Kun olin lapsi, olin usein kesälomalla mummolassa. Kävimme toisinaan setieni ja tätieni kanssa uimassa. Yksi uimapaikka, jossa usein kävimme oli pieni kallioiden ympäröivä järvi. En tykännyt siitä paikasta kovinkaan paljoa, koska siellä ei ollut hiekkarantaa, vaan melko jyrkkään upottava kallio, enkä oikein osannut vielä uida. Vedessä oleminen oli siis siellä minulle vaikeaa. Jatka lukemista Armo nostaa
Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2018
Rukoile yhteyttä
Rukous on asia, josta seurakunnissa puhutaan paljon, mutta joka voi silti jäädä vähiin. Yksi syy tälle voi olla se, että pidämme rukousta yleisenä toimituksena ilman sen kummempaa päämäärää. Vaikka meillä olisikin eriteltyjä rukousaiheita, saatamme suhtautua rukoukseen huomaamattammekin niin, että rukous yleisesti on se pääasia eikä se, mitä tai miten rukoillaan. Jatka lukemista Rukoile yhteyttä
Entä sinä?
Joskus puheenaiheeksi saattaa keskustelussa nousta kysymys siitä, missä on ollut jonkin merkittävän tapahtuman aikana. Vähän vanhemmilla sellaisia ovat esimerkiksi ensimmäisen ihmisen astuminen Kuun pinnalle tai Kennedyn salamurha. Itselläni yksi lempitapahtumia tässä aihepiirissä on Suomen euroviisuvoitto. En yleensä katso Euroviisuja, mutta tuolla kertaa satuin katsomaan ja tilannekin oli erikoinen, koska asuimme silloin Tartossa Virossa. Jatka lukemista Entä sinä?
Ihmeellinen Jumala
Pari vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa elämässäni etelässä lomalla. Menimme vaimoni kanssa Kyprokselle. Siellä näin ensimmäistä kertaa kunnolla palmupuita ja niiden näkemisen aiheuttama reaktio yllätti minutkin. Tuijotin niitä, kävin koskemassa niitä ja naamallani oli kaiken aikaa leveä hymy. Oikeita palmuja.
Lomamme kesti viikon verran ja sinä aikana ehdin näkemään aika monta palmua. Niinpä lähtöpäivänä päätin vielä kerran fiilistellä palmuilla. Menin silittelemään niiden pintaa ja tarkastelin niitä. Tällä kertaa ne eivät kuitenkaan herättäneet minussa kummempaa reaktiota. Olin tottunut niihin. Sitten, viime vuonna menimme jälleen etelään lomalle. Tällä kertaa kohteena oli Teneriffa, jossa myös oli palmuja. Lentokoneessa odotin perille pääsyä, mutta perillä eivät palmut taaskaan herättäneet kummoistakaan reaktiota. Nehän oli jo nähty, ne olivat tuttuja. Jatka lukemista Ihmeellinen Jumala