Temppelissä käydyt keskustelut jatkuvat ja taustalla vaikuttaa vahvasti temppelin puhdistaminen. Kuten rahanvaihtajien ja myyjien ajaminen temppelistä, myös tässä korostuu Jeesuksen asema temppeliä suurempana auktoritettina. Nyt kysymystä lähestytään Messiaan persoonan kautta.
Väittely- ja keskustelutilanteen päätteeksi Jeesuksen kanssa keskusteluun osallistuu lainopettaja, joka on seurannut sivusta, miten Jeesus vastaa kysyjille. Lainopettaja on vaikuttunut Jeesuksen vastauksista, eikä hän esitäkään kysymystään kiusaamistarkoituksessa. Päinvastoin, hän esittää tärkeän kysymyksen, jota juutalaiset rabbit olivat itse pohtineet.
Kun edellinen väittelijöiden ryhmä lähtee lyötynä, uusi tulee tilalle. Tällä kertaa Jeesusta tulee tenttaamaan saddukeusten ryhmä. Nyt kyseessä ei kuitenkaan ole ilmeisesti yritys saada Jeesusta ansaan, vaan ennemminkin motivaationa on puhdas teologinen keskustelu. Saddukeukset olivat päätelleet, että Jeesus edustaa erilaista näkemystä kuin he itse, ja siksi he tulevat haastamaan sitä.
Koska edelliset Jeesuksen vastustajat olivat epäonnistuneet yrityksessään saada Jeesus puhumaan itsensä ansaan, nyt hänen luokseen lähetettiin uusi ryhmä yrittämään sitä. Jo melko alussa Jeesuksen julkista toimintaa, fariseukset ja Herodeksen kannattajat olivat Galileassa liittoutuneet yhteen Jeesusta vastaan. Kaksi ryhmittymää olivat erilaisia ja perinteisesti vihollisia keskenään.
Markus jatkaa Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston jäsenten väittelyä. Jeesus ei vastannut neuvoston jäsenten kysymykseen heidän haluamallaan tavalla, mutta tämä vastausta seurannut vertaus vastasi sitäkin selvemmin.
Jeesuksen vertaus nousee Vanhasta testamentista. Kuvasto tulee Jesajan kirjan viidennessä luvussa olevasta rakkauslaulusta, laulusta viinitarhasta. Vertaus sisältää myös lainauksen psalmista 118. Samaa psalmia lauloi väkijoukko Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin muutama päivä aiemmin.
Yksi Markuksen evankeliumin teemoja on Jeesuksen auktoriteetti, valta. Evankeliumin alussa se on asia, mikä hämmästyttää ihmisiä kenties eniten. Miten hänellä on valta puhua, toisin kuin kirjanoppineilla. Nyt häneltä tullaan suoraan kysymään tuon vallan alkuperää. Tosin tässä ylipappien, lainopettajien ja vanhinten – juutalaisten Suuren neuvoston eri ryhmien edustajat – kysymyksessä todellinen tavoite on selvittää, ajatteleeko Jeesus olevansa Messias. Niinpä tämä Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston edustajien kohtaaminen voidaan nähdä alkusoittona sille, kun Jeesus viikon lopulla vangitaan ja häntä kuulustellaan Suuren neuvoston edessä. Siellä kysymystä ei enää verhota, vaan se esitetään suoraan.
Kärsimysviikon toinen päivä eli maanantai alkaa. Markus yhdistää toisen ja kolmannen päivän yhteen viikunapuun kohtalolla, joka sisältää saman sanoman kuin temppelin puhdistaminenkin. Jeesuksen ensimmäiset päivät Jerusalemissa ovat vaikuttavan kannanoton antamista.
Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa on kuvaus Jeesuksen syntymästä ja siihen liittyvistä tapahtumista. Sitä kutsutaan jouluevankeliumiksi. Se on myös esimerkki innostumisesta, odotuksesta ja kärsivällisyydestä. Vaikka se kertoo kauan sitten sattuneesta tapahtumasta, se puhuu myös meille tänään.
Martin Luther King piti Washingtonissa 28. elokuuta 1963 kuuluisan puheensa, ”I have a dream”, ”minulla on unelma”. Hänen unelmansa oli maailma, jossa oikeudenmukaisuus voittaa. Maailma, jossa jokainen elää rauhassa toisten kanssa.
John Wesley on jossakin yhteydessä sanonut niin, että ei ole olemassa mitään muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. Hän ei tällä tarkoittanut mitään kommunistista tai humanistista manifestia, vaan hän halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sitä, että uskomme on yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin.