Mark. 9:2–13
Jeesuksen messiaaksitunnustamisen jälkeen Jeesus ottaa mukaansa opetuslasten lähipiirin eli Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, ja he nousevat vuorelle, joka todennäköisesti on Hermon, vaikka myös Taboria on esitetty. Kirkastusvuorikokemus on vaikeasti selitettävä, mutta se sisältää joka tapauksessa paljon erilaisia merkityksellisiä yksityiskohtia.
Ensimmäisenä saattaa tulla mieleen kysymys, miksi Jeesus otti mukaansa vain mainitut kolme opetuslasta eikä kaikkia kahtatoista. Tyhjentävää vastausta ei ole, mutta syitä saattaa olla useita. Ensinnäkin Pietari, Jaakob ja Johannes olivat Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset ja näin muodostavat luonnollisesti opetuslasten sisimmän piirin. Kolmikko oli Jeesuksen mukana muissakin yksityisyyttä vaativissa tilanteissa, kuten synagogan esimiehen tyttären parantamisen yhteydessä. Pietarista Jeesus oli joka tapauksessa jo valmistamassa opetuslasten johtajaa, joten hänen mukanaolonsa oli ymmärrettävä sitä kauttakin.
Toinen selitys liittyy laajempaan kirkastusvuorikokemukseen liittyvään aiheeseen. Vuorelle nousu on kuin toisinto Mooseksen noususta Siinain vuorelle. Vuorelle nousivat Mooseksen kanssa myös kansan vanhimmat, jotka saivat myös aterioida siellä (2. Moos. 24:1–11). Opetuslapsikolmikko vastasi siis näitä vanhimpia.
Yhteydet Moosekseen ovat muutenkin vahvat. Mooses vietti vuorella kuusi päivää ennen kuin Herra kutsui häntä (j. 16). Vuoren peitti myös pilvi (j. 15) ja kaikki kuulivat Jumalan äänen. Kaiken lisäksi Mooseksen kasvot alkoivat säteillä, kun hän oli ollut Jumalan seurassa, niin että palatessaan kansan pariin hän peitti päänsä (2. Moos. 34:29–33). Tosin Jeesuksen kirkastuminen oli paljon vaikuttavampaa. Nyt vain hänen kasvonsa eivät säteilleet, vaan myös vaatteet ja koko olemus.
Yhteydet jatkuvat, sillä vuorella Jeesus ja opetuslapset kohtaavat Eliaan ja Mooseksen. Mooseksen ilmestyminen viittaa edelleen Siinain vuoreen, mutta myös siihen, että Mooses ennusti, että Jumala lähettää hänen kaltaisensa profeetan (5. Moos. 18:15). Mooseksen ilmestyminen oli siis vaikuttava todistus siitä, että tämä lupaus on nyt toteutunut, uusi Mooses on tullut, joka tekee myös uuden liiton.
Mooseksen kanssa on Elia, mikä voi hämmentää. Kaksikon ilmestyminen on kuitenkin ymmärrettävää. Ensinnäkin he yhdessä edustavat Lakia ja Profeettoja. Toiseksi kummankin ajateltiin nousseen taivaaseen näkemättä kuolemaa. Siksi juutalaisilla oli uskomuksia, että aikojen täyttyessä nämä molemmat Herran profeetat palaisivat.
Markus ei kerro Jeesuksen, Elian ja Mooseksen keskustelun sisältöä, mutta muiden evankeliumien rinnakkaispaikkojen perusteella tiedämme, että he puhuivat Jeesuksen tulevasta kärsimyksestä.
Keskustelun keskeyttää Pietarin yllättävä ja koominen reaktio, mikä kertoo hänen persoonastaan sekä tilanteen erikoisuudesta. Ensinnäkin Pietari tuntuu ajattelevan, että tilanne voi jatkua pidempään ja paikalle voisi alkaa rakentaa majoitusta sitä varten. Tällainen ajatus tai toive voi tulla meillekin, kun saamme kokea erityisellä tavalla Jumalan läsnäoloa. Haluaisimme jäädä siihen. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus, kuten ei tässäkään.
Pietarin ehdotuksessa on myös laajempaa merkitystä. Hän ei ole huolissaan pelkästään arvohenkilöiden viihtyvyydestä, vaan hän tuntuu viittaavan juutalaisten lehtimajajuhlaan. Sekin muistuttaa meitä Mooseksesta ja israelilaisten erämaavaelluksesta, jonka muistoksi lehtimajajuhlaa vietetään. Vaikka Pietari oli kaikesta näkemästään hämmästynyt, hän kuitenkin näytti ymmärtävän, että tilanne on alkuperäisen Exoduksen kaltainen tapahtuma.
Ennen kuin Pietari saa vastausta ehdotukseensa pilvi peittää koko seurueen. Pilvestä kuuluu ääni, kuten Jeesuksen kasteen yhteydessäkin. Tällä kertaa ääni ei kuitenkaan puhuttele Jeesusta, vaan opetuslapsia – ja meitä –, jotka äänen kuulevat. Samaan tapaan myös Siinain vuorella Jumala puhutteli kansaansa.
Pilvi haihtuu ja samassa myös Elia ja Mooses ovat kadonneet, eikä Jeesuskaan enää säteile. Seurue aloittaa matkan takaisin alas ja samalla Jeesus varoittaa opetuslapsiaan kertomasta kokemastaan kenellekään ennen kuin hän on noussut kuolleista. Kertomiskielto on jälleen Markukselle ominainen. Yhtenä syynä kiellolle on ainakin se, että mahdolliset kuulijat eivät ymmärtäisi tapahtumaa oikein. Vasta Jeesuksen ylösnousemus asettaisi kokemuksen oikeaan kontekstiin. Mutta siitä huolimatta meilläkin on vaara tulkita tapahtumaa väärin. Jeesuksen kirkastumisessa ei ollut kyse Jeesuksen jumaluuden osoittamisesta. Hänen säteilevä olemuksensa ei ollut hänen jumalallisuuttaan. Ennemminkin kyse oli Jumalan valtakunnan todellisuuden verhon raottamisesta. Samaan tapaan kuin Jeesuksen kasteessa taivas repeytyi auki, tässäkin Jumalan todellisuus, joka normaalisti on meille näkymätöntä, tuli näkyväksi.
Mutta tapahtuman kuvauksessa on myös tiettyä arkipäiväisyyttä. Markus vertaa Jeesuksen vaatteiden hohtoa kirkkaammaksi kuin kenenkään vaatteenvalkaisijan tuotoksia. Se kertoo Markuksen ajatuksen arkipäiväisyydestä ja ehkä elintasostakin. Hän joutuu selittämään taivaallisia arjen ilmiöillä.
Tämä ja Pietarin koominen reagointi tekevät kertomuksesta autenttisen ja todellisen. Keksittynä tarinana tapahtuman kuvailu olisi vakavampaa ja arvokkaampaa. Nyt se on lähes kömpelöä. Se kuvaa hyvin sitä, miten Jumalan yliluonnollisuus nykyaikanakin kietoutuu arkipäivämme tavallisuuteen. Jumala on yliluonnollisen luonnollinen.
