Miten el\u00e4mme uskoamme todeksi?<\/b><\/p>\n
Edellisess\u00e4 osassa k\u00e4sittelimme, mit\u00e4 uskon el\u00e4minen todeksi merkitsee ja tutkailimme siihen liittyvi\u00e4 ominaisuuksia. Nyt pohdimme, miten uskon el\u00e4minen todeksi toteutuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 Jaakob kirjoittaa kirjeess\u00e4\u00e4n jakeissa 1:19\u20132:13. K\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 katkelma puhuu Raamatun oikeanlaisesta ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, aidosta jumalanpalveluksesta ja l\u00e4himm\u00e4isenrakkaudesta.<\/p>\n
<\/p>\n
El\u00e4mme uskoamme todeksi soveltamalla oppimaamme k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/i><\/p>\n
Kasvaaksemme uskossa tarvitsemme opetusta Raamatusta ja kristittyn\u00e4 el\u00e4misest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 opetus ja oppiminen tapahtuu monin eri tavoin. Seurakuntamme tilaisuuksissa saamme kuulla opetusta ja raamatunselityst\u00e4. Omassa hartauden harjoittamisessamme voimme lukea Raamattua ja sit\u00e4 selitt\u00e4vi\u00e4 kirjoja. Jaakob terottaakin lukijoilleen opetuksen t\u00e4rkeytt\u00e4 (Jaak. 1:19\u201321).<\/p>\n
Aluksi saattaa vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 Jaakobin kehotus ei ihan t\u00e4sm\u00e4\u00e4 opettamisen kanssa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Jaakobin ohje kohdistuisi ensisijassa ihmisten v\u00e4lisiin suhteisiin. H\u00e4n kehottaa olemaan maltillinen puhumaan ja kuuntelemaan enemm\u00e4n sek\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n vihaa. N\u00e4m\u00e4 ovatkin hyvi\u00e4 kehotuksia mihin tahansa ihmissuhteeseen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuuntelemme l\u00e4heisi\u00e4mme emmek\u00e4 vain puhu itse omia asioitamme. Ristiriitatilanteissa vihastuminen voi usein syvent\u00e4\u00e4 riitaa.<\/p>\n
Jaakobin kehotus sopii kuitenkin my\u00f6s oppimiseen. Jaakob on omaksunut paljon vaikutteita juutalaisesta viisauskirjallisuudesta, ja niin t\u00e4ss\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4isi olevan viittaus muun muassa Sananlaskuihin (17:28, 29:11). Viisauskirjallisuudelle ominaisen periaatteen mukaisesti on parempi vaieta ja kuunnella ja n\u00e4in oppia lis\u00e4\u00e4 kuin puhua ja p\u00e4te\u00e4 tiedoillaan. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina kuulemamme opetus ei ole mieleist\u00e4mme ja se saattaa jopa suututtaa. Opetus voi oikeastikin olla tyhm\u00e4\u00e4 ja vihastuminen on oikeutettua, mutta monesti vihastuminen opetuksen johdosta osoittaa, ett\u00e4 sana on osunut arkaan paikkaan. T\u00e4ll\u00f6in vihastumista kannattaa hillit\u00e4 ja rehellisesti pohtia, miksi opetus kosketti t\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n
Jaakob ei kuitenkaan j\u00e4t\u00e4 aihetta t\u00e4h\u00e4n. Opetuksen saamisen tarpeen lis\u00e4ksi h\u00e4n painottaa, ett\u00e4 opittua ei saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 teorian tasolle, vaan se t\u00e4ytyy ottaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n (Jaak. 1:22\u201325). Jaakobin mukaan oikea kuuleminen on sit\u00e4, ett\u00e4 se vaikuttaa johonkin. Pelkk\u00e4 kuuloaistimus ei viel\u00e4 ole todellista kuulemista, kuten ei sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 osaa aiheesta vastata kysytt\u00e4ess\u00e4. Vasta, kun opittu on omaksuttu, ymm\u00e4rretty ja sovellettu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, voidaan puhua kuulemisesta.<\/p>\n
Jaakob selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4\u00e4n vertauksella miehest\u00e4, joka katsoo itse\u00e4\u00e4n peilist\u00e4, mutta unohtaa, milt\u00e4 n\u00e4ytti heti, kun l\u00e4hti peilin edest\u00e4. Jaakobin tarkoitus ei ole korostaa itse\u00e4\u00e4n peilaavan miehen huonomuistisuutta. Tuohon aikaan peilit olivat kiillotettua pronssia, joiden tuottama peilikuva oli usein aika ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen. Ei siis ihmek\u00e4\u00e4n, jos oma ulkon\u00e4k\u00f6 unohtuu, kun ei alunperink\u00e4\u00e4n n\u00e4e selv\u00e4sti (vrt. 1. Kor. 13:12).<\/p>\n
Varsinainen ajatus l\u00f6ytyykin peiliinkatsomisen rinnastuksesta: meid\u00e4n tulee katsoa t\u00e4ydelliseen lakiin. Laki, joka tarkoittaa evankeliumia ei Mooseksen lakia, on t\u00e4ydellinen, ter\u00e4v\u00e4 ja kirkas, toisin kuin aiemmin mainittu peili. T\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4 vilkaisu ei kuitenkaan riit\u00e4, vaan Jaakob t\u00e4sment\u00e4\u00e4, ett\u00e4 katsomisen lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 sen \u00e4\u00e4reen. Se kuvaa juuri sit\u00e4, ett\u00e4 pyrimme saamaan opetusta ja my\u00f6s soveltamaan sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n kaiken voisi tiivist\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 el\u00e4mme uskoamme todeksi silloin, kun pyrimme rehellisesti ottamaan selv\u00e4\u00e4 Jumalan tahdosta ja pyrimme my\u00f6s toteuttamaan sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme.<\/p>\n
El\u00e4mme uskoamme todeksi palvelemalla Jumalaa aidosti<\/i><\/p>\n
Seurakunnan toiminta, kuten sunnuntainen jumalanpalvelus, on uskoville ensisijaisesti rakentumispaikka. Se on varustamo, josta saamme ev\u00e4it\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja teht\u00e4viimme, ja josta l\u00e4hdemme liikkeelle. Seurakunnassa voimme ylist\u00e4\u00e4 ja palvella Jumalaa, mutta siit\u00e4 huolimatta varsinainen teht\u00e4v\u00e4mme odottaa seurakunnan ulkopuolella.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 saa hyv\u00e4n kuvan Jeesuksen antamasta l\u00e4hetysk\u00e4skyst\u00e4:<\/p>\n
Jeesus tuli heid\u00e4n luokseen ja puhui heille n\u00e4in: \u201cMinulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Menk\u00e4\u00e4 siis ja tehk\u00e4\u00e4 kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heit\u00e4 Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen ja opettakaa heit\u00e4 noudattamaan kaikkea, mit\u00e4 min\u00e4 olen k\u00e4skenyt teid\u00e4n noudattaa. Ja katso, min\u00e4 olen teid\u00e4n kanssanne kaikki p\u00e4iv\u00e4t maailman loppuun asti.\u201d Matt. 28:18\u201320<\/i><\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hetysk\u00e4sky on annettu kaikille uskoville kaikkina aikoina. Se on meid\u00e4n yhteinen teht\u00e4v\u00e4mme ja jokaisella meist\u00e4 on oma paikkamme sen toteuttamisessa. L\u00e4hetysk\u00e4skyss\u00e4 meid\u00e4t l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n kaikkeen maailmaan. Jeesus ei sano, ett\u00e4 menk\u00e4\u00e4 seurakuntaan.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n pohjalta ei olekaan yll\u00e4tys, ett\u00e4 Jaakobin mukaan aito, todellinen jumalanpalvelus tapahtuu seurakunnan tilojen ulkopuolella (Jaak. 1:26\u201327). Todellinen jumalanpalvelus on heikkojen ja hyl\u00e4ttyjen auttamista. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4emme viittauksen Jeesuksen omaan opetukseen viimeisest\u00e4 tuomiosta (Matt. 25:31\u201346). Siin\u00e4 tuomio tapahtuu sen mukaan, mit\u00e4 itse kukin on kohdannut l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Jeesuksen tarkoitus ei ole sanoa, ett\u00e4 pelastumme tekem\u00e4ll\u00e4 humanitaarista ty\u00f6t\u00e4, vaan h\u00e4n haluaa osoittaa l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden t\u00e4yden ulottuvuuden. Mink\u00e4 teemme l\u00e4himm\u00e4isellemme, teemme Jeesukselle. Jaakobilla onkin varmasti ollut mieless\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 opetus, kun h\u00e4n on n\u00e4it\u00e4 jakeita kirjoittanut. Todellinen jumalanpalvelus on l\u00e4himm\u00e4isten auttamista, koska silloin palvelemme konkreettisesti Jeesusta.<\/p>\n
Jaakobin mukaan aito jumalanpalvelus on muutakin kuin vain tarpeessa olevien auttamista. H\u00e4n kirjoittaa, ett\u00e4 se on my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 varjelemme itsemme niin, ettei maailma saastuta meit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 pyrimme el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaan. Usein el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tulee tilanteita, joissa sosiaalinen paine ja ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutus painostaa meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n valintoja, jotka eiv\u00e4t ole Jumalan mielen mukaisia. Erityisen hyvin t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy teini-i\u00e4ss\u00e4, jolloin kaveripiirin painostuksesta saatetaan aloittaa tupakoiminen ja alkoholin juominen. \u00c4\u00e4ritapauksissa kavereiden vuoksi tehd\u00e4\u00e4n jopa rikoksia. Aina t\u00e4llainen painostus ei ole niin ilmiselv\u00e4\u00e4. Joskus se voi olla sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6- tai kaveriporukassa puhutaan pahaa jostakusta.<\/p>\n
Jaakob haluaa my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 olemme vastuussa el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme. Nykyaikana, kun seurakunnissa saatamme usein korostaa opetusta pelastumisesta ainoastaan uskon kautta, on helppo unohtaa, ett\u00e4 Raamattu kehottaa yht\u00e4 lailla my\u00f6s kilvoittelemaan ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni tuosta uskosta. Kuten tulemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, el\u00e4v\u00e4 usko johtaa aina tekoihin.<\/p>\n
El\u00e4mme uskoamme todeksi, kun palvelemme Jumalaa aidosti auttamalla l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme ja pyrkim\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaan.<\/p>\n
El\u00e4mme uskoamme todeksi rakastamalla l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme<\/i><\/p>\n
Jaakob etenee loogisesti eteen p\u00e4in. Edellisen jatkoksi h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4kin hyv\u00e4n esimerkkitapauksen l\u00e4himm\u00e4isenrakastamisesta (Jaak. 2:1\u201313).<\/p>\n
Kristillinen l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus perustuu siihen, ett\u00e4 Jumala on luonut meid\u00e4t. Kukaan meist\u00e4 ei voi kerskua tai p\u00e4te\u00e4 paremmuudellaan Jumalan edess\u00e4 tai edes Jumalan luomassa maailmassa. Jumalan luomisty\u00f6h\u00f6n vetoaa esimerkiksi Johannes antaessaan k\u00e4skyn rakastaa l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 (1. Joh. 4:7\u201316).<\/p>\n
Johanneksen antaman esimerkin mukaisesti suhtautumisemme l\u00e4himm\u00e4isiimme kertoo suhtautumisestamme Jumalaan. Johannes kirjoittaa, ett\u00e4 jos emme rakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme, jonka n\u00e4emme, miten voimme rakastaa Jumalaa, jota emme n\u00e4e (1. Joh. 4:19\u201321). Aiemmin viittasin Jeesuksen sanoihin Matteuksen evankeliumissa, jossa my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus rinnastetaan Jumalan rakastamiseen.<\/p>\n
Luomisty\u00f6n pohjalta kell\u00e4\u00e4n meist\u00e4 ei ole oikeutta halveksia tai tuomita l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme. Olemme samalla viivalla Jumalan edess\u00e4. T\u00e4h\u00e4n sopiikin hyvin Jaakobin kertoma esimerkki kahdesta seurakuntaan tulevasta vierailijasta. Toinen on rikas ja hyvinpukeutunut, toinen on k\u00f6yh\u00e4 ja haisevissa r\u00e4\u00e4syiss\u00e4.<\/p>\n
