Ennaltamäärätty Jeremia

Valitsin Jeremian kirjan eksegeesini kohteeksi luvun 1 jakeen 5, joka on osa Jeremian kutsua profeetan tehtävään. Erityisesti minua kiinnostaa jakeen varsin predestinaatiomainen sisältö. Vanhaan testamenttiin liittyy selkeä luojausko ja Jumalan täydellinen auktoriteetti luomakuntaansa kohtaan. Jumala säätää ja määrää. Tarkoittaako tämä jae sitä, että Jumala tekee sen jo ennalta?

Tekstin sisältöä voi lähestyä usealta kantilta. Se voi olla vertauskuvallista puhetta tai ihan kirjaimellista. Riippuen näkökulmasta myös jakeen teologinen sisältö muuttuu. Samalla myös koko Jeremian saaman kutsun sävy saattaa muuttua ehdottomasta ja vaihtoehdottomasta käskystä Jumalan armon- ja lupauksentäyteiseen kehotukseen. Jae on merkittävä siksikin, että Paavali viittaa siihen (Gal. 1:15).

1. Tekstin muodostaminen ja käännös

Jae on seuraavanlainen Biblia Hebraica Stuttgartensiassa:

בְּטֶרֶם אצורך בַבֶּטֶן יְדַעְתִּיךָ וּבְטֶרֶם תֵּצֵא מֵרֶחֶם הִקְדַּשְׁתִּיךָ נָבִיא לַגֹּויִם נְתַתִּֽיךָ׃

Apparaattiviitteet jakeen kohdalla ovat vähäiset ja melko merkityksettömät. Apparaattikohtia BHS:ssä on vain kaksi.

Ensimmäinen koskee verbiä אצורך. Kyseessä on korjaus vokaalimerkinnöissä. Korjaus lisää holemin wawin päälle, kuten verbin muoto, pk.qal.yks.1., vaatiikin. Korjaus kannattaa ottaa huomioon, mutta käännökseen se ei vaikuta.

Toinen koskee sanaa לַגֹּויִם eli (pakana)kansat. Tätä lukutapaa tukee vain yksi Septuagintan käsikirjoitus. Muutos tarkoittaisi, että kirjoittajalla on ollut mielessään vain yksi pakanakansa. Ehkä sillä jopa viitattaisiin Israeliin, vaikka heprean sanaa käytetäänkin yleensä tarkoittamaan muita kuin israelilaisia. Näin Israelin kutsuminen tällä sanalla olisi vahva julkilausuma Israelin hengellisestä tilasta. Muutosehdotus on mielenkiintoinen ja saattaa jonkin verran avata joitakin Jeremian kutsuun liittyviä asioita. En kuitenkaan muuta tekstiä sen mukaiseksi, koska muutokselle ei ole tarpeeksi perusteita.

Tein jakeesta seuraavanlaisen alustavan käännöksen:

Tunsin sinut ennen kuin muotoilin sinut vastassa.

Ja ennen kuin synnyit kohdusta minä pyhitin sinut.

Annoin sinut profeetaksi pakanakansoille.

Tein myös vertailupohjaksi käännöksen Septuagintasta:

πρὸ τοῦ με πλάσαι σε ἐν κοιλίᾳ ἐπίσταμαί σε καὶ πρὸ τοῦ σε ἐξελθεῖν ἐκ μήτρας ἡγίακά σε προφήτην εἰς ἔθνη τέθεικά σε1

Ennen kuin muotoilin sinut kohdussa, tunsin sinut.

Ja ennen kuin tulit ulos kohdusta olin minä pyhittänyt sinut,

profeetaksi kansoihin olin sinut määrännyt.

Jae sisältää mielenkiintoisia rakenteeseen ja kielioppiin liittyviä kysymyksiä, joita käsittelen myöhemmin.

 

2. Konteksti

Jae kuuluu Jeremian kutsumiskatkelmaan, joka alkaa jakeessa 4 yleisellä profeettaformelilla ”Minulle tuli tämä Herran sana”. Tietyssä mielessä koko ensimmäistä lukua voi pitää Jeremian kutsulukuna. Ensimmäiset kolme jaetta esittelevät Jeremian. Varsinainen kutsu tulee jakeissa 4–10. Kutsun jälkeen tulee tulevaan profeetantehtävään liittyvä testi2 jakeissa 11–13. Jakeiden 14–16 julistus liittyy Jeremian testissä kokemiin asioihin ja ne ovat suuntaa-antavia hänen tulevalle tehtävälleen. Lopulta jakeissa 17–19 on kutsun huipentumana Jeremian lähettäminen tehtäväänsä.

