Rukoile yhteyttä

Rukous on asia, josta seurakunnissa puhutaan paljon, mutta joka voi silti jäädä vähiin. Yksi syy tälle voi olla se, että pidämme rukousta yleisenä toimituksena ilman sen kummempaa päämäärää. Vaikka meillä olisikin eriteltyjä rukousaiheita, saatamme suhtautua rukoukseen huomaamattammekin niin, että rukous yleisesti on se pääasia eikä se, mitä tai miten rukoillaan.

Tämä tuli mieleeni tässä vuoden ensimmäisinä päivinä. Amerikkalainen seurakuntakasvun asiantuntija Thom S. Rainer listasi vuoden vaihteessa blogissaan neljä asiaa, jotka voivat olla vuonna 2018 seurakunnissa vaikuttamassa läpimurtoa. Blogi perustui Rainerin laajaan kokemukseen seurakuntakentältä.

Yksi näistä neljästä asiasta oli keskittyminen rukoukseen. Ei kuitenkaan mihin tahansa rukoukseen, vaan keskittyminen Jeesuksen jäähyväisrukouksen yhteen kohtaan ja sen mukaiseen rukoukseen seurakunnassa. Kohta on:

”Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

”Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.” Johannes 17:20–23

Johanneksen evankeliumissa keskitytään paljon rakkauteen ja yhteyteen. Tämä yhteyttä korostava kohta on kuin suoraa jatkoa Jeesuksen aikaisemmin opetuslapsilleen antamalle käskylle:

”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” Johannes 13:34–35

Jeesus piti yhteyttä ja keskinäistä rakkautta tärkeänä, jopa elinehtona. Se on meidän kristittyjen voima ja tietyssä mielessä myös olemassaolomme ehto. Kristillisessä uskossahan on ensisijassa kyse yhteydestä Jumalaan ja myös muihin ihmisiin. Jeesuksen sovitustyön tarkoitus oli korjata Jumalan ja ihmiskunnan yhteys ja lopulta tuoda myös rauha maailmaan ihmisten ja koko luomakunnan välille.

Tässä ennen vangitsemistaan Jeesus rukoilee opetuslastensa ja kaikkien kristittyjen, siis myös meidän, puolesta. Erityisesti hän rukoilee, että voisimme olla yhtä. Rukouksessaan Jeesus antoi tällä meille esimerkin, että myös me rukoilisimme kaiken muun ohella yhteyttä. Siksi haluankin haastaa meitä rukoilemaan erityisesti yhteyden puolesta.

Mutta miksi yhteys on niin tärkeä asia, että Jeesuskin sitä rukoilee puolestamme? Miksi meidän pitäisi rukoilla yhteyttä ja miksi se auttaa meitä seurakuntana pääsemään eteenpäin?

Yhteys, Jeesuksen tavoite

Rakkauden vaikuttama yhteys oli yksi Jeesuksen päätavoitteita hänen syntyessään ihmiseksi. Voisi jopa sanoa, että syntymällään ihmiseksi Jeesus yhdisti taivaan ja maan aivan uudella tavalla. Erityistä Jeesuksen toiminnassa on se, että hän ei tullut vain juutalaisia varten, vaan hän tuli tekemään koko ihmiskunnasta kansansa.

Eikä Jumalan alkuperäinen suunnitelma Israelinkaan kanssa ollut pelastaa vain yksi kansa, vaan kansan tehtävä oli toimia Jumalan valona maailmassa aivan samoin kuin kristittyjen nyt. Jumala on tällä tavalla toiminut kaikkina aikoina yksittäisten ihmisten ja kokonaisten kansojen kautta.

Jeesuksen tulo maailmaan tarkoitti myös kutsua yhteyteen. Kuten tässä Jeesuksen rukouksessakin käy ilmi, Jeesus tuli kutsumaan meitä samaan yhteyteen, mikä on hänellä ja Isällä. Yhteys kertoo siis siitä, että Jeesuksen toiminta ja sovitustyö koskee jokaista ihmistä ja sitä tarjotaan jokaiselle. Se toimii lupauksena siitä, että ketään ei jätetä ulkopuolelle eikä ketään hylätä, vaan jokaisella on mahdollisuus päästä tähän yhteyteen.

Yhteyden rukoileminen edistää siis Jeesuksen aloittamaa työtä maailmassa. Se on myös osallistumista siihen. Mutta yhteys ei ole vain Jeesuksen tavoite, vaan se on myös Jumalan tahto.

Yhteys, Jumalan tahto

Yhteys on  ollut Jumalan tahto luomisen alusta saakka. Kun Jumala loi maailmankaikkeuden, hän ei luonut sitä täysin irralliseksi yksiköksi, jonka hän olisi jättänyt oman onnensa nojaan. Kun Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, hän ei luonut meitä yksinäisiksi vaeltajiksi. Jumala loi maailman ja ihmisen yhteyteensä. Olemaan kanssaan.