Nykyaikana emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohtaa en\u00e4\u00e4 samankaltaisia tilanteita seurakunnissamme, koska kukin vierailija voi valita paikkansa halunsa mukaan. Jaakobin aikaan tilanne oli toinen, sill\u00e4 seurakunnat kokoontuivat yleens\u00e4 kodeissa. Kun kokoontumiseen tuli paljon v\u00e4ke\u00e4, talo saattoi tulla hyvinkin ahtaaksi, eik\u00e4 kaikille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ytynyt kunnollista istumapaikkaa.<\/p>\n
Yleens\u00e4 t\u00e4llaisissa kotiseurakunnissa talon is\u00e4nt\u00e4 n\u00e4ytti kullekin kokoontumiseen tulleelle vierailijalle istumapaikan. Jaakobin kuvaama tapahtuma saattaa siis olla hyvinkin aito. Varmaankin juuri t\u00e4m\u00e4n katkelman mukaisesti joissakin paikoissa syntyikin my\u00f6hemmin seuraavanlainen tapa. Normaalisti paikann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi seurakunnanpalvelija eli diakoni, mutta jos seurakuntaan sattui tulemaan erityisen k\u00f6yh\u00e4n ja k\u00e4rsineen oloinen henkil\u00f6, piispa otti h\u00e4net itse vastaan ja johdatti istumaan vierelleen.<\/p>\n
Jaakob yhdist\u00e4\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden tuomitsemiseen. Istumapaikan antaminen on h\u00e4nen mukaansa tuomitsemista. Ja niinh\u00e4n se onkin. Jos teemme kohtaamistamme ihmisist\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 pelk\u00e4n ulkon\u00e4\u00f6n perusteella, me syyllistymme tuomitsemiseen, jolla ei ole edes mit\u00e4\u00e4n perusteita.<\/p>\n
Jaakobin mukaan el\u00e4mmekin uskoamme todeksi rakastamalla ja kunnioittamalla l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme.<\/p>\n
Uskon todeksi el\u00e4minen ei siis ole uskonnollisuuden harjoittamista. Se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n riittej\u00e4 ja opittuja tapoja, vaan ennemminkin el\u00e4m\u00e4ntapa. Syvimmill\u00e4\u00e4n uskon el\u00e4minen todeksi on pyrkimyst\u00e4 oppia tuntemaan Jumala ja h\u00e4nen tahtonsa.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistaa sekin, ett\u00e4 uskon todeksi el\u00e4minen n\u00e4kyy arjessa pieniss\u00e4 asioissa. Miten puhumme, miten k\u00e4ytt\u00e4ydymme, miten suhtaudumme toisiin.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 nouseekin kysymys, jota k\u00e4sittelemme seuraavalla kerralla: jos onnistumme t\u00e4ss\u00e4, niin ansaitsemmeko me sitten pelastuksen?<\/p>\n
<\/p>\n
Rikkaat ja k\u00f6yh\u00e4t Jaakobin kirjeess\u00e4 (Jaak. 2:5\u20137)<\/strong><\/p>\n N\u00e4iss\u00e4 jakeissa Jaakob tarkastelee l\u00e4hemmin k\u00f6yhi\u00e4 ja rikkaita. T\u00e4m\u00e4n kuvailun vuoksi on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 puhuuko Jaakob seurakuntaan tulevista rikkaista uskovina vai ei-uskovina. Joka tapauksessa h\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 juuri rikkaat ovat niit\u00e4, jotka sortavat seurakuntaa. Vastaavasti Jaakobin ilmoituksen mukaan Jumala on nimenomaan k\u00f6yh\u00e4t valinnut valtakuntansa perij\u00f6iksi. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla viittaus Jeesuksen vuorisaarnaan (Matt. 5:3).<\/p>\n Jaakob ei kuitenkaan v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4 seurakuntaan tullut rikas olisi sortanut heit\u00e4. Ennemminkin Jaakob kirjoittaa yleisell\u00e4 tasolla: yleisesti ottaen rikkaat turvaavat omaisuutensa sortamalla ja riist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muita ja ovat ylimielisi\u00e4, kun taas k\u00f6yh\u00e4t ovat usein n\u00f6yri\u00e4 ja muut huomioon ottavia. Kummassakin ryhm\u00e4ss\u00e4 on toki niit\u00e4, jotka toimivat toisella tapaa.<\/p>\n Jaakobin tekstist\u00e4 k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 vaikka meid\u00e4n ei tule erotella ihmisi\u00e4, erottelua kuitenkin tapahtuu. Erottelijana on Jumala, joka n\u00e4kee syd\u00e4meen ja on oikeudenmukainen tuomari.