Kokonaisuudessaan kutsu Jeremian esittelyineen toimii johdantona Jeremian kirjalle. Se asettaa Jeremian historialliseen kehykseen, mitä kautta voimme paremmin selvittää Jeremian aikaan liittyviä tapahtumia ja asioita, jotka todennäköisesti vaikuttivat hänen julistukseensa ja profetoimiseensa. Kutsu näyttää myös Jeremian pohjan Jumalan suvereenisti kutsumana profeettana. Tästä voimme nykyaikaan soveltaa muun muassa sen, että Jumalan antamat tehtävät eivät ole yksinomaan helppoja, mukavia ja valtavan hienoja, vaan niihin liittyy myös paljon tuskaa ja vastustusta.

 

3. Rakenne ja kielioppi

Jeremian kutsu on dialogimuodossa, mikä on melko yleistä Vanhan testamentin kirjaprofeetoilla3. Myös Jesajan (6:1–13) ja Hesekielin (2:1–10) kuvaavat profeetan kutsun dialogina. Dialogi saattaa olla myös runomuotoinen, kuten tässä. Jakeessa on kiastinen rakenne. Kaksi ensimmäistä riviä muodostavat kiasmin:

A1 Tunsin sinut

B1 ennen kuin muotoilin sinut vastassa.

B2 Ja ennen kuin synnyit kohdusta

A2 minä pyhitin sinut.

Kolmas rivi muodostaa tämän kanssa paralleelisen kokonaisuuden. Rivi suhtautuu edeltäviin seuraavasti:

A1 ja A2 Annoin sinut

B1 ja B2 profeetaksi pakanakansoille.

A-osa siis kuvaa Jumalan suhdetta Jeremiaan. Hän tuntee, pyhittää ja antaa tai asettaa Jeremian. B-osa taas kuvaa Jeremiaa Jumalan käsittelyssä. Jumala muotoili hänet, antoi syntyä ja teki profeetaksi. Kolmannen rivin voi nähdä myös kahden ensimmäisen rivin päämääränä tai selventäjänä.

Heprealainen ja kreikkalainen teksti ovat yllättävän yhtenevät. Kreikassa on noudateltu hyvin pitkälle heprealaista alkutekstiä, niin että esimerkiksi molemmissa on käytetty kohdusta tai vatsasta kertovissa kohdissa eri sanoja.

Kreikan teksti on käännettäessä melko yksiselitteinen ja vastaa yleisiä käännöksiä. Heprealainen teksti sen sijaan sisältää mahdollisuuden pieneen variaatioon käännöksessä.

Profeettaa merkitsevä sana, נָבִיא, on pyhittämisverbin ja pakanakansojen välissä. Lauseopillisesti tämä mahdollistaa profeetta sanan liittämisen joko pyhittämiseen tai pakanakansoille antamiseen. Käytännössä tällä ei hirveästi ole merkitystä, sillä Jeremia joka tapauksessa kirjoittaa tässä siitä, miten Jumala on asettanut hänet kansojen profeetaksi. Käännösratkaisu vaikuttaa kuitenkin hieman tekstin painotukseen.

Jos Jumala pyhitti Jeremian profeetaksi, korostuu pyhittämisen erityislaatuisuus. Jumala ei vain pyhittänyt, siis erottanut käyttöönsä, häntä, vaan pyhitti hänet juuri tiettyä tehtävää varten. Samalla jakeen loppu täsmentäisi tätä annettua työnkuvaa: Jumala on erityisesti pyhittänyt Jeremian profeetaksi ja antanut tehtäväalueeksi pakanakansat.

Jos taas Jumala antoi Jeremian profeetaksi pakanakansoille, painottuu Jeremian pyhittäminen yleislaatuisena. Jumala ennen kaikkea pyhitti Jeremian, mutta se tapahtui todennäköisesti tiettyä tehtävää varten, joka on olla pakanakansojen profeetta. Runomuotoisen dialogin rakenne suosii mielestäni jälkimmäistä vaihtoehtoa. Tämä korostuu jakeen paralleelisessa rakenteessa. Profeetta-sanan siirtäminen keskimmäiseen riviin rikkoisi tasapainon.

 

4. Sanatutkimus

Käsittelen tässä lyhyesti viisi jakeessa esiintyvää sanaa.

