144 000 – Keitä he ovat, mitä he tahtovat?

Ilmestyskirja on todennäköisesti kaikkein eniten mielenkiintoa herättänyt Raamatun kirja. Siitä on luultavasti kirjoitettu enemmän kuin muista Raamatun kirjoista. Eikä se ole mikään ihmekään. Ilmestyskirjaa on vaikea ymmärtää, se tuntuu olevan aina ajankohtainen ja iätön.

Tässä käsittelen vain pienen pientä osaa tuosta kirjasta. Ilmestyskirjan 7:4-8:ssa ja 14:1-5:ssä kerrotaan 144 000 sinetillä merkitystä. Tämä joukko on herättänyt paljon ihmetystä. Keitä he ovat, mitä he tekevät? Katsotaan löytyykö tähän ehkä jokin vastaus.

Minä kuulin myös sinetillä merkittävien määrän. Sinetin sai sataneljäkymmentäneljätuhatta, ja heitä oli kaikista Israelin heimoista: 5 Juudan heimosta sai sinetin kaksitoistatuhatta, Ruubenin heimosta kaksitoistatuhatta, Gadin heimosta kaksitoistatuhatta, 6 Asserin heimosta kaksitoistatuhatta, Naftalin heimosta kaksitoistatuhatta, Manassen heimosta kaksitoistatuhatta, 7 Simeonin heimosta kaksitoistatuhatta, Leevin heimosta kaksitoistatuhatta, Isaskarin heimosta kaksitoistatuhatta, 8 Sebulonin heimosta kaksitoistatuhatta, Joosefin heimosta kaksitoistatuhatta ja Benjaminin heimosta kaksitoistatuhatta. Ilm. 7:4-8

Sitten näin tämän: Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan oli sataneljäkymmentäneljätuhatta ihmistä, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. 2 Minä kuulin taivaasta äänen, joka oli kuin suurten vesien pauhu tai kuin ukkosen jylinä. Ääni, jonka kuulin, oli myös kuin harppujen helinää ja harpunsoittajien laulua. 3 Valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten edessä laulettiin uutta laulua, jota ei voinut oppia kukaan muu kuin nuo sataneljäkymmentäneljätuhatta, jotka on ostettu maan päältä. 4 He eivät ole tahranneet itseään naisten kanssa vaan ovat pysyneet puhtaina kuin neitsyet, ja he seuraavat Karitsaa, minne hän meneekin. Heidät on ostettu ihmisten joukosta esikoislahjaksi Jumalalle ja Karitsalle. 5 Valhetta ei heidän suustaan ole kuultu, he ovat puhtaita ja virheettömiä. Ilm. 14:1-5

 

1 Israelin sukukunnat

Ensimmäisessä katkelmassa 144 000 sinetillä merkittyä esitellään Israelin heimoina. Johannes sanoo, että sinetin sai edustajia kaikista Israelin heimoista. Lausunnon jälkeen Johannes luettelee kaksitoista Israelin heimoa, joista 12 000 edustajaa kustakin sukukunnasta sai sinetin otsaansa.

Raamattu sisältää parikymmentä erilaista luetteloa Israelin sukukunnista, joista löytyy lähes kaksikymmentä erilaista järjestystä. Lähtökohtaisesti Johanneksen listauksesta ei tarvitse etsiä mitään erikoista, sillä Johanneksella on mitä ilmeisimmin ollut Vanhan testamentin pohjalta suuri vapaus tehdä sukukuntien järjestyksestä haluamansa. Listassa on kuitenkin kolme erityistä kysymystä, jotka ansaitsevat huomiota.

1.1. Leevi

Yhtenä sukukunnista mainitaan Leevi. Se on todellakin yksi Israelin sukukunnista, joten sen mukanaolo ei sinällään ole outoa. Leevillä on Israelin historiassa ollut erityinen paikkansa ja se herättää mielenkiinnon tässäkin luettelossa.

Leevihän oli Mooseksen antaman asetuksen mukaisesti pappissuku. Heidän tehtävänään oli huolehtia aluksi telttamajasta ja myöhemmin temppelistä ja siinä suoritettavista uhreista (4. Moos. 8:5-26). Tämän erityistehtävän vuoksi Leevi ei saanut omaa aluettaan Israelin sukukuntien joukossa, vaan se jakaantui eri sukukuntien alueille, joista leeviläisille annettiin kaupunkeja asuakseen (4. Moos. 35:1-8; 5. Moos. 18:1-8).

Tämän erikoisaseman vuoksi Leeviä ei välttämättä mainittu normaaleissa sukukuntien luetteloissa, jotka keskittyivät usein alueellisiin seikkoihin. Se, että Johannes on ”nostanut” Leevin mukaan sukukuntien listaan saattaa viitata leeviläisen pappeuden loppumiseen Kristuksen sovitustyön johdosta1.

1.2. Joosef ja Manasse

Leeviä suuremman ongelman tuottaa Joosefin ja Manassen mainitseminen. Joosef oli Jaakobin poika. Mooseksen kirjoissa sukukunnat järjestettiin uusiksi ja Leevin sukukunta sai tehtäväkseen pitää huolta pyhäköstä. Samalla Leevi menetti oikeuden omaan maa-alueeseen luvatussa maassa. Näin sukukuntien määrä tippui yhteentoista. Luku saatiin jälleen täydeksi pudottamalla Joosef pois ja jakamalla hänen sukukuntansa kahtia hänen poikiensa välillä Efraimiin ja Manasseen. Niinpä yleensä Israelin sukukunnissa Joosef puuttuu ja hänet on korvannut Efraimin ja Manassen sukukunnat2.

Johannes ei selitä tätä ratkaisua mitenkään. Vaihtoehtoja voi olla useampikin. Yksi voisi olla se, että jakaantuneen valtakunnan aikaan Efraimin sukukunta oli hallitseva pohjoisvaltiossa. Johannes ei listassaan halunnut minkäänlaista valtataistelua pohjoisen Efraimin ja eteläisen Juudan välille ja jätti Efraimin pois. Ehkä vakavammin otettava vaihtoehto on se, että Efraim oli perimätiedon mukaan Danin sukukunnan ohella Israelin epäjumalanpalveluksen keskuksia3. Niinpä Johannes olisi jättänyt Efraimin pois, koska se edusti todellisen Jumalan vastustamista.

1.3. Dan

Efraimin sukukunnan lisäksi myös Dan puuttuu. Danin puuttuminen on erikoisempaa, koska se oli yksi alkuperäisistä sukukunnista. Lisäksi, jos Johannes olisi yleisen tavan mukaan maininnut vain Joosefin sukukunnan ja jättänyt Manassen pois, olisi Danille jäänyt tilaa. Vaikuttaa siis siltä, että Danin poisjättäminen oli tarkoituksellista.

Kyse saattaa olla myös kirjoitusvirheestä. Joissakin käsikirjoituksissa Manassen tilalla todellakin on Dan. Tämä virhe on voinut tulla, jos Manassesta on käytetty lyhennystä Man ja M ja D -kirjaimet ovat menneet sekaisin. Tälle selitykselle ei kuitenkaan ole kovinkaan hyviä perusteita, sillä Dan-variantilla ei ole käsikirjoituksissa mitään merkittävää tukea.

Toinen selitys löytyy Irenaeukselta4. Sen mukaan antikristus nousee Danin sukukunnasta, eikä se siksi kuulu pelastettujen joukkoon. Taustalla on erityisesti Jaakobin ennustus Genesiksessä5 ja Jeremiaalla6. Tämän lisäksi myös Dan oli yksi Israelin epäjumalanpalvonnan keskuksista ja siellä oli mm. Jerobea, I:n pystyttämä sonnipatsas (1. Kun. 12:29-30). Tämä saattoi olla syynä Danin poisjättämiseen7.

1.4. Keitä he ovat?

Seuraavaksi meidän pitää selvittää, mitä Johannes tarkoitti kuvauksellaan. Onko kyseessä todellinen israelilaisista koostuva joukko vai voiko kyse olla jostakin muusta? Muutamia viitteitä voidaan saada Johanneksen käyttämistä sanoista. Sinetöityjen lukumäärä on 144 000, joka on 12 kertaa 12 000, joka on 12 kertaa 1000. Ilmestyskirjalle on ominaista leikkiä luvuilla, joilla on vahva symboliarvo. Niinpä koko kirja suorastaan pursuaa sellaisia lukuja kuin 4, 7 ja 12. 12 on yksi jumalallisista täydellisyyden luvuista. Israelin sukukuntia oli 12 ja apostoleja oli 12. Tuhat lukuna kuvaa suurta ja täydellistä. Matemaattinen lasku 12x12x1000 kuvaa siis ennen kaikkea täydellisyyttä8.

