Joitain vuosia sitten olimme tulossa autolla nuortenleiriltä. Ajoimme siinä vaiheessa jossakin Lahden ja Helsingin välissä. Auto oli täynnä. Takana oli tiivis ja hauska viikko. Olimme siis aika väsyneitä. Ainakin itse muistan takapenkillä pilkkineeni.
Yhtäkkiä meidät yllätti rajuilma. Alkoi sataa kaatamalla, niin että autosta näki hädin tuskin eteen. Jouduimme hidastamaan vauhtia aika tavalla, mutta jatkoimme kuitenkin matkaa. Ja koska olin väsynyt, taisin torkahtaa. Jatka lukemista Siat ja riivaajat hän mereen suisti! →
Jokin aika sitten näin painajaisen. Lähdin Viking line -laivalle risteilylle. Laiva ei tosin ollut mikään Viking Grace, vaan hyvin matala ja kiikkerän tuntuinen paatti. Lisäksi satama, josta lähdimme oli valtava ja se oli suunnattomien valtameriristeilijöiden täyttämä. Osa risteilijöistä oli tulossa satamaan ja osa lähdössä ja ne samalla nostattivat valtavat aallot, jotka heittelivät laivaa, jossa minä olin.
Heti satamasta lähdön jälkeen aloin pelätä tilannetta, eikä siinä auttanut yhtään se, että veneeni näytti kaiken lisäksi vuotavan. Huoli ja pelko, vaikka kyse olikin vain unesta, oli aiheellinen. En yhtään muista, miten tuo unen laivamatka jatkui, mutta tuo alku on jäänyt mieleen. Jatka lukemista Opetuslapset merihädässä →
Vuosia sitten, kun asuin vielä kotona, mutta olin jo päässyt yläasteelta, hoidin paljon pikkusisaruksiani. En ollut päässyt kouluun ja minulla oli välivuosi, joten kävin usein hakemassa nuorimpia pikkusisaruksia hoidosta ja hoidin heitä, kunnes vanhempani tulivat kotiin. Yhtenä aamuna äitini herätti minut ennen lähtöään töihin varmistaakseen, että muistan sitten hakea muksut hoidosta.
Muistan vieläkin sen hetken. Äitini avasi huoneeni oven ja laittoi valot päälle ja havahduin hereille. Sitten äitini kertoi kaiken, mitä piti tehdä. Unenpöppöisenä en ymmärtänyt sanaakaan ja pyysin toistamaan. Äiti toisti ohjeet ja minä kuuntelin tarkasti. En vieläkään ymmärtänyt sanaakaan ja pyysin toistamaan. Äiti selitti asian kolmanteen kertaan ja minä yritin vielä tarkemmin kuunnella, mutta en edelleenkään ymmärtänyt mitään. Olin näennäisestä heräämisestäni huolimatta edelleen lähes unessa. Lopulta tajusin tilanteen ja pyysin äitiä kirjoittamaan lapun, jonka voin sitten lukea, kun herään oikeasti. Jatka lukemista Kylväjävertaus →
Pastori Veli Loposen kotisivu
