Mikä on oikea motiivi tehdä hyvää?

Vanha vitsi kertoo tulipalosta kylässä. Paikalla oli paljon väkeä katsomassa ja tietenkin palokuntakin tuli paikalle. Kun palo oli saatu sammutettua, eräs sammutustyötä seurannut tarkkailija totesi palomiehille tietävästi, että ”Väärin sammutettu.”

Vitsi koskee lähinnä sitä, miten asioita tehdään, mutta kertoo myös motiiveista. Useinhan me saatamme miettiä, että onko jokin tekemämme asia oikea, jos sen tekee vääristä motiiveista. Me kristittyinä emme ole vapaita tästä pohdinnasta. Saatamme miettiä sitä jopa keskimääräistä enemmän. Mitä jos esimerkiksi ylpistymme hyvien tekojemme ansiosta saamistamme kiitoksista? Tai jos emme ollenkaan halua tehdä jotakin hyvää asiaa, mutta teemme sen silti, niin onko se kuitekaan Jumalan mieleen?

Tässä pohdimmekin kysymystä, mikä on oikea motiivi hyville teoille?

Väärät motiivit

Jotkut tosin julistavat Kristusta vain kateudesta ja riidanhalusta, mutta toiset vilpittömin mielin. 16 Nämä toimivat rakkaudesta, koska tietävät, että minun tehtäväni on puolustaa evankeliumia. 17 Nuo toiset taas julistavat Kristusta juonittelunhalusta, epäpuhtain mielin, ja uskovat näin tuottavansa minulle murhetta täällä vankeudessani. 18 Mutta ei sillä väliä! Minä iloitsen siitäkin, kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei. Fil. 1:15-18

Hyvillä teoilla voi olla huonoja tai jopa pahoja motiiveja. Kateus sekä rahan- tai vallanhalu voivat olla tällaisia motiiveja. Meilläkin on varmasti kokemusta siitä, miten olemme tehneet jotakin hyvää, koska olemme halunneet saada sillä huomiota. Jos ei aikuisena, niin ainakin lapsena. Vähintäänkin olemme saattaneet tuntea iloa ja jopa ylpeyttä, kun hyvän tekemisen jälkeen olemme saaneet huomiota.

On tietenkin melko viatonta ja etenkin yksittäisinä tapauksina varmaan normaalia, että toisinaan teemme hyvää erityisesti siitä syystä, että saisimme kiitosta. Eikä sekään ole vaarallista, jos tunnemme iloa ja jopa ylpeyttä saadessamme kiitosta hyvistä töistämme.

Mutta samaan aikaan kannattaa olla tietoinen siitä, että vaarana on lankeaminen ulkokultaisuuteen. Siinä hyvien tekojemme motiiveina ovat ainoastaan ihmisten huomion tavoittelu ja kiitoksen saaminen. Kun kukaan ei ole näkemässä, emme tee mitään.

Joskus hyvien tekojemme motiiveina voi olla tosiaan riidanhalu ja kateus, kuten Paavali kirjoittaa, mutta myös peräti ilkeys. Tämä tarkoittaa sitä, että teemme hyvää siinä tarkoituksessa, että toinen provosoituisi tai pahoittaisi mielensä jollakin tavalla toimiemme vuoksi. Teemme esimerkiksi jonkin hyvän teon siinä valossa, että se saa toisen näyttämään haluttomalta tekemään hyviä tekoja tai jopa olemaan paha.

Joka tapauksessa voimme olla samaa mieltä Paavalin kanssa siitä, että ihmisinä olemme niin taitavia, että voimme tehdä hyvää pahoilla motiiveilla. Mutta automaattisesti pahat motiivit eivät ole este hyville teoille. Mittarina tässä voisi pitää Jeesuksen kehotusta katsoa työn hedelmää.

Jumalan vaikutus

Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa. Fil 2:13

Motiiveihin liittyy sekin, mitä Jumala tekee elämässämme. Meitä ei ole jätetty pelkästään oman onnemme nojaan, vaan Jumala aktiivisesti vaikuttaa maailmassa ja myös ohjaa ihmisiä. Erityisesti tämä koskee meitä kristittyjä. Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Mutta mitä tämä tarkoittaa? Olemmeko vain tahdottomia robotteja, joilla ei loppujen lopuksi olekaan mitään motiiveja teoilleen?

