Kahdessa edellisess\u00e4 osassa olemme k\u00e4sitelleet uskon el\u00e4mist\u00e4 todeksi. Kaiken t\u00e4m\u00e4n pohjalta p\u00e4\u00e4dyimme viimeksi kysymykseen pelastuksesta ja tekojemme suhteesta. Samaan kysymykseen t\u00f6rm\u00e4si my\u00f6s Jaakob ja niin h\u00e4n pohtiikin tekojen ja uskon suhdetta kirjeens\u00e4 jakeissa 2:14\u201326.<\/p>\n
<\/p>\n
Usko ja teot<\/strong> T\u00e4m\u00e4 katkelma on Jaakobin kirjeess\u00e4 aiheuttanut kaikkein eniten ongelmia. Juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi Luther koki kirjeen vaikeaksi ja kutsui sit\u00e4 olkikirjeeksi. Ainakin ensikatsomalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Jaakob on aiheesta t\u00e4ysin eri linjoilla Paavalin kanssa.<\/p>\n Siisp\u00e4 oleelliseksi kysymykseksi nousee, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n ansaita Jumalan anteeksianto ja hyv\u00e4ksynt\u00e4, ja miten armo mahtuu t\u00e4h\u00e4n asetelmaan.<\/p>\n Mik\u00e4 merkitys on sanoilla?<\/i><\/p>\n Jakeessa 14 Jaakob ei kysy, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 uskosta on, vaan mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on siit\u00e4, ett\u00e4 sanoo uskovansa, mutta ei toimi uskon mukaan. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n palaa j\u00e4lleen teemaan, jota on kosketellut jo ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa: uskon mukaan toimiminen ja uskon ilmeneminen tekoina.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen jakeen j\u00e4lkeen Jaakob selitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n ja osoittaa, ett\u00e4 kyse ei niink\u00e4\u00e4n ole tavasta, jolla pelastutaan, vaan uskon laadusta. Jaakob ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti vastusta Paavalin n\u00e4kemyksi\u00e4, h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut edes lukenut niit\u00e4, vaan h\u00e4n kirjoittaa samasta asiasta, mutta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Sanomansa selvitt\u00e4miseksi Jaakob k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viitt\u00e4 eri kuvaa tai vertausta. Ensimm\u00e4isess\u00e4 on alaston ja n\u00e4lkiintynyt henkil\u00f6 (jakeet 15\u201316). Avuntarvitsijan h\u00e4t\u00e4\u00e4 ei auta, jos pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sanoilla kehottaa sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja pukeutumaan. Pelk\u00e4t sanat eiv\u00e4t konkretisoi apua. Jaakobin kuvailema tilanne on suorastaan julma ja syd\u00e4met\u00f6n. Se on avntarvitsijan pilkkaamista. Kuitenkin me nykyaikana helposti sorrumme juuri t\u00e4llaiseen toimintaan. Saatamme v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vastuutamme sanomalla, ett\u00e4 avuntarvitsijan pit\u00e4isi hakea apua sosiaalitoimistosta tai jostakin muualta. Ett\u00e4 el\u00e4mme hyvinvointivaltiossa, eik\u00e4 kukaan joudu k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n puutetta, jos vain pit\u00e4\u00e4 huolen asioistaan.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen esimerkin j\u00e4lkeen Jaakob palaa v\u00e4itteeseens\u00e4 uskon ja tekojen suhteesta ja muotoilee sen toisin: usko ilman tekoja on kuollut. V\u00e4itett\u00e4 seuraa lyhyt p\u00e4\u00e4ttelyketju (jakeet 17\u201318). Jaakobin mukaan pelk\u00e4ll\u00e4 puhumisella ei viel\u00e4 todista mit\u00e4\u00e4n. Teot voivat todistaa aivan p\u00e4invastaista. Sen sijaan teot kertovat siit\u00e4, millainen ihminen on, vaikka h\u00e4n ei aukaisisi lainkaan suutaan. T\u00e4h\u00e4n sopii hyvin vanha viisas lauselma evankelioinnista: \u201dTee kaikki mahdollinen, jotta ihmiset voisivat kuulla evankeliumin ja jos on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, k\u00e4yt\u00e4 my\u00f6s sanoja.