Sinetillä merkittyjen yhteydessä käytetyt luvut siis viittaavat joukon vahvaan symbolisuuteen. Samoin tekee myös Danin ja Efraimin puuttuminen. Tekstin mukaanhan sinetin saaneissa oli miehiä kaikista Israelin sukukunnista. Nyt kuitenkin kaksi sukukuntaa puuttuu9. Kaikkien sinetöiminen tukee ajatusta lukujen symbolisesta merkityksestä, joka viittaa määrän kattavuuteen.

Koska vain nämä 144 000 merkitään sinetillä, on loogista ajatella, että se sisältää enemmän kuin vain eliittiryhmän israelilaisia. Etenkin, kun sinetti yhdistetään tässä varjelukseen. Jos vain sinetin saaneet varjeltuvat, luulisi, että sen saavat kaikki uskovat10. Tämä viittaisi siihen, että luku 144 000 on symbolinen samoin kuin Israelin heimojen mainitseminen. Johanneksen tarkoitus on kertoa vainotuille, että Jumala sinetöi kaikki palvelijansa ja varjelee heitä, jolloin kyse olisi koko kristillisestä kirkosta11.

 

2. Sinetti

Sinetti (σφραγίς) ja sinetöidä (σφραγίζω) esiintyvät Uudessa testamentissa yhteensä vajaat kolmekymmentä kertaa. Sinetti-sana esiintyy 10 kertaa, joista 8 Ilmestyskirjassa. Sinetöidä-verbi esiintyy 15 kertaa, joista myös 8 Ilmestyskirjassa. Käsiteltävissä jakeissa esiintyy sanan verbimuoto.

Sinetöinti yleisesti viittaa omistussuhteeseen ja auktoriteettiin (vrt. 1. Moos. 41:42). Sinetti toimi nimikirjoituksena asiakirjoissa (vrt. 1. Kun. 21:8). Sinetillä sinetöitiin viestikääröjä, joka takasi niiden sisällön aitouden (vrt. Jer. 32:10-11). Sinetillä suljettiin myös paikkoja, joihin ei saanut mennä (vrt. Dan. 6:17).

Ilmestyskirjassa sinetti ja sinetöinti liitetään sekä sulkemiseen että omistamiseen. Seitsemän tuomiota sisältävässä kirjakäärössä oli seitsemän sinettiä, joita ei voinut avata kukaan muu kuin Karitsa (Ilm. 5:1-5).

Tässä käsiteltävissä jakeissa sinetti merkitsee omistussuhdetta. Luvussa 7 kerrotaan Jumalan palvelijoiden12 sinetöimisestä. Luvussa 14 puhutaan sinetin saaneista Jumalalle ja Karitsalle ostettuina (Ilm. 14:3-4).

 

3. Sinetillä merkittyjen ja ”suuren joukon” vertailua

Seitsemännessä luvussa mainitaan kaksi joukkoa. Ensiksi, jakeissa 4-8, on 144 000, jotka sinetöidään ja sitten jakeissa 9-17 kerrotaan suuresta joukosta. Tätä lukiessa luonnollisesti tulee mieleen kysymys, keitä nämä kaksi ryhmää ovat. Tässä pohdinkin sitä ja vertailen hieman näitä kahta ryhmää.

Kirjoittaja määrittelee itse molemmat ryhmät, mikä antaa viitteitä myös tulkinnalle. 144 000:n hän yhdistää Israelin sukukuntiin, kuten olemme jo huomanneet. Suuren joukon hän sanoo olevan ”kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista” (j. 9) koostuva. Myöhemmin sanotaan, että he ”ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (j. 14b).

Suuri joukko on siis selvästi kaikista uskovista koostuva joukko. Mutta sisältyikö tähän myös juutalaiset kristityt? Haluaako Johannes kertoa tällä lukijalle, että Jumala pelastaa juutalaiset ja pakanat erillisinä ryhminä?

Joidenkin tulkintojen mukaan 144 000 ovat Israelin sukukunnista koostuva joukko, joka evankelioi joko erityisesti omaa kansaansa tai koko maailmaa13. Samaisen tulkinnan mukaan suuri joukko on taivaaseen temmattu Kristuksen seurakunta. Tämä tulkinta on ongelmallinen, koska luvun 14 mukaan ryhmän jäsenet ”seuraavat Karitsaa, minne hän meneekin. Heidät on ostettu ihmisten joukosta esikoislahjaksi Jumalalle ja Karitsalle.” (Ilm. 14:4b) Tämän mukaisesti luvussa 144 000 ovatkin Karitsan kanssa Siionin vuorella, eikä ryhmään liitetä ajatusta todistajana olemisesta.

