Lapsena tuli usein tilanteita, jolloin piti toimia nopeasti. Tapahtui esimerkiksi jotakin huonoa, joku tai mikä pahinta, itse, teki jotain väärää tai sitten tapahtui jotakin hyvää ja erikoista. Sellaisissa tilanteissa piti lähteä heti kertomaan jollekin ja lelut jätettiin siihen.
Jos oli tehnyt jotakin väärää, niin tietenkin kiireen syynä oli se, että ehti joko karkuun tai ensimmäisenä kertomaan vanhemmille oma näkemys siitä, mitä oli tapahtunut. Tai jos tapahtui jotakin hienoa, piti yrittää päästä kertomaan itse asiasta ensimmäisenä, että muut eivät ehdi kertomaan ja saa siitä kiitosta. Jatka lukemista Opetuslasten ensimmäinen lähetysmatka