צור eli muotoilla. Verbi tulee sanasta, joka merkitsee painaa tai puristaa. Sanan eri merkityksiä ovat koota yhteen, painaa tai painostaa, leikata tai kaivertaa4. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa 64 kertaa 56 jakeessa. Sanaa käytetään luomiskertomuksessa, kun Jumala luo ihmisen (esim. Gen. 2:7) ja yleensä maailman (esim. Ps. 74:14) ja tehtäessä valu- tai kaiverrustöitä (Ex. 32:4). Sanan partisiippimuotoa käytetään myös savenvalajasta (esim. 2. Sam. 17:28). Sanalla on siis vahva käytännön (erityisesti savenvalantaan liittyvään) tekemisen merkitys. Muotoilla tai valmistaa, jopa kaivertaa, ovat hyviä käännösvaihtoehtoja.

ידע eli tietää tai tuntea. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa noin 950 kertaa. Sanan alkuperä on mahdollisesti näkemistä tarkoittava sana, joka on laajentunut yleisesti tietämistä tarkoittavaksi5. Lähtökohtaisesti sana on siis viitannut havainnoimiseen ja sitä kautta saatavaan tietoon samaan tapaan kuin suomen käsittää-sana on tullut ymmärtämistä tarkoittavaksi. Sanan merkityskenttä on todella laaja sisältäen yleisen tietämisen ja tuntemisen ja kattaen myös läheisemmän tuntemisen ja kanssakäymisen. Sanan käyttö tässä merkitsee sitä, että Jumala todella tunsi Jeremian. Kyse ei siis ollut vain ennaltatietämisestä, että Jeremia-niminen profeetta tulee joskus syntymään.

קדשׁ eli olla pyhä. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa yli 170 kertaa ja saattaa olla sukua verbille, joka tarkoittaa olla kirkas6.Sanan merkitys on olla pyhä tai yleisestä käytöstä erotettu. Sanan johdettu vartalo, hif’il, tarkoittaa julistettu pyhäksi tai pyhittää. Tässä sana selvästi viittaa Jeremian erottamiseen yleisestä käytöstä ja pyhittämiseen Jumalan antamalle tehtävälle.

גֹּויִם eli pakanakansat. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa yli 550 kertaa. Sanan perusmerkitys on ihmiset tai kansat. Näin Vanhassa testamentissa viitataan sanalla joissakin kohdissa yleisesti ihmiskuntaan. Useimmiten se kuitenkin viittaa pakanakansoihin, siis muihin kuin israelilaisiin. Jonkin verran sanaa käytetään myös israelilaisten yhteydessä (esim. Hagg. 2:14; Mal. 3:9). Tässä jakeessa sana todennäköisesti viittaa yleisesti ihmiskuntaan, koska Jeremia sai sanomia sekä Israelille että pakanakansoille. Toisaalta Israelin samaistaminen pakanakansojen kanssa kuvaa hyvin kansan huonoa tilaa.

נתן eli antaa. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa yli 2000 kertaa ja on siis yksi keskeisimpiä sanoja. Sanan alkuperänä on ollut ilmeisesti ajatus ojennetusta kädestä ja tarjoamisesta7. Sanan merkitysalue on melko laaja. Se voi tarkoittaa jonkin esineen tai asian vaikuttamia asioita, kuten auringon ja tähtien loiste (Gen. 1:17), tuoksu (Laul.l. 1:12) tai ääni (Ps. 81:3). Le-preposition kanssa sana tarkoittaa yleensä jonkin antamista toiselle. Tässäkin loogisinta on pitäytyä tässä perusmerkityksessä. Sana sisältää myös asettamisen jollekin paikalle, mikä sopii myös hyvin tekstiyhteyteen.

 

5. Laajempi konteksti

Tällä jakeella on kaksi mielenkiintoista kohtaa, joita voi ainakin löyhästi kutsua rinnakkaiskohdaksi. Toinen on Jes. 49:1b ”Kun vielä olin äitini kohdussa, hän antoi minulle nimen.” Jesaja kirjoittaa Israelista Jumalan omaisuuskansana ja palvelijana. Jesajan tekstissä Israel nähdään henkilönä, jonka Jumala on jo ennen syntymää nimennyt ja ottanut omakseen. Siis hyvin samantapainen tilanne kuin Jeremian kutsussa.