144 000:sta sanotaan, että he ovat Jumalan palvelijoita ja he myös ovat Karitsan kanssa Siionin vuorella. Suuresta joukosta sanotaan, että he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä. Käytännössä siis molemmista ryhmistä sanotaan samat asiat. Mielenkiintoista on, että Johannes ei näe 144 000 sinetillä merkittyä, vaan kuulee vain heidän lukunsa. Sen sijaan sanotaan, että hän seuraavaksi näki suuren joukon. Tämä tuntuisi myös viittaavan siihen, että molemmat ryhmät ovatkin samaa ryhmää14.

144 000:n israelilaisen ja suuren joukon kohdalla voidaan nähdä myös viittaus Vanhan testamentin lupauksiin. Israelin sukukuntien mainitseminen vaikuttaa tietenkin selvältä viittaukselta Vanhan testamentin lupauksiin koota jälleen hajalleen karkotettu Israelin kansa. Johanneksen antama kuva saattaa mennä sitäkin kauemmaksi.

Johanneksella on Ilmestykirjassa yllättävän paljon viittauksia 1. Mooseksen kirjaan. Näistä selvimpiä on 12. luvun nainen (vrt. 1. Moos. 37:9-11). 144 000 ja suuri joukko voidaan nähdä myös tällaisena viittauksena. Ne viittaisivat Aabrahamin saamiin lupauksiin (esim. 1. Moos. 12:2-3). Johannes tahtoi tällä kuvauksellaan osoittaa, että Aabrahamin saama lupaus oli täyttynyt täydellisesti. Näin ymmärrettynä molemmat ryhmät vielä selvemmin ovat kuva kristillisestä kirkosta, sillä Jumalan tarkoitus ei ikinä ollut jäädä pelkästään Israelin kansan Jumalaksi. Aabrahamin saaman lupauksen mukaan hänen sukunsa olisi siunaukseksi koko maailmalle.

 

4. Jumalan sinetin ja pedon merkin vertailua

Aika nopeasti jokainen Ilmestyskirjan lukija osaa vetää yhteyden pedon merkin ja Jumalan sinetin välille. Yhtäläisyyksiä on monia. Molemmat merkit annetaan samaan kohtaan (otsaan), molemmat annetaan merkin antajan palvelijoille, molemmat merkit sisältävät merkin antajan nimen.

Jumalan sinetillä ja pedon merkillä on myös mielenkiintoisia eroja. Siinä missä Jumalan sinetti kuvaa sen saaneelle turvaa, vahvistusta ja valtuutusta, on pedon merkillä hieman toisenlainen merkitys. Pedon merkistä käytetään nimitystä χάραγμα eli kaiverrus, kuva tai merkki. Vaikka sinettikin sisältää sanana viitteen omistussuhteeseen, on se merkin kohdalla suurempi. Sanasta juontuu sana χαρακτήρ, joka tarkoittaa kaiverrettua ja sitä käytettiin mm. kolikkoihin lyödystä kuvasta. Niinpä siinä missä sinetti merkitsee omistajuutta ja on lupaus kantajalleen, merkki vahvempi kuva omistuksesta, jossa kohteesta tehdään omistajan kaltainen.

Jumalan sinetillä ja pedon merkillä on yksi erityinen yhtäläisyys. Molempien kohdalla painotetaan sitä, että se annetaan kaikille. Jumalan sinetti annetaan kaikille Israelin sukukunnille, pedon merkki kaikille muille. Tämä on mielestäni selkeä viittaus siihen, että 144 000 sinetillä merkittyä todellakin on ymmärrettävä symbolisesti. He ovat Jumalalle uskollisia, joiden vastakohtana ovat kapinoivat ihmiset, jotka kieltäytyvät Jumalan armosta.

 

5. Siionin vuori

Toisessa katkelmassa 14. luvussa mainitaan, että 144 000 ovat Karitsan kanssa Siionin vuorella. Kuten ensimmäisessä katkelmassa 7. luvussa, myös tässä tehdään viittaus Jumalaa vastustaviin voimiin. 7. luvussa pääpaino oli Jumalan sinetillä, joka sai vastineensa pedon merkistä. Tässä nähdään vastakohta saatanalle, joka oli 12. luvun lopuksi seisahtunut meren äärelle, josta peto nousi. Sen sijaan, että Karitsa olisi myös seisahtunut meren rantahietikolle, hän seisookin vuorella, joka symbolisoi valtaa ja voimaa.