\u201d <\/i>Teot puhuvat usein sanoja kovemmin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Jaakob siirtyy seuraavaan esimerkkiin, joka t\u00e4sment\u00e4\u00e4 h\u00e4nen jakeessa 17 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 (jae 19\u201320). Riivaajatkin uskovat, mutta se ei pelasta niit\u00e4. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 Jaakob viittaa jakeessa juutalaisten uskontunnustukseen (5. Moos. 6:4). T\u00e4m\u00e4 viittaus on edelleen ajankohtainen, koska saatamme usein jumalanpalveluksessa ja muutenkin hartausel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lausua uskontunnustuksen. Kuitenkaan pelkk\u00e4 uskontunnustuksen lausuminen ja sen \u00e4lyllinen uskominen ei auta mit\u00e4\u00e4n. Ilman uskon mukaisia ja vaikuttamia tekoja usko on yht\u00e4 kuin kuollut. Se on hy\u00f6dyt\u00f6n.<\/p>\n Usko johtaa tekoihin<\/i><\/p>\n Kolmannessa vertauksessa Jaakob ottaa esiin Aabrahamin, jota kutsutaan usko is\u00e4ksi (jakeet 21\u201323). Aabrahamin usko ilmeni siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n toimi niin kuin Jumala tahtoi. Aabrahamin usko oli jopa niin vahva, ett\u00e4 h\u00e4n oli valmis luopumaan ainoasta pojastaan sen t\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 on paras esimerkki uskon kuuliaisuudesta<\/p>\n mit\u00e4 vain voi olla. Aabrahammilla oman lapsen uhraaminen ei pelastanut h\u00e4nt\u00e4, vaan sen taustalla vaikuttava usko. Sama usko my\u00f6s vaikutti sen, ett\u00e4 Aabraham ylip\u00e4\u00e4t\u00e4n sai perillisen. Sama usko vaikutti my\u00f6s sen, ett\u00e4 Iisakia ei tarvinnutkaan uhrata (Hepr. 11:17\u201319). Aabraham on siis hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten usko n\u00e4kyy teoissa.<\/p>\n Jaakob esitt\u00e4\u00e4kin Aabrahamin j\u00e4lkeen j\u00e4lleen alussa esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 v\u00e4itteen hieman eri muodossa (jae 24). T\u00e4ll\u00e4 kertaa Jaakob sanoo, ett\u00e4 teot osoittavat ihmisen vanhurskaaksi. T\u00e4m\u00e4 kuvaa hyvin sit\u00e4, miten usko ei voi olla n\u00e4kym\u00e4tt\u00e4 ulos p\u00e4in. Kristillisen uskon mukaan Jeesukseen uskovat ovat uudestisyntyneet. Vanha on poissa ja uusi on tilalla, kuten Paavali asian kuvaa (2. Kor. 5:17). T\u00e4m\u00e4 Jumalan vaikuttama muutos johtaa my\u00f6s ulkoisiin muutoksiin. Pelkk\u00e4 pinnallinen asioiden uskominen ilman sis\u00e4ist\u00e4 muutosta on turhaa.<\/p>\n Tekojen taustalla sis\u00e4inen muutos<\/i><\/p>\n Vaikka Jaakob ei sanokaan sit\u00e4 suoraan, h\u00e4n selv\u00e4sti edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aidon ja el\u00e4v\u00e4n uskon omaava henkil\u00f6 on uudestisyntynyt. H\u00e4n on kohdannut Jumalan ja t\u00e4m\u00e4 kohtaaminen on muuttanut h\u00e4net.<\/p>\n Uudestisyntym\u00e4 ei ole vain hengellinen termi tai kristitty sanan synonyymi. Se kuvaa todellista muutosta, joka meiss\u00e4 tapahtuu uskoontulossa. Uudestisyntym\u00e4ss\u00e4 saamme uuden identitetin.<\/p>\n Edell\u00e4 mainitsemani 2. Korinttilaiskirjeen jae kuvaa t\u00e4t\u00e4 hyvin. Vanha on poistunut ja uusi on tullut tilalle. Muita Raamatun k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 vertauksia ovat siirtyminen pimeydest\u00e4 valkeuteen, kuolemasta el\u00e4m\u00e4\u00e4n, synnin vankeudesta vapauteen ja saatanan valtakunnasta Jumalan valtakuntaan.