Mikä metodistikirkko?

Metodistikirkko on luultavasti suurimmalle osalle suomalaisista tuiki tuntematon ja jopa outo. Mikä ihmeen metodisti? Onko meillä jokin metodi? Toisaalta jotkut saattavat tietää metodistikirkon sen tunnettujen jäsenten kautta. Esimerkiksi Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush, entinen ulkoministeri Hillary Clinton sekä laulajatar Beyoncé ovat metodisteja, ja esimerkiksi Ison Britannian edesmennyt pääministeri Margaret Thatcherilla ja Etelä-Afrikan edesmenneellä presidentillä Nelson Mandelalla oli metodistinen tausta.

Vaikka metodismi Suomessa on melko tuntematon, on se muualla maailmassa paljon tunnetumpi. Metodismin synnyinmaassa Englannissa Englannin metodistikirkko on laajalti tunnettu. Yhdysvalloissa metodistikirkko on kolmanneksi suurin kristillinen kirkko. Maailmanlaajuisesti metodisteja on noin 80 miljoonaa.

Mistä he tulevat?

Metodismin juuret ovat 1700-luvun Englannissa ja Anglikaanikirkossa. Anglikaanipastorien ja veljesten John ja Charles Wesleyn ympärille muodostui hengellinen herätys, joka toimi Anglikaanikirkon sisällä. Tunnusomaista metodistiselle herätykselle olivat pienryhmät, ulkoilmatilaisuudet ja laaja sosiaalinen työ.

Veljeksistä John oli selkeämmin herätyksen johtaja. Hän organisoi toimintaa ja lähetti saarnaajia eri puolille Brittein saaria ja Amerikan siirtokuntia. Charles on tullut parhaiten tunnetuksi virsien tekijänä, joita hän kirjoitti yli 6000 kappaletta. Metodistit tunnetaankin laajalti juuri lauluinnostuksestaan.

Herätyksen alkuaikana he saivat myös nimen metodistit. Se oli alunperin haukkumanimi, joka oli syntynyt 1600-luvulla olleiden herätysten aikana. Se ei niinkään viitannut siihen, että metodisteilla olisi ollut joitakin erityisiä metodeja, vaan heidän kurinalaiseen elämäänsä ja innokkaaseen auttamistyöhönsä. John Wesley ei pilkkanimestä hermostunut, vaan päinvastoin ottikin sen yleisesti käyttöön.

Kun Yhdysvallat itsenäistyi 1776 syntyi Amerikan metodistien parissa ongelma. Wesleyn veljekset olivat elämänsä loppuun saakka vannoutuneita Anglikaanikirkon jäseniä, eikä heillä ollut aikomusta perustaa uutta kirkkokuntaa. He pitivät päänsä silloinkin, kun monet metodistit Englannissa toivoivat itsenäisen kirkkokunnan perustamista.

Tilanne Amerikassa vaati kuitenkin rohkeita toimia, koska Anglikaanikirkko ei suostunut toimimaan Yhdysvalloissa, eikä siitä siellä myöskään kovin paljoa pidetty. Niinpä John päätti antaa tässä poikkeustapauksessa periksi ja laati Yhdysvaltojen metodisteille ohjeet kirkon perustamiseksi. Piispallinen metodistikirkko perustettiinkin Yhdysvalloissa joulupäivänä 1784. Englannissa metodistit itsenäistyivät kirkkokunnaksi muutamia vuosia John Wesleyn kuoleman jälkeen 1795.

Tämän jälkeen metodismi jatkoi laajentumistaan muualle maailmaan lähetystyön kautta. Suomessa ensimmäinen tunnettu metodisti eli 1830-luvulla. 1860-luvulla syntyi Pohjanmaalla pientä metodistista herätystä, kun New Yorkin satamassa metodistien lähetyslaivan työn tuloksena joitakin suomalaisia merimiehiä tuli uskoon.

Kotiin Pohjanmaalle palanneet uudet metodistit pyysivät Ruotsin metodistikirkolta saarnaajaa Suomeen. Tähän pyyntöön saatiin vastaus lopulta vuonna 1880 ja seuraavana vuonna perustettiinkin Vaasaan ensimmäinen metodistiseurakunta, joka oli ruotsinkielinen. Vuonna 1887 perustettiin Poriin ensimmäinen suomenkielinen metodistiseurakunta.

Mitä he ajattelevat?

Metodistikirkko on kristillinen kirkkokunta. Se tarkoittaa, että tunnustamme yleiset uskontunnustukset, kuten Apostolisen uskontunnustuksen. Metodistikirkon jäsenet ovat siis kristittyjä siinä kuin luterilaiset, ortodoksit tai helluntailaiset.