Vastaus näihin kysymyksiin riippuu varmasti osin hieman, keneltä kysytään, koska Raamatun pohjalta voidaan päätyä hieman erilaisiin lopputuloksiin. Toisessa ääripäässä on se, että Jumala todellakin ohjaa ihmisiä robotin tavoin. Toisessa ääripäässä on se, että ihmisellä on täysi vapaus valita, mitä tekee ilman mitään ulkopuolisia vaikutuksia.

Itse olen, ja se on myös metodistikirkon virallinen näkemys, sitä mieltä, että totuus on jossakin siellä välimaastossa. Meihin ja meidän päätöksiimme ja tahtoomme vaikuttaa moni ulkopuolinen asia, sekä Jumala että ympäristö ja muut ihmiset. Mutta samaan aikaan Jumala on luonut meille käsityksen hyvästä ja pahasta sekä kyvyn ajatella, niin että pystymme tekemään myös omia päätöksiämme. Emme kuitenkaan tässä syntiinlangenneessa maailmassa ole täysin vapaita tai kykeneviä tekemään oikeita ja moraalisesti ainoastaan hyviä päätöksiä ja tekoja.

Tässä Jumala tulee avuksemme. Hän Paavalin julistuksen tavoin vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Jumala auttaa viallista tahtoamme ohjaten meitä oikeaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Jumala pakottaa meitä siihen. Tämä vaikutus on enemminkin Jumalan ohjausta ja apua, jonka noudattamisesta päätämme itse.

Jumala vaikuttaa meihin antamalla Pyhän Henkensä oppaaksemme, Raamatun sanan ja opetuksen kautta, erilaisten sanomien kautta ja jopa puhumalla toisinaan meille suoraan. Tämäkään ei ole kuitenkaan se paras motiivi tehdä asioita. Pelkkä totteleminen ymmärtämättä, miksi asioita tehdään voi yhtä lailla johtaa pahoihin kuin hyviin tekoihinkin.

Oikeat motiivit

Muistuta heitä kaikkia, että heidän on toteltava esivaltaa ja viranomaisia ja oltava näille kuuliaisia ja valmiita tekemään kaikkea hyvää. 2 He eivät saa parjata ketään eivätkä haastaa riitaa, vaan heidän on oltava ystävällisiä ja osoitettava lempeyttä kaikille ihmisille. 3 Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä ja tottelemattomia, olimme eksyksissä ja monenlaisten himojen ja nautintojen orjia, elimme pahuuden ja kateuden vallassa, vihattuina ja toisiamme vihaten. 4 Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, 5 hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. 6 Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, 7 jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.

8 Tämä sana on varma, ja haluan sinun tähdentävän näitä asioita, jotta ne, jotka uskovat Jumalaan, tekisivät ahkerasti hyvää. Tällainen on ihmisille hyväksi ja hyödyksi. Tit. 3:1-8

Paavali kehottaa kirjeissään usein tekemään ahkerasti kaikkea hyvää. Tämä kohta on yksi niistä, joissa hän myös perustelee kehotustaan. Syy ei ole se, että tämän ahkeroinnin kautta pelastuisimme tai saisimme pelastuksessa paremman sijan, keräisimme kruunumme lisää jalokiviä, kuten välillä kuulee. Paavalin antama motiivi onkin melko yksinkertainen.

Ensinnäkin hän antaa motiivin, jonka jo Jeesus antaa: ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” (Matt. 10:8) Koska me olemme saaneet avun ja olleet pyyteettömien hyvien tekojen kohteena, tulisi meidänkin toimia samoin. Erityisesti Paavali tarkoittaa tällä Jumalan toimintaa meitä kohtaan.

Me, ennen uskoontuloamme, olimme ymmärtämättömiä ja pahoja, mutta siitä huolimatta Jumala rakkaudestaan meitä kohtaan pelasti meidät. Paavali antaakin meille esikuvaksi Jumalan ominaisuudet hyvyyden ja rakkauden. Hän ainoana on aidosti ja täydellisesti näitä, mutta se ei estä meitä vajavaisia ihmisiä pyrkimästä samaan. Ei hyvän teon arvo turhennu siitä, jos emme kykenekään tekemään täydellistä hyvää. On parempi tehdä vähän ja vajavaista hyvää, kuin olla tekemättä sitä lainkaan sen pelossa, että epäonnistumme.

Paavali kertoo myös, että Jumalan toimintaan liittyi Pyhän Hengen antaminen meille. Tämä on oleellinen kohta hyvien tekojen ja motiivien mietinnässä. Pyhä Henki uudestisynnyttää meidät Jumalan valtakuntaan ja hän on se, joka edellä kuullun mukaisesti ohjaa meitä hyviin tekoihin ja antaa niihin voimaa.

Mutta varsinainen ydin Paavalin kehotuksessa on jakeessa kahdeksan:

Tämä sana on varma, ja haluan sinun tähdentävän näitä asioita, jotta ne, jotka uskovat Jumalaan, tekisivät ahkerasti hyvää. Tällainen on ihmisille hyväksi ja hyödyksi.

Paavali kertoo, että Jumalan pelastustyö sekä hyvyys ja rakkaus meitä kohtaan on se perimmäinen motiivi tehdä hyvää. Koska olemme saaneet osaksemme hyvyyttä ja rakkautta, tulisi meidän jakaa sitä eteenpäin.

Mutta Paavalilla on toinenkin motiivi: koska se on ihmisille hyväksi ja hyödyksi. Asia on niin yksinkertainen, että hyvän tekemiseen paras motiivi on, että se tekee hyvää ja on oikein. Ei se, että saisimme siitä palkan – rahaa, hyvän mielen tai kiitosta – eikä se, että on pakko. Eivät nämäkään vääriä motiiveja ole, mutta eivät kuitenkaan parhaita.

Erityisesti tämä koskee meitä uskovia. Olemme Jumalan valtakunnan kansalaisia ja sellaisina meidän odotetaan toimivan tuon valtakunnan lakien mukaan. Kuninkaamme ei kuitenkaan ole julma yksinvaltias, joka pakottaa meidät tottelemaan rangaistuksen uhalla, vaan hän vetoaa rakkauteen, jota hän itse on ensin osoittanut meitä kohtaan.

Tämän vuoksi saamme rohkeasti pyrkiä tekemään kaikkinaista hyvää kaikille, missä ikinä olemmekaan. Saamme pyytää Jumalan apua hyvän tekemiseemme: ohjausta, voimia, rakkautta. Voimme myös olla rohkealla mielellä, että työmme ei koskaan ole turhaa, vaan se pienenäkin panoksena tuo muutosta maailmaan, synnyttää kiitosta Jumalaa kohtaan ja motivoi uusia ihmisiä tekemään myös hyvää.

Jaa tämä:
Share

Yksi vastaus artikkeliin ”Mikä on oikea motiivi tehdä hyvää?”

  1. Tuli kuunneltua YUP:ta tätä lukiessa.

    Osui ja upposi vaikka suojasavut ja harhamaalit lenteli ja taistelualus melkein julistettiin taistelusulkutilaan.

    Tarkemmin Outo Elämä.

    Siinä yhtyeessä on aika paljon hengellistä pohdintaa.

    Paljon pohdintaa ja muutenkin aika hyvin ja tolkullisesti selvitettyä herätyskristillisyyttä.

    Herätyskristityissä näyttää olevan kolmenlaisia lukon avaajia:

    1) Murtomiehet, Jerkulla tai fillaritelineellä sisään.

    2) Lukkosepät. Menetelmä hallussa.

    3) Mestarilukkosepän oppilaat jotka osaavat niin murtamisen kuin tiirikoinninkin. Oppivat jatkuvasti lisää lukkoseppämestarilta. Tiirikoinnin ennen kaikkea.

    Lisäksi

    4) Mestarilukkoseppä joka menee omin luvin vaikka minne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *