakkaus luomaansa kohtaan. Rakkaus, joka on valmis tekemään kaiken mahdollisen rakkaansa hyväksi. Rakkaus myös haastaa sen kohdetta. Aito rakkaus synnyttää aina uutta rakkautta. Niinpä Paavalikin kehottaa meitä elämään rakkaudessa. Jatka lukemista Elä rakkaudessa
Kristillinen usko perustuu yhteyteen. Ensisijassa yhteys kohdistuu tietenkin Jumalaan, mutta se on myös yhteyttä ihmisiin, seurakuntaan. Jumala ei kutsu ketään yksinäisyyteen, vaan elämään elämää toisten kanssa, perheeseen. Ja tätä yhteyttä hän kutsuu meidätkin rakentamaan. Jatka lukemista Rakennu ja rakenna rakkaudessa
Historiallisia tai ylipäätään merkittäviä tilanteita ei useinkaan tajua kuin vasta jälkeenpäin. Siinä mielessä olemme onnellisessa asemassa, kun tutkimme Jeesuksen elämää, sillä tiedämme melko tarkkaan, milloin tapahtui jotakin tärkeää. Jatka lukemista Kun taivaat repesivät
Jeesuksen esittelyn jälkeen Markus siirtyy aika mutkattomasti Jeesuksen toimintaan. Tekstistä ei käy ilmi kuinka pitkä aika Jeesuksen erämaassa ololla ja Johanneksen vangitsemisen välillä oli. Edes muiden evankeliumien rinnakkaispaikat eivät valaise kysymystä kovinkaan hyvin. Jatka lukemista Ensimmäiset opetuslapset
Markuksen evankeliumin ensimmäinen luku päättyy kuvaukseen Jeesuksen toiminnan alkamisesta ja suosion räjähtämisestä, niin että hän ei opetuslapsineen voinut enää mennä kaupunkeihin. Tämä kuvaus kertoo, miten kiireistä Jeesuksen julkinen toiminta oli. Se myös kertoo hänen opetustensa ja erityisesti ihmeidensä voimasta, sillä sana hänestä levisi nopeasti. Katkelmassa huomio keskittyy tällä kertaa erityisesti kolmeen asiaan: Jeesuksen parantamistyöhön ja rukouselämään sekä hänen pyrkimykseensä pitää toimintansa jollakin tavalla salassa. Jatka lukemista Päivä Jeesuksen elämää
Jeesus palasi Kapernaumiin, josta oli tullut hänen tukikohtansa Galileassa. Tekstissä puhutaan ”hänen talostaan” tai yleisesti talosta. On epävarmaa, mitä tällä tarkoitetaan. Vaihtoehtoina on, että Jeesus majoittui Kapernaumissa Pietarin anopin taloon tai sitten hän hankki oman talon sieltä. Käytännössä tällä ei ole väliä, pääasia on, että Jeesuksella oli Kapernaumissa vakituinen majapaikka, joka oli yleisesti tiedossa. Jatka lukemista Vaikka läpi talon katon