Metodistikirkko on evankelinen kirkko. Se tarkoittaa sitä, että uskomme Jumalan kutsun, rakkauden ja armon koskevan jokaista ihmistä. Sen vuoksi kerromme ihmisille Jeesuksesta ja teemme lähetystyötä.

Metodistikirkko on ekumeeninen vapaakirkko. Se, että olemme ekumeeninen kirkko, tarkoittaa sitä, että haluamme aktiivisesti rakentaa yhteyttä kristittyjen välillä. Jo John Wesleyn ajoista lähtien metodistit ovat puhuneet yhteiskristillisyyden puolesta. Erilliset kirkkokunnat ja seurakunnat eivät saisi olla kristittyjä erottavia asioita. Suomessa metodistikirkko on solminut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa sopimuksen, jossa tunnustamme toistemme virat ja sakramentit. Se tarkoittaa, että meillä on virallinen ehtoollisyhteys ja pyrimme tekemään yhteistyötä. Metodistit ovat myös allekirjoittaneet katolisten ja luterilaisten kanssa kansainvälisen Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisesta, joka kertoo, että uskomme samoin.

Se, että olemme vapaakirkko, tarkoittaa, että olemme taloudellisesti valtiosta riippumaton, mutta valtion tunnustama uskonnollinen yhdyskunta. Meillä on oma kirkkojärjestys, oma jäsenluettelo ja oma papisto, jolla on muun muassa oikeus vihkiä avioon. Pidämme yllä talouttamme vapaaehtoisin lahjoituksin.

Metodistikirkko on myös, kuten jo on tullut ilmi, kansainvälinen kirkko. Suomen metodistikirkko on osa maailmanlaajuista Yhdistynyttä metodistikirkkoa, jossa on yhteensä yli 12 miljoonaa jäsentä. Perinteisen kirkollisen toiminnan lisäksi metodistikirkko toimiikin maailmanlaajuisesti monessa paikassa. Esimerkiksi kirkon avustusjärjestö UMCOR on auttamassa kriisialueilla, usein ensimmäisten joukossa. Kirkko tekee laajaa kehitysaputyötä Afrikassa ja Kaukoidässä. Yhtenä suurena haasteena on paikallisten avustusjärjestöjen kanssa kitkeä edelleenkin miljoonia lapsia ja aikuisia tappava malaria kokonaan maailmasta.

Artikkeli on julkaistu Turun metodistiseurakunnan seurakuntalehdessä 1/14.

Jaa tämä:
Share

2 vastausta artikkeliin ”Mikä metodistikirkko?”

  1. Jos kerran Metodistit ovat kaikessa samaa mieltä Anglikaanisen ja muidenkin kirkkojen kanssa. Ei siis ole mitään opillisia erimilisyyksiä. Miksi on perustettu oma kirkko?

    En yhtään ymmärrä tätä

    1. Tottahan toki niin metodisteilla kuin muillakin kirkkokunnilla on opillisia erimielisyyksiä sekä toistensa kanssa että sisäisesti eri jäsenien kesken. Opilliset erimielisyydet ovat yksi syy sille, että on perustettu uusia kirkkokuntia. Metodistikirkon kohdalla kyse oman kirkkokunnan perustamisesta ei ollut ainakaan täysin erimielisyyksistä, vaan käytännön syistä. Yhdysvaltain itsenäistymisen jälkeen Englannin kirkko veti pappinsa pois Amerikasta eikä suostunut metodisteillekaan heitä sinne lähettämään. Näin John Wesley päätti antaa luvan Amerikan metodisteille perustaa oman kirkkokunnan.
      Vaikka kirkkokuntien syntyyn on monesti ollut vaikuttamassa riidat ja erimielisyydet, ovat usein ne suuremmat syyt muualla. Esimerkiksi luterilaisuudessa se oli Lutherin oivallus pelastuksesta yksin armosta. Metodismin kohdalla sellainen oli Wesleyn pyhitysajattelu, joka kannusti metodistisen herätyksen piirissä olevia toimimaan lähimmäisten hyväksi.
      Nykyisin, kun ekumenia on lähentänyt kirkkoja, niin että voidaan tehdä yhteistyötä kirkkokuntien välillä, korostuu kirkkokuntien moninaisuudessa se, että erilaiset seurakunnat ja kirkkokunnat tavoittavat erilaisia ihmisiä. Lähes poikkeuksetta kristilliset kirkkokunnat tunnustavat olevansa osa laajempaa kokonaisuutta, jonka muodostavat kaikki maailman kristityt eri kirkkoperheistä. Näin nähtynä erilaiset painotukset ja perinteet antavat mahdollisuuden erilaisille tavoille elää kristillistä uskoa todeksi maailmassa, joka sekin on yhä pirstaleisempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *