Aamupalahan on päivän tärkein ateria, eikö niin? Olimme yhdellä nuortenleirillä ja siellä oloon kuului tietenkin kaikenlaiset kujeet ja jekut. Yhtenä päivänä saimme ohjaajien kesken täydellisen idean. Karkkivärit! Koska leiri oli aika syrjäisellä seudulla, oli karkkivärien löytäminen oikeasti työn takana, mutta lopulta niitä jostakin lähialueen kaupasta löydettiin. Jatka lukemista Anteeksiantamaton synti
Oletko kutsuttu?
Kouluaikana en ollut mitenkään liikunnallinen. Itse asiassa enimmäkseen inhosin liikunnantunteja. Syynä oli toisaalta pelko. Pelkäsin palloa, koska olin yhdellä liikuntatunnilla saanut jalkapallossa pallon päähäni ja samalla syytteet joukkuetovereiltani, koska pallo kimposi päästäni omaan maaliimme. Pelkäsin voimistelua, koska välillä siinä piti kiivetä köyttä tai pyöriä tangolla. Kumpikin oli tällaiselle korkeanpaikankammoiselle kauhun paikka.
Toisaalta syynä oli se, että olin useimmissa urheilulajeissa aika huono, eikä luokkatovereilta tai opettajalta yleensä saanut minkäänlaista kannustusta, mikä olisi tehnyt asiasta mielekkäämpää. Mutta tämä vaikutti yleensä siihen, että olin ihan mielissäni, kun joukkkueita kootessa minä olin yleensä viimeisimpänä valittujen joukossa. Eipä ollut suuria odotuksia omalle suoritukselle. Normaalisti esimerkiksi jalkapallossa jäinkin maalin liepeille ”puolustamaan”, mikä tarkoitti sitä, että juttelin maalivahdin kanssa ja piirtelimme varjokuviamme pelikentän soraan.
Valinta ja kutsu pohdituttavatkin tällä kertaa, sillä Jeesus kutsui ihmisiä. Erityisesti nimeltä, mutta myös yleisesti. Yksi tällainen kutsu on kahdentoista apostolin nimittäminen: Jatka lukemista Oletko kutsuttu?
Pitäisikö paastota?
Oletko ollut tilanteessa, jossa joku on tehnyt jotakin käsittämätöntä ja olet vain ajatellut, että ”ei noin saa tehdä”? En tarkoita välttämättä mitään pahantekoa, vaan jotakin, joka tavalla tai toisella rikkoo tapaa tai totuttua tapaa.
Itse olin kerran eräässä tapahtumassa, missä oli ruokatarjoilu. Jälkiruokana oli kiisseliä ja siihen vaniljakastiketta. Olin jälkiruokajonossa, kun edellä oleva henkilö teki juuri jotakin tällaista. Hän otti jälkiruoka-astian, jätti väliin kiisselin ja kauhoi astiansa täyteen maittavaa vaniljakastiketta. Olin täysin hämmästynyt ja ainoa ajatukseni tosiaan oli: ”ei noin saa tehdä”. Jatka lukemista Pitäisikö paastota?
Mikä on oikea motiivi tehdä hyvää?
Vanha vitsi kertoo tulipalosta kylässä. Paikalla oli paljon väkeä katsomassa ja tietenkin palokuntakin tuli paikalle. Kun palo oli saatu sammutettua, eräs sammutustyötä seurannut tarkkailija totesi palomiehille tietävästi, että ”Väärin sammutettu.”
Vitsi koskee lähinnä sitä, miten asioita tehdään, mutta kertoo myös motiiveista. Useinhan me saatamme miettiä, että onko jokin tekemämme asia oikea, jos sen tekee vääristä motiiveista. Me kristittyinä emme ole vapaita tästä pohdinnasta. Saatamme miettiä sitä jopa keskimääräistä enemmän. Mitä jos esimerkiksi ylpistymme hyvien tekojemme ansiosta saamistamme kiitoksista? Tai jos emme ollenkaan halua tehdä jotakin hyvää asiaa, mutta teemme sen silti, niin onko se kuitekaan Jumalan mieleen?
Tässä pohdimmekin kysymystä, mikä on oikea motiivi hyville teoille? Jatka lukemista Mikä on oikea motiivi tehdä hyvää?
Syntisten juhla
Koska minulla ei ole autoa ja muutenkin kannatan joukkoliikennettä, olen myös myötämielinen lappuliisoja eli pysäköinninvalvojia kohtaan. Olen kuitenkin huomannut, että monet autoilijat eivät oikein pidä heistä. Jos ei aina, niin ainakin useimmiten väärälle pysäköinnille löytyy hyviä selityksiä, eikä sakkoa pitäisi siksi kirjoittaa. Jatka lukemista Syntisten juhla
Jeesuksen valta
Markuksen evankeliumin ensimmäinen jae maalaa Jeesuksesta korkean ja mahtavan kuvan hallitsijana, todellisena keisarina. Jeesus on kuitenkin muutakin ja jo ensimmäisessä luvussa, hieman myöhemmin, Markus laajentaa kuvaa Jeesuksen vallasta. Jatka lukemista Jeesuksen valta
Maailmanlaajuista kirkkoa etsimässä
Tämän päivän metodistikirkko on suuren haasteen edessä. Suomessakin vaikuttava Yhdistynyt Metodistikirkko (United Methodist Church) on noin 13 miljoonaa jäsentä kattava maailmanlaajuinen kirkkokunta. Aivan viime vuosiin saakka kirkon painopiste on ollut Yhdysvalloissa, jossa myös kirkon korkein päättävä elin, joka neljäs vuosi järjestettävä yleiskonferenssi, on kokoontunut. Kirkon opin ja organisaation määrittävä kirkkojärjestys, Book of Discipline, on sekin ollut hyvin yhdysvaltalaisesta näkökulmasta laadittu. Jatka lukemista Maailmanlaajuista kirkkoa etsimässä
Herätys alkoi uskonkriisistä
Suurkokoukset, pienryhmätoiminta ja aktiiviset maallikot olivat metodistisen herätyksen menestystekijöitä.
Metodismi on 1700-luvulla syntynyt herätysliike, joka nykyisin kattaa useita kirkkokuntia ja pitää sisällään noin 80 miljoonaa ihmistä. Metodismin vaikutus on kuitenkin tätä laajempi. Jatka lukemista Herätys alkoi uskonkriisistä
Kuningasten kuningas
Markuksen evankeliumi on lyhin evankeliumi. Se on myös toiminnantäyteisin evankeliumi. Jotkut kuvailevat Markusta Jeesuksen kärsimyshistoriaksi, jolla on pitkä esipuhe. Ajatus melko ymmärrettävä, kun katsoo evankeliumin rakennetta. Ensimmäiset kahdeksa lukua herätetään kysymystä siitä, kuka Jeesus on. Loput kahdeksan lukua käsittelevät Jeesuksen matkaa Jerusalemiin ja siellä tapahtuvaa tuomitsemista ja ristiinnaulitsemista. Jatka lukemista Kuningasten kuningas
Teologian työkalut
Martti Lutherin reformaation pääperiaatteita kuvataan latinankielisillä Sola-lauselmilla. Näistä kuuluisin on Sola fide eli yksin uskosta. Periaatteita on yhteensä viisi: Yksin armosta, yksin kirjoituksista, yksin Kristuksesta, yksin armosta ja kunnia ainoastaan Jumalalle. Jatka lukemista Teologian työkalut