Syntiinlankeemus vaikutti sen, että tämä yhteys rikkoutui. Ihmisen ja luomakunnan alkuperäinen yhteys Jumalaan katkesi. Tästä konkreettisena esimerkkinä kuolema ja kärsimys tuli maailmaan ja ihminen ajettiin pois Eedenin puutarhasta. Yhteyden rikkoutuminen aiheutti sen, että ihminen alkoi toimia väärin ja vieraantui luomakunnasta.

Nykyaikana tämä näkyy erityisen hyvin, kun ihmiskunta siirtyy yhä enenevissä määrin asumaan kaupunkeihin. Tämä kaupunkien läheisyys ei kuitenkaan johda ihmisten välisen yhteyden lisääntymiseen, vaan päinvastoin yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä on kasvanut suuri ongelma. Vaikka asumme seinänaapureina, emme välttämättä tiedä, kuka siellä seinän takana asuu. 

Koska yhteys on Jumalan tahto, on luonnollista, että Jeesus tuli maailmaan palauttamaan sen yhteyden, kuten jo huomasimme. Yhteys ihmisten ja koko luomakunnan välillä perustuu yhteyteen Jumalan kanssa. Ilman tätä yhteyttä emme ole tasapainossa emmekä täytä sitä tarkoitusta, mikä meillä luomistyön perusteella on.

Kristuksen kautta annettu lahja, Jumalan kirkkaus, rakkaus, korjaa meidät ja yhdistää meidät. Yhteyden rukoileminen on siis Jumalan tahdon tunnustamista ja halua sen toteutumiseen. Jeesuksen sovitustyön pohjalta ja koska se on Jumalan tahto, yhteys on myös kaiken evankeliumin julistamisen perusta ja voima.

Yhteys, evankelioinnin voima

Kummassakin alussa luetussa katkelmassa Jeesus rinnastaa yhteyden ja evankelioinnin: ”Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” Yhteys erityisesti meidän uskovien välillä on siis äärimmäisen tärkeä asia.

Jeesuksen sanojen mukaan uskovien keskinäinen yhteys ja rakkaus toimii todisteena. Se todistaa Jeesuksen tulleen Jumalan luota ja hänen tahdostaan. Jeesuksen mukaan ensisijainen todistus tässä ei siis ole jokin ihmeteko, vaan rakkaus. 

Se onkin ymmärrettävää, kun ajattelee seurakuntaa. Seurakunnat eivät ole lähtökohtaisesti yhdistyksiä, jotka kokoavat samanmielisiä ihmisiä yhteisen harrastuksen pariin. Seurakunnissa on yleensä kaikenlaisia ihmisiä: nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, rikkaita ja köyhiä, terveitä ja sairaita, kouluttamattomia ja koulutettuja. On erilaisia etnisiä taustoja, yhteiskunnallisia asemia, poliittisia näkemyksiä.

Sellaisen porukan tullessa yhteen tarvitaan jotakin suurempaa kuin pelkkä harrastus, joka kokoaisi kaikki ihmiset. Muuten olisi helppo jakautua uudelleen vain samanmielisten seuraan ja yhteys rikkoutuisi.

Uskovien yhteys todistaa myös Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Jeesus käskee meitä rakastamaan toisiamme ja hyväksymään toisemme. Johannes asettaa tämän rakkauden jopa uskon edellytykseksi sanoessaan:

Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.” Johanneksen 1. kirje 4:19–21

Meidän tulisi heijastaa sitä rakkautta, jolla Jumala rakastaa meitä. Ja kun me rakastamme näin, se todistaa ihmisille Jumalan rakkaudesta.

Näistä syistä uskovien välinen yhteys todistaa myös meidän olevan Jeesuksen opetuslapsia. Se todistaa, että yhteys Jeesuksessa on suurempi ja tärkeämpi asia kuin kaikki meitä erottavat asiat yhteensä. Se myös todistaa, että seuraamme Jeesuksen esimerkkiä ja haluamme noudattaa hänen antamaansa käskyä rakastaa.

Tämän lisäksi yhteyden rukoileminen muuttaa myös meitä, jotka rukoilemme. Se kiinnittää huomiomme Jumalan rakkauteen, joka muuttaa meitä ja opettaa meitä rakastamaan. Ja mitä enemmän Jumalan rakkaus pääsee muuttamaan meitä ja mitä enemmän rakastamme toisiamme ja vahvistamme yhteyttämme, sitä enemmän myös evankeliumin julistuksen voima kasvaa.

Yhdessä saamme keskitettyä voimamme ja lahjamme, kuten Jumala haluaa ja yhdessä äänemme on kovempi kuin yksin ollessamme.

Haluan haastaa meitä ottamaan yhteiseksi ja henkilökohtaiseksi tavoitteeksi rukoilla tänä vuonna seurakuntamme ja koko kristikunnan yhteyden puolesta. Rukoillaan yhteyttä, jotta Jumalan tahto saisi maailmassa sijaa ja evankeliumi voisi tänä vuonna tavoittaa meidänkin työmme kautta enemmän kuin koskaan ennen.

Jaa tämä:
Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.