Eikä Karitsa seiso millä vuorella tahansa, vaan Siionin vuorella. Siionin vuori voi viitata useisiin asioihin. Se voi tarkoittaa Temppelivuorta, Jerusalemin kaupunkia, koko Israelia, taivaallista Jerusalemia ja muutamaa muutakin. Mitä Johannes sitten tarkoitti Siionin vuorella?

Se tuskin tarkoittaa sen enempää Temppelivuorta kuin Jerusalemia tai muutakaan maallista paikkaa. Jos Jeesus olisi 144 000 israelilaisen kanssa jossakin näistä paikoista, se varmasti huomattaisiin. Se tarkoittaisi myös, että Jeesus olisi jo palannut, mutta ajankohta sille on väärä, sillä ylösnousemuksesta tai tuomiosta ei puhuta mitään. Johannes ei kuitenkaan tunnu pitävän Siionin vuorella olemista erikoisena asiana ihmisille. Todennäköisempää onkin, että Siionin vuori on jälleen symbolinen kuva jostakin muusta. Vanhassa testamentissa Siion ja Siionin vuori olivat paikkoja, joissa pelastus on ja joista se tulee (ks. esim. Ps. 14:7; 48:1-15; 50:2; 84:8; 110:2; 125:1; Jes. 2:3; 4:5; 46:13; Joel 3:5; Ob. 17; Miik. 4:7).

Erityisesti eksiilin jälkeisenä aikana Siionin vuoresta tuli paikka, johon luvattu Messias kerää pelastuneet15. Todennäköisesti siis Johannes haluaa Siionin vuorella korostaa Vanhan testamentin messiasennustusten toteutumista ja pelastuneiden voittoa.

 

6. Johtopäätös

Siis, mitä tai keitä ovat 144 000 sinetillä merkittyä, jotka saavat olla Karitsan kanssa Siionin vuorella ja laulaa laulua, jota kukaan muu ei voi oppia? Oma näkemykseni, joka perustuu muun muassa tässä esitettyihin perusteisiin, on, että he ovat seurakunta, joka koostuu sekä Jeesukseen uskovista juutalaisista että pakanoista.

Johannes kuvaa tällä joukolla toisaalta seurakunnan pienuutta ja tukalaa tilaa maailmassa. Toisaalta hän myös sen kautta osoittaa verrattomalla tavalla, miten Jumalan varjelus ja pelastus ovat täydellisiä ja hän painaa sinettinsä jokaiseen omaansa.

Sinetin saaminen kuvaa läheistä, henkilökohtaista suhdetta. Samaa puhuu myös otsaan kirjoitettu Karitsan ja Jumalan nimi, kuten myös uuden laulun oppiminen, jota muut eivät voi oppia. Johannes ei puhu mistään erikoisesta eliittijoukosta, vaan jokaisesta uskovasta. Sanoillaan hän valoi toivoa ja rohkeutta vainoissa eläviin uskoviin. Sama pätee nykyäänkin. Jumalalla on kaikki ohjat käsissään. Älä siis hätäile.

 

7. Lähteet ja kirjallisuutta

Suluissa oleva teksti viittaa alaviitteissä käytettyyn merkintään.

Eskelinen, Pekka

2002 Aika loppuu. Helsinki: Uusi tie

Expositor’s Bible commentary, New testament

1998 Zondervan, cd-versio 2.6 1998 (Expositor’s CD)

Haavisto, Osmo

1995 Mitä Johannes näki? Vantaa: Aika oy

2002 Israel Öljypuu. I.p.: omakustanne

Irenaeus

2009 Against heresies Book V Chapter XXX, www.ccel.org 3.1.2009

Iso Raamatun tietosanakirja osa 6

1991 Vantaa: Raamatun tietokirja (IRT)

Metzger, Bruce M.

2006 Textual Commentary on the Greek New testament, Stuttgart: United Bible Societies

Morris, Leon

1984 Revelation of St. John. – An introduction and commentary. Tyndale New testament commentaries. Leicester: Inter-Varsity Press & Grand Rapids, Michican: William B. Eerdmans Publishing Company. Reprinted

Nestle-Aland Novum testamentun Graece Ed. 27.

