Wesleyn nelitahokas 1/4: Raamattu

Olin jokunen vuosi sitten ryhmän kanssa matkalla ulkomailla. Olimme menossa tiettyyn paikkaan ja etsimme sitä. Apuna oli tietenkin kännykän karttasovellus. Määränpäätä etsiessämme yksi ryhmäläisistä kertoi, miten oli ollut samankaltaisessa tilanteessa. Navigaattorina oli toiminut henkilö, jolla oli ollut tabletti, josta hän tiiviisti seurasi edistymistä. Määränpäänä oleva paikka oli aukion reunalla, niin että kun ryhmä saapui aukion vastakkaiselle laidalle, määränpääkin näkyi jo. Mutta navigaattorina ollut henkilö ei luottanut aistihavaintoihin, vaan piti katseensa tiukasti tabletissaan. ”Nyt pitää kääntyä vasemmalle ja kiertää myötäpäivään”. Sen sijaan, että ryhmä olisi kulkenut aukion yli suorinta tietä, seurattiinkin karttaohjelman ohjeita, ja määränpäähän kierrettiin aukion laitaa pitkin.

Tämä esimerkki sopii hyvin tämänkertaiseen aiheeseen, joka on Raamattu. Saatamme nimittäin joskus samalla tapaa käyttää Raamattua hieman väärin, niin että se mutkistaa ja vaikeuttaa asioita. Vika voi olla siinä, että asetamme Raamatun väärälle paikalle tai tulkintatapamme johtaa meitä, ei välttämättä harhaan, mutta kiertämään kaukaa. 

Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta sarjasta, jossa käsittelen niin kutsuttua Wesleyn nelitahokasta (Wesleyan quadrilateral). Sillä nimellä kutsutaan Wesleyn tapaa ratkaista teologisia kysymyksiä. Nimi tulee siitä, että siinä on neljä osaa, jotka muodostavat nelitahokkaan neljä kulmaa. Osat ovat Raamattu, traditio, järki ja kokemus. 

Mutta mikä Raamattu siis on? Ehkä ensimmäisenä mieleen tuleva vastaus on, että se on Jumalan sanaa. Vaikka tämä vastaus kuulostaa yksinkertaiselta, se ei sitä ole. On nimittäin mahdollista käsittää monella eri tavalla, mitä Jumalan sana tarkoittaa. Yhdistävänä tekijänä eri tavoille on se, että Raamattu on Jumalan sanaa, koska se kertoo meille Jumalasta ja koska Jumala on jollakin tavalla antanut sen meille. Tätä antamista kutsutaan inspiraatioksi ja siitäkin on monia näkemyksiä. Toisten mielestä Jumala lähes tulkoon saneli Raamatun tekstin niille, jotka sen kirjoittivat. Toisten mielestä Jumala ei vaikuttanut paljoakaan Raamatun syntyyn, vaan se on enemmänkin ihmisen pohdintaa Jumalasta ja hänen etsintäänsä. Ja sitten on suurin osa näkemyksistä, jotka ovat näiden kahden ääripään välissä.

Wesley ja metodistit hänen jälkeensä ovat tietenkin kanssa määritelleet oman näkökulmansa. Se löytyy metodistikirkon uskonartikloista:

Pyhä Raamattu sisältää kaiken, mikä on pelastukseen välttämätöntä, niin ettei kenenkään ihmisen tule vaatia otettavaksi uskonkappaleeksi tai pidettäväksi pelastukseen vaadittavaksi tai välttämättömäksi sellaista, mitä ei ole Pyhässä Raamatussa tai mitä ei voida sen perusteella todistaa oikeaksi. Artikla V. Pyhän Raamatun riittävyydestä pelastukseen

Metodistikirkon raamattunäkemys tulee ilmi heti alussa ja se on yksinkertainen: Raamattu välittää meille tiedon, miten pelastumme eli voimme tuntea Jumalan ja ottaa hänen tarjoamansa pelastuksen vastaan. Raamattu on siis perusta sille, mitä voimme Jumalasta tietää.

Tämä näkemys on tärkeä, koska se keskittyy siihen, mikä Raamatussa on oleellisinta. Me ihmiset usein tykkäämme keskittyä aika epäoleellisiinkin kohtiin Raamatussa. Toisinaan saamme aikaan jopa kovia riitojakin niiden vuoksi. Oliko Adamilla napa? Onko viivakoodi pedon merkki? Pitääkö kastaa upottamalla vai valelemalla? Nämä aiheet, vaikka voivat toki olla tärkeitäkin, eivät kuitenkaan ole pääasia, ja usein ne saavat meidät unohtamaan se, miksi meillä Raamattu on.

Raamatun merkityksen lisäksi on tietenkin tärkeää myös ymmärtää, mitä siinä sanotaan. Toisinaan kuulee sanottavan, että Raamattua ei tarvitse ollenkaan tulkita, vaan kunhan lukee ja ottaa vastaan. Tällainen asenne ei ole kovin rakentava. Ensinnäkin se on välinpitämättömyyttä Raamattua kohtaan, vaikka näennäisesti onkin toisin päin. Toiseksi tällainen lukutapa voi johtaa hyvinkin omituisiin tulkintoihin.

Raamatun viimeiset kirjat on kirjoitettu lähes 2000 vuotta sitten aivan erilaisessa kulttuurissa ja ajassa, mitä me elämme. Se yksistään jo vaatii tulkintaa. Hyvin yksinkertaistaen voisi eroa verrata siihen, että henkilö, joka on elänyt koko ikänsä suurkaupungissa käymättä sen ulkopuolella kertaakaan ja henkilö, joka on elänyt koko ikänsä maalla käymättä ikinä kaupungissa, kohtaavat. Vaikka heillä on sama kieli, heillä voi olla suuriakin vaikeuksia ymmärtää toisiaan, koska he tulevat niin erilaisista piireistä.

Raamattua lukiessa täytyy siis aina muistaa se, että luemme tekstiä, jonka on kirjoittanut henkilö, joka tulee meille aivan erilaisesta kulttuurista. Toiseksi Raamatun kirjat ovat kokonaisuuksia. Siksi niitä pitää myös lukea sellaisina. Vaikka jokin yksittäinen jae voi esimerkiksi lohduttaa tai rohkaista meitä, emme voi kuitenkaan yhden jakeen varaan perustaa kristillisiä oppeja. Kannattaa aina lukea, mitä jakeen ympärillä on ja mitä koko kirjassa lukee. Se antaa laajemman käsityksen, minkä kautta ymmärtää myös paremmin, mitä se yksinäinen jaekin merkitsee.

Pitää muistaa myös se, että Raamattu on alunperin kirjoitettu hepreaksi ja kreikaksi. Ne ovat hyvin erilaisia kieliä keskenään ja myös verrattuna suomeen ja englantiin. Siksi lukemamme käännökset eivät täysin aina välitä alkuperäisiä merkityksiä ja eri käännöksissä on eroja. Monesti vaikeissa kohdissa voi erilaisten käännösten vertaaminen auttaakin. Samoin erilaisten kommentaarien lukeminen auttaa ymmärtämään tekstien taustoja ja sellaisia asioita, jotka eivät käy ilmi suoraan tekstistä.

Apostoli Paavalikin opetti Raamatun merkityksestä:

Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Sinähän olet siitä varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut. Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen. Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä. 2. Tim. 3:14–17

Heti alussa Paavali sanoo saman, mitä esimerkiksi aiemmin mainittu metodistinen raamattunäkemys: Raamattu auttaa meitä oppimaan Jumalasta ja pelastuksesta. Siksi Paavali myös kannustaa tässä pitämään siitä kiinni, pysymään siinä.

Paavali ei kuitenkaan jää tähän, vaan jatkaa pidemmälle. Jumalan tahdosta syntyneet kirjoitukset ovat hyödyksi meille, niin että osaamme elää Jumalan tahdon mukaisesti. Vaikka Paavali ei sitä sano, niin tämä vaatii meiltä kuitenkin nöyryyttä ja vilpittömyyttä, niin että olemme avoimia sille, mitä Jumala meille sanassaan puhuu. Samalla se muistuttaa, meitä jälleen siitä, mikä on Raamatun päätarkoitus. Raamattua lukiessamme saatamme mielellämme etsiä tietoa siitä, millä tavalla Jumala loi maailman tai minkälaisessa järjestyksessä lopun ajat toteutuvat, mutta ne ovat kuitenkin toissijaisia asioita pääasian rinnalla. Toki on hyvä tuntea Raamattua kokonaisuutena ja laajasti, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, vaikka osaisi koko Raamatun ulkoa, jos ei kuitenkaan sen kautta opi Jumalan tahtoa, ja jos se ei vaikuta sen mukaan elämistä.

Lopuksi Paavali vielä antaa syynkin, miksi Raamattua tulisi lukea juuri tässä mielessä. Se valmistaa meitä, niin että olemme kaikkeen hyvään kykenevä. Raamattu on siis muovaamassa meitä Jumalan mielen mukaiseksi. Siksi on tärkeää, että arvostamme sitä oikealla tavalla ja näemme myös vaivaa sen ymmärtämiseksi. 

Jaa tämä:
Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.