Toinen vastaavan kaltainen rinnakkaiskohta on Uudessa testamentissa Gal. 1:15 ”Mutta Jumala, joka jo äitini kohdusta oli valinnut minut ja armossaan kutsui minut työhönsä”. Paavalin ajatus on niin samankaltainen, että ei voi välttyä ajatukselta, että kyseessä on tietoinen viittaus Jeremian kohtaan. Paavalin teksti ei kuitenkaan vastaa Septuagintan Jeremian käännöstä, joten lainauksesta ei ole kyse. Se ei silti tarkoita, että Paavali ei olisi viitannut Jeremiaan. Paavalille olisi ollut varsin luontaista viitata Jeremiaan, joka myös eli paatuneen kansan keskellä ja kutsui heitä parannukseen. Molemmat toimivat jonkin verran myös pakanakansojen parissa.

Samanhenkistä ennaltamääräämisajatusta löytyy myös muualta Vanhasta testamentista. Joosef koki omat kokemuksensa vahvasti Jumalan johdattamiksi Gen. 50:20. Samalla tavalla myös Mordokai perustelee pyyntöään Esterille Est. 4:14:ssä.

Tietynlainen Jumalan johdatus ja jopa asioiden ennalta määrääminen on siis löydettävissä Vanhasta testamentista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita puhdasta fatalismia ja determinismiä, vaan ihmisillä on myös vapaus valita ja näitä valintoja Jumala voi käyttää hyväkseen toteuttaakseen suunnitelmansa, kuten mainittu Gen. 50:20 osoittaa.

 

6. Käännös ja sovellus

Formaalinen käännös:

Tunsin sinut ennen kuin muovasin sinut vastassa.

Ja ennen kuin tulit ulos kohdusta minä pyhitin sinut,

asetin sinut profeetaksi pakanakansoille.

Parafraasi:

Jo ennen syntymääsi tunsin sinut henkilökohtaisesti.

Jo silloin pyhitin ja asetin sinut profeetaksi kaikille kansoille.

Jae on, kuten jo on mainittu, osa Jeremian kutsua. Jakeen tarkoitus ei ole niinkään tehdä teologia predestinaatiosta, vaan varustaa Jeremiaa tulevaa tehtäväänsä varten. Sanojen sävy antaa profeetan kutsulle lohdullisen ja rohkaisevan tunnelman8. Jumala on kaikkivaltias ja hän on ohjaksissa. Tuleva tehtävä on varmasti vaikea, mutta mikään ei voi vastustaa Jumalaa.

Myös tietää-verbin käyttö lisää kutsun henkilökohtaisuutta. Jeremia ei ole vain nimetön riviprofeetta, jonka Jumala lähettää julistamaan sanaansa maailmalle, vaan henkilökohtainen ystävä ja jopa työtoveri.

Paavalin antaman esimerkin mukaisesti ja oikeastaan koko Raamatun yhtenäisen sanoman perusteella voimme omistaa Jeremian kutsun rohkaisevan sanoman myös itsellemme. Meitä ei ehkä ole erotettu profeetaksi tai asetettu pakanakansoihin, mutta yhtä lailla Jumala tuntee meidät ja on meidän luojamme. Jakeen sanoma tiivistyy aika hyvin Psalmin 139:13–18 sanoissa:

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.

Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.

Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.

Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla,

mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.

Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä.

Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.

 

7. Lähteet

7.1. Kirjalliset lähteet

Biblia Hebraica Stuttgartensia

1997 Stuttgart: Deutsche Bibelgesellchaft.

Aejmelaeus, Anneli

2003 Täyttä hepreaa. Johdatus Vanhan testamentin hepreaan. Kolmas, täysin uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja.

Lehikoinen, Timo

2004 Jeremian kirjan luentomonisteet. Santala: Suomen teologinen opisto.

Liljeqvist, Matti

2004 Heprea–suomi, aramea–suomi, Vanhan testamentin sanakirja. i.p.: Aikamedia.

Raamattu

1992 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Porvoo: WSOY.

Thompson, J.A.

1980 The New International Commentary on the Olt Testament. The Book of Jeremiah. Grand Rapids, Michican: Eerdmans.

7.2. Sähköiset lähteet

Gesenius, William (kääntäjä Robinson, Edward)

1844 Hebrew and English lexicon of the Old testament. Boston: Crocker and Brewster (Googlebooksin pdf-versio)

21.4.2010 www.blueletterbible.org

ISA basic 2.0.8 (tietokoneohjelma)

 

1Blueletterbible.org 21.4.2010.

2Lehikoinen 2004, 10.

3Thompson 1980, 145.

4Gesenius 1844, 898.

5Gesenius 1844, 384.

6Gesenius 1844, 924.

7Gesenius 1844, 710.

8Thompson 1980, 145.

Jaa tämä:
Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.