2001 Stuttgart: Deutche Bibelgesellschaft (NA27)

Novum osa 4

1983 Vantaa: Raamatun tietokirja

Partanen, Juha

2003 Ei enää kyyneleitä. Keuruu: Aikamedia

Raamattu, vuoden 1992 käännös

Rogers, Cleon L. jr. & Rogers, Cleon L. III

1998 The new linquistic and exegetical key to the Greek New testament. Grand Rapids, Michican: Zondervan Publishing House (Rogers)

Rouhe, Olavi

1998 Ilmestyskirja. Tampere: Kirjatoimi

Uuden testamentin selitysteos osa III

1929 Porvoo: WSOY (UTS)

 

1It is significant that John includes Levi among the other tribes, and thus gives no special place to the Levitical order, and that he also places Levi in the comparatively unimportant eighth place. Expositor’s CD

2Kun Manasse mainitaan, olisi sen rinnalla luonnollisempaa puhua Efraimin heimosta. Milloin taas puhutaan Joosefin heimosta, ajatellaan sen käsittävän sekä Efraimin että Manassen. Israelin heimojärjestelmässä Efraim ja Manasse esiintyivät erillisinä, itsenäisinä heimoina. Näin syntyi kahdentoista heimon järjestelmä, jossa kolmastoista heimo, Leevi, jäi ilman maallista perintöosaa huolehtimaan keskuspyhäköstä ja sen jumalanpalveluselämästä. Eskelinen, s. 82

3In the OT Ephraim was also explicitly identified with idolatry (Hos 4:17). Expositor’s CD

4And Jeremiah does not merely point out his sudden coming, but he even indicates the tribe from which he shall come, where he says, “We shall hear the voice of his swift horses from Dan; the whole earth shall be moved by the voice of the neighing of his galloping horses: he shall also come and devour the earth, and the fulness thereof, the city also, and they that dwell therein.” This, too, is the reason that this tribe is not reckoned in the Apocalypse along with those which are saved. Irenaeus, XXX:2b

5Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. 1. Moos. 49:17

6Danista kantautuu pelottavia ääniä, vihollisten ratsut korskuvat. Koko maa vapisee, kun heidän oriinsa hirnuvat. He tulevat ja hävittävät maan, syövät sen sadon, tuhoavat kaupungin ja sen asukkaat. – Katsokaa! Minä lähetän teidän kimppuunne käärmeitä, myrkkykäärmeitä. Niihin eivät loitsut tehoa, vaan ne purevat teitä, sanoo Herra. Jer. 8:16-17

7Danin heimoa ei mainita, mihin syynä on pelko, että antikristus saattaa nousta tuosta heimosta. Ajatus perustuu siihen, että aikoinaan Danin heimo oli epäjumalanpalvonnan suurlähettiläs Israelin heimojen keskellä. Partanen, s. 117

8Kokonaislukumäärä kaksitoista kertaa kaksitoistatuhatta kertoo symbolisesti suojeltujen määrän kattavuudesta, kaikki ovat suojassa. Jokainen vitsauksiin joutuva uskova saa sinetin otsaansa. Raamatun suurin lukuyksikkö on myriadi eli kymmenentuhatta. Yhdessä tuhansien kanssa ne olivat kuulijoille käsittämättömän suuria lukuja. Johannes, joka oli taustaltaan juutalainen, edusti seemiläistä ajattelutapaa. Se ei käsittele, varsinkaan apokalyptiikassa, numeroita täsmällisinä vaan vertauskuvallisina. Partanen, s. 119

9Tai vähintään yksi sukukunta, jos Efraim lasketaan yhteen Joosefin kanssa.

10Some take this to mean the literal, physical Israel, so that a perfect number of Israelites will be found among the redeemed. A strong objection is that in this case Israel is sealed for protection but a mighty multitude from all nations (verse 9) is saved without this sealing. Surely both would be sealed if they are different groups. Morris, s. 114

11Here, as there, it is unlikely to stand for a spiritual élite of any sort, such as the martyrs. This number of completeness stands for the whole church of Jesus Christ. Morris, s. 175

12δοῦλος joka voidaan kääntää sekä palvelijaksi että orjaksi.

13This select group from Israel were to spread the Word of God during the tribulation (Thomas). Rogers, s. 629

14Furthermore, we should bear in mind that John does not see any group at all in vv. 1-8 but merely hears the number of the sealed, whereas in vv. 9-17 he actually sees a group and describes what he sees and hears. Therefore, the unity of both groups can be maintained and vv. 9-17 understood as the interpretative key to the 144,000. Expositor’s CD

15In the prophetic tradition, Zion came to symbolize the place where the Messiah would gather to himself a great company of the redeemed (Ps 48:1 ff.; Isa 24:23; Joel 2:32; Obad 17, 21; Mic 4:1, 7; Zech 14:10). Expositor’s CD

Jaa tämä:
Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.