<\/p>\n Uuden identiteetin my\u00f6t\u00e4 tulee my\u00f6s uusia odotuksia, miten meid\u00e4n tulisi toimia. T\u00e4t\u00e4 Raamattu kuvaa termill\u00e4 kilvoittelu. Se on pyrkimyst\u00e4 el\u00e4\u00e4 uuden identiteetin, uuden aseman mukaisesti.<\/p>\n Identiteetti, se keit\u00e4 olemme ja mik\u00e4 on asemamme, vaikuttaa paljon siihen, mit\u00e4 teemme. Asiaa voisi kuvata seuraavanlaisella kertomuksella.<\/p>\n Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kaupungissa eli keski-ik\u00e4inen koditon, joka oli lapsesta asti asunut kadulla. H\u00e4n oli alkoholisoitunut, hieman v\u00e4kivaltainen ja taipuvainen varastelemaankin tilaisuuden tullen. H\u00e4n eli kerj\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja etsim\u00e4ll\u00e4 ruokaa roskiksista.<\/p>\n Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun koditon on kaivelemassa l\u00e4heisen kebab-ravintolan roskiksesta aamupalaa, tien varteen pys\u00e4htyy hieno limusiini. Sis\u00e4lt\u00e4 astuu ulos hienosti pukeutunut mies, joka pyyt\u00e4\u00e4 kohteliaasti koditonta istumaan autoon, jotta h\u00e4n voi kuljettaa miehen kotiinsa.<\/p>\n Koditon menee autoon ep\u00e4illen ja h\u00e4net vied\u00e4\u00e4n hienoon kartanoon. Kartanossa h\u00e4net kylvetet\u00e4\u00e4n ja annetaan uudet vaatteet. Lopulta h\u00e4nelle selitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 on paljastunut, ett\u00e4 mies onkin kyseisen kartanon herran lapsi.<\/p>\n Yht\u00e4kki\u00e4 kodittoman miehen asema muuttuu. H\u00e4nen identiteettins\u00e4 muuttuu. Hetkess\u00e4 miehest\u00e4 tulee aatelinen, rikas, perheellinen ja kodinomistaja.<\/p>\n Kysymys kuuluukin, miten se vaikuttaa mieheen. Todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n on aluksi ep\u00e4uskoinen. H\u00e4n pihist\u00e4\u00e4 p\u00f6yt\u00e4hopeat taskuun ja ker\u00e4\u00e4 mukanaan kantamaansa pussiin ruokia pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle. H\u00e4n sylkee lattialle ja illalla sytytt\u00e4\u00e4 tapansa mukaan nuotion makuuhuoneensa lattialle l\u00e4mmitell\u00e4kseen hieman.<\/p>\n Vaikka miehen asema muuttuu hetkess\u00e4, h\u00e4nen toimintansa ei muutu hetkess\u00e4. Alussa h\u00e4n ei edes tied\u00e4 kaikkea, mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 odotetaan ja miten h\u00e4nen tulisi toimia.\u00a0 Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti nipistelee itse\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iset kuukaudet varmistuakseen, ett\u00e4 on varmasti hereill\u00e4.<\/p>\n Saman tapainen muutos tapahtuu meiss\u00e4kin, kun tulemme uskoon. Luonnostamme olemme tottuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n syntisin\u00e4 syntisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Yht\u00e4kki\u00e4 meid\u00e4t siirret\u00e4\u00e4nkin tilaan, jossa t\u00e4m\u00e4 muuttuu. Se ei kuitenkaan automaattisesti muuta meid\u00e4n ajattelutapaamme ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4mme.<\/p>\n Tarvitsemme opetusta uudesta asemastamme. Samaan tapaan edellisen vertauksen koditonkin tarvitsi ohjausta aatelisessa etiketiss\u00e4, siin\u00e4, mit\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sy\u00f6dess\u00e4 kutakin ruokalajia ja miten eri henkil\u00f6it\u00e4 puhutellaan.<\/p>\n Viel\u00e4kin oleellisempaa on uudestisyntym\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 sis\u00e4inen muutos. Vertauksessa sit\u00e4 edusti kodittoman ep\u00e4ilys, joka jarrutti ja esti miehen sopeutumista uuteen asemaan.<\/p>\n Teot ovat merkki el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/i><\/p>\n Jakeessa 25 Jaakob ottaa toisen Vanhan testamentin henkil\u00f6n esimerkiksi uskon ja tekojen suhteesta. Rahab oli vakuuttunut, ett\u00e4 israelilaisten Jumala oli oikea Jumala. T\u00e4m\u00e4 usko vaikutti h\u00e4ness\u00e4 niin, ett\u00e4 h\u00e4n auttoi israelilaisia. H\u00e4n toimi uskonsa mukaan ja h\u00e4nen uskonsa kannusti h\u00e4nt\u00e4 toimimaan tietyll\u00e4 tavalla.<\/p>\n Jaakob p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 luvun viimeiseen esimerkkiin, joka on samalla my\u00f6s alkuper\u00e4isen v\u00e4itteen toisto (jae 26). Jaakob rinnastaa ruumiin ja hengen uskoon ja tekoihin. Mielenkiintoista on rinnastuksen j\u00e4rjestys, jossa vastaparit ovat ruumis ja usko sek\u00e4 henki ja teot. Ruumiin, joka on fyysinen, luulisi olevan tekojen vastapari, mutta n\u00e4in ei ole.<\/p>\n Jaakob onkin tarkoituksella esitt\u00e4nyt asian n\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4 asetelmassa voidaan n\u00e4hd\u00e4 Jaakobin n\u00e4kemys uskosta ilman tekoja ruumiina, joka on vain tyhj\u00e4 kuori. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikealta, mutta ei sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ilman el\u00e4m\u00e4\u00e4, ruumis ei toimi. Usko luo aina el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja se n\u00e4kyy ja vaikuttaa meiss\u00e4 tekemist\u00e4 ja tahtomista, vaikka itse emme sit\u00e4 aina huomaisikaan.<\/p>\n <\/p>\n Paavali vastaan Jaakob: <\/strong> Jo kirkkoisien ajoista saakka on keskusteltu Paavalin ja Jaakobin eroista ja siit\u00e4, onko kyse ristiriidasta, kiistelevist\u00e4 apostoleista vaiko n\u00e4k\u00f6kulmasta. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 korostui Lutherilla, joka n\u00e4ki Jaakobin kirjeen Paavalin vanhurskauttamisteologian vastustamisena.<\/p>\n Aivan aluksi on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 Paavali ja Jaakob puhuvat hieman eri l\u00e4ht\u00f6kohdista. Kun Paavali puhuu vanhurskauttamisesta uskon kautta, h\u00e4n puhuu ensisijaisesti uskoontulosta. Kun taas Jaakob puhuu uskosta ja teoista, h\u00e4n puhuu jo uskossa oleville. T\u00e4m\u00e4n tiedostaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska silloin huomaamme Paavalin ja Jaakobin olevan jo huomattavan paljon l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan. My\u00f6s Paavali puhui uskon vaikuttamista teoista ja siit\u00e4, miten meid\u00e4n uskovina tulee el\u00e4\u00e4 uskomme mukaan ja kilvoitella.<\/p>\n Todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 on, ett\u00e4 Jaakob ei kuitenkaan kirjeess\u00e4\u00e4n kommentoi lainkaan Paavalin kirjeit\u00e4. He olivat kyll\u00e4 tavanneet, mutta luultavimmin he olivat keskustelleet \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n hepreaksi. Jaakob siis kyll\u00e4 tunsi Paavalin teologian, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen sanastoa kreikaksi. Niinp\u00e4 Jaakobin ja Paavalin k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 termej\u00e4 \u2013 laki, teot, vanhurskaus \u2013 ei tule n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4ysin synonyymein\u00e4.