Jaakob: Pyhän innostama

1. Moos. 28:10-22

Jaakob oli nimensä mukaisesti pettäjä. Hän petti veljensä, isänsä, enonsa jopa itsensä. Mutta hän tuli myös itse petetyksi. Käsiteltävissä jakeissa Jaakob on pakomatkalla, jolle hän joutui erään petoksen seurauksena. Pakeneminen onkin yksi Jaakobin eämän leimaavia piirteitä. Hän ei edes elämänsä lopulla oppinut kohtaamaan vaikeita asioita, vaan lähes aina ennemmin pakeni niitä. Jatka lukemista Jaakob: Pyhän innostama

FacebookTwitterGoogle+LinkedInBlogger PostEmailGoogle BookmarksJaa

Aabrahamin palvelija: Merkin pyytäminen Jumalalta

1. Mooseksen kirjan luvussa 24 Aabraham elämänsä loppupuolella lähettää palvelijansa hakemaan kotiseudultaan vaimoa pojalleen Iisakille. Aviopuolison ottaminen oman kansan ja suvun parista oli tuohon aikaan yleinen tapa. Tästä Aabraham itse on yksi parhaimpia esimerkkejä, sillä hänen vaimonsa Saara oli hänen sisarpuolensa. Heillä oli sama isä, mutta eri äiti. Tämä toiminta ei perustunut pelkästään tapoihin, vaan sillä oli myös hengellinen merkitys. Jatka lukemista Aabrahamin palvelija: Merkin pyytäminen Jumalalta

Baabelin torni: Väärä itsevarmuus

Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: ”Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. He sanoivat: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan.” Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: ”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan. 1. Moos. 11:1-9 Jatka lukemista Baabelin torni: Väärä itsevarmuus

Psalmi 38: Kärsivän rukous

Psalmi on katumuspsalmi ja sellaisena varsin samanlainen kuin psalmi 6. Tätä psalmia lukiessa nousee mieleen kysymys, mistä oikein on kyse. Tämä kysymys herää jo psalmin päällekirjoituksesta, jonka monimuotoisuus selviää erilaisia käännöksiä vertaillessa. Vuoden 1938 käännöksessä sanotaan ”syntiä tunnustettaessa”, vuoden 1992 käännöksessä puhutaan muistutusuhrin uhraamisesta, vuoden 1776 käännöksessä, kuten monissa äärimmäiseen sanatarkkuuteen pyrkivissä käännöksissäkin (esim. Aapeli Saarisalon Salmit ja Jobin kirja) puhutaan muistamisesta. Jatka lukemista Psalmi 38: Kärsivän rukous

Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan

Psalmi 37 käsittelee samaa aihetta kuin Jobin kirjakin. Miksi pahat näyttävät menestyvän ja Jumalaan uskovat joutuvat kärsimään? Psalmi on alfabeettinen psalmi, jossa jokaisella heprean konsonantilla on kaksi jaetta. Poikkeuksena ovat jakeet 7, 20 ja 34, joista toinen jae ”puuttuu”. Lisäksi jakeessa 29 on väärä kirjain. Joka tapauksessa jaeparit luovat symmetrisen rytmin, jossa ensin annetaan kehotus tai lupaus ja sitten perustellaan se. Tätä kuvaa usein toistuvat ”sillä” ja ”mutta” -sanat. Jatka lukemista Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan

Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani

Psalmi on osoitettu Daavidille, mutta se ei sisältönsä puolesta välttämättä sovi hänen elämänsä tilanteisiin ellei kyseessä ole varhaiskauden teos. Psalmin kirjoittaja pyytää Jumalaa toimimaan oikeamielisenä tuomarina hänen ja syyttäjiensä välillä. Daavid kuninkaana oli maansa ylin oikeudenkäyttäjä, eikä siis ainakaan Daavidin kuningasaikana voinut tulla tilannetta, jossa hänet olisi vedetty oikeuteen syytettynä. Eikä sellaisesta tilanteesta kerrota Raamatussakaan. Jatka lukemista Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani