Lämpötilaan kuulemma tottuu kahdessa viikossa. Siis jos on helle tai kova pakkanen, niin se muuttuu siedettävämmäksi ajan kuluessa.
Elämää ylipäätään koskee sama sääntö. Kaikkeen tottuu. Hengellisessä elämässä tämä on toisaalta hyvä, toisaalta huono juttu. Hyvä, koska se tarkoittaa, että voimme oppia hyviä, uskoamme edistäviä rutiineja, kuten päivittäisen rukoilun ja raamatunlukemisen.
Huono, koska lankeemus tapahtuu usein huomaamatta. Väärintekemiseen tottuu, eikä se kohta enää tunnukaan niin väärältä.
Siksi uskon tulisi aina olla tuoretta ja uutta. Ei se välttämättä vaadi aina valtavia tunnekokemuksia. Se on enemmän asennetta, jolla etsitään Jumalaa ja pyritään elämään hänen kanssaan.
Julkaistu aikaisemmin Rauhan Sanomia – Nya Budbäraren -lehdessä 2/2014.