<\/p>\n Samoin Jaakobin ja Paavalin kohdeyleis\u00f6t olivat erilaiset. Paavali kirjoitti p\u00e4\u00e4asiassa pakanoille, kun taas Jaakob kirjoitti juutalaisille.<\/p>\n N\u00e4in Jaakobin ja Paavalin erot ja n\u00e4enn\u00e4inen vastakkainasettelu ovat enimm\u00e4kseen n\u00e4enn\u00e4isi\u00e4. Kumpikin on ydinasiassa samaa mielt\u00e4: el\u00e4v\u00e4 usko Jumalaan muuttaa ihmisen. Kumpikin on my\u00f6s huolissaan mahdollisuudesta langeta kuolleeseen oikeaoppisuuteen, jossa tunnustetaan usko, mutta ei elet\u00e4 sen mukaan.<\/p>\n Mielenkiintoista on sekin, ett\u00e4 vaikka Luther ei aivan Jaakobin kirjett\u00e4 tuntunut ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n \u2013 mik\u00e4 johtui todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli niin keskittynyt Paavalin kirjeist\u00e4 omaksumaansa vanhurskauttamisoppiin \u2013 h\u00e4n silti Roomalaiskirjeen esipuheessaan summaa hyvin Jaakobin kirjeen 2. luvun ajatuksen:<\/p>\n \u201dOi, usko on el\u00e4v\u00e4, toimelias, uuttera ja voimallinen asia. Sen t\u00e4hden on mahdotonta, ettei se lakkaamatta tekisi hyv\u00e4\u00e4. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kysy, onko hyvi\u00e4 tekoja teht\u00e4v\u00e4, vaan ennen kuin kysytk\u00e4\u00e4n, niit\u00e4 on jo tehty, ja se toimii aina jatkuvasti. Mutta se, joka ei sellaisia tekoja tee, on uskoton ihminen, tunnustelee ja katselee ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n uskoa ja hyvi\u00e4 tekoja, eik\u00e4 tied\u00e4, mit\u00e4 usko ja hyv\u00e4t teot ovat, vaan l\u00f6rp\u00f6ttelee ja jaarittelee kuitenkin paljon uskosta ja hyvist\u00e4 teoista.\u201d (Martti Lutherin valitut teokset II, s. 19)<\/i><\/p>\n Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Rauhan Sanomia -lehdess\u00e4 3\/2012.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4ss\u00e4 asetelmassa voidaan n\u00e4hd\u00e4 Jaakobin n\u00e4kemys uskosta ilman tekoja ruumiina, joka on vain tyhj\u00e4 kuori. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikealta, mutta ei sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ilman el\u00e4m\u00e4\u00e4, ruumis ei toimi. Usko luo aina el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja se n\u00e4kyy ja vaikuttaa meiss\u00e4 tekemist\u00e4 ja tahtomista, vaikka itse emme sit\u00e4 aina huomaisikaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[68],"tags":[69,70,9],"class_list":["post-74","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","tag-jaakob","tag-uskonelama","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-1c","jetpack-related-posts":[{"id":72,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=72","url_meta":{"origin":74,"position":0},"title":"Matkalla osa 2: Jaakobin kirje","author":"welzu","date":"25.6.2015","format":false,"excerpt":"Uskon todeksi el\u00e4minen ei siis ole uskonnollisuuden harjoittamista. Se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n riittej\u00e4 ja opittuja tapoja, vaan ennemminkin el\u00e4m\u00e4ntapa. Syvimmill\u00e4\u00e4n uskon el\u00e4minen todeksi on pyrkimyst\u00e4 oppia tuntemaan Jumala ja h\u00e4nen tahtonsa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":69,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=69","url_meta":{"origin":74,"position":1},"title":"Matkalla osa 1: Jaakobin kirje","author":"welzu","date":"18.6.2015","format":false,"excerpt":"Ennen kaikkea uskon el\u00e4minen todeksi on el\u00e4mist\u00e4 Jumalan kanssa. \u00c4l\u00e4 j\u00e4t\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kotiin tai pid\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 satunnaisena kaukopuhelukaverina. Seuraavassa osassa pohdimme t\u00e4h\u00e4n liittyen, mit\u00e4 uskon el\u00e4minen todeksi on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":222,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=222","url_meta":{"origin":74,"position":2},"title":"Jaakob: Pyh\u00e4n innostama","author":"welzu","date":"7.12.2016","format":false,"excerpt":"Into rukoukseen tulee siis Jumalalta ja sit\u00e4 voi, ironista kyll\u00e4, rukoilla h\u00e4nelt\u00e4. Ja ehk\u00e4 mekin saamme joku y\u00f6 kokea Jaakobin tavoin Jumalan ilmestymisen, joka muuttaa el\u00e4m\u00e4mme.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":76,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=76","url_meta":{"origin":74,"position":3},"title":"Matkalla osa 4: Jaakobin kirje","author":"welzu","date":"9.7.2015","format":false,"excerpt":"Jaakob ei kiell\u00e4 meit\u00e4 pyrkim\u00e4st\u00e4 opettajiksi tai muihin seurakunnan vastuuteht\u00e4viin. Ennemminkin h\u00e4n haluaa muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n kaikkien yhteinen ty\u00f6mme seurakunnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja merkityksellist\u00e4. Olemme kaikkivaltiaan Jumalan palveluksessa. Se on etuoikeus, mutta se tuo my\u00f6s vastuun.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":80,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=80","url_meta":{"origin":74,"position":4},"title":"Matkalla osa 6: Jaakobin kirje","author":"welzu","date":"23.7.2015","format":false,"excerpt":"Olemme matkalla, joka ei ole turha. Saamme my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4, miten matkalla edistymme. Miten Jumala auttaa ja johdattaa. Olemme matkalla kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jonka rikkauksia saamme nauttia jo nyt.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":405,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=405","url_meta":{"origin":74,"position":5},"title":"Rukous saa paljon aikaan","author":"welzu","date":"28.5.2019","format":false,"excerpt":"Rukousvastauksien saamiseen ei ole mit\u00e4\u00e4n patenttivastausta, mutta voimme siit\u00e4 huolimatta rukoilla uskoen, ett\u00e4 Jumala on enemm\u00e4n kuin kykenev\u00e4 vastaamaan.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-black-and-white-blur-257037.jpg?fit=1200%2C813&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-black-and-white-blur-257037.jpg?fit=1200%2C813&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-black-and-white-blur-257037.jpg?fit=1200%2C813&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-black-and-white-blur-257037.jpg?fit=1200%2C813&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-black-and-white-blur-257037.jpg?fit=1200%2C813&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/74","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=74"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":75,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions\/75"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=74"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=74"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=74"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n eli miten pelastutaan?<\/strong><\/p>\n
\n ikuinen kamppailu<\/strong><\/p>\n