<\/p>\n Jakeessa 8 Jaakob lainaa lain kuningask\u00e4sky\u00e4, mutta jo t\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n viittaa tuon k\u00e4skyn vastapariin: \u201dRakasta Herraa, Jumalaasi, koko syd\u00e4mest\u00e4si, koko sielustasi ja mielest\u00e4si.\u201d Usko Jumalaan kuvataan Jumalan rakastamisena.<\/p>\n Jakeen 6 k\u00f6yh\u00e4n h\u00e4p\u00e4isy tuntuu viittaavan siihen, ett\u00e4 Jaakobin kuvailema tapahtuma on todellinen lukijoiden keskuudessa. Kyseess\u00e4 ei siis ole vain esimerkki, vaan vakava nuhtelu seurakunnalle.<\/p>\n Jakeen 7 viittaus rikkaisiin herjaajina saattaa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tuohon aikaan rikkaat kokivat kristinuskon suurimpana uhkana. Kristillinen usko horjutti yhteiskunnan nokkimisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja vastusti rikkaiden valtaa. Rikkaiden oli my\u00f6s helppo saada tahtonsa l\u00e4pi oikeusteitse, koska heill\u00e4 oli varaa palkata asianajajia ja lahjoa tuomareita. Usein n\u00e4m\u00e4 rikkaat herjaajat olivat omaa kansaa.<\/p>\n Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Rauhan Sanomia -lehdess\u00e4 2\/2012<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Uskon todeksi el\u00e4minen ei siis ole uskonnollisuuden harjoittamista. Se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n riittej\u00e4 ja opittuja tapoja, vaan ennemminkin el\u00e4m\u00e4ntapa. Syvimmill\u00e4\u00e4n uskon el\u00e4minen todeksi on pyrkimyst\u00e4 oppia tuntemaan Jumala ja h\u00e4nen tahtonsa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[68],"tags":[69,70,9],"class_list":["post-72","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","tag-jaakob","tag-uskonelama","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-1a","jetpack-related-posts":[{"id":69,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=69","url_meta":{"origin":72,"position":0},"title":"Matkalla osa 1: Jaakobin kirje","author":"welzu","date":"18.6.2015","format":false,"excerpt":"Ennen kaikkea uskon el\u00e4minen todeksi on el\u00e4mist\u00e4 Jumalan kanssa. \u00c4l\u00e4 j\u00e4t\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kotiin tai pid\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 satunnaisena kaukopuhelukaverina. Seuraavassa osassa pohdimme t\u00e4h\u00e4n liittyen, mit\u00e4 uskon el\u00e4minen todeksi on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":74,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=74","url_meta":{"origin":72,"position":1},"title":"Matkalla osa 3: Jaakobin kirje","author":"welzu","date":"2.7.2015","format":false,"excerpt":"T\u00e4ss\u00e4 asetelmassa voidaan n\u00e4hd\u00e4 Jaakobin n\u00e4kemys uskosta ilman tekoja ruumiina, joka on vain tyhj\u00e4 kuori. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikealta, mutta ei sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ilman el\u00e4m\u00e4\u00e4, ruumis ei toimi. Usko luo aina el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja se n\u00e4kyy ja vaikuttaa meiss\u00e4 tekemist\u00e4 ja tahtomista, vaikka itse emme sit\u00e4 aina huomaisikaan.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":638,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=638","url_meta":{"origin":72,"position":2},"title":"Tasapainoinen el\u00e4m\u00e4","author":"welzu","date":"31.3.2023","format":false,"excerpt":"Sananlaskut 22:1-2. 8-9, 22-23; Jaakob 2:1-17; Markus 7:24-37 T\u00f6rm\u00e4\u00e4n aina v\u00e4lill\u00e4 ajatukseen, ett\u00e4 meill\u00e4 kristityill\u00e4 on ylivertainen moraali. Jumalan k\u00e4skyt ja opetukset ovat antaneet meille jotakin, mit\u00e4 emme mitenk\u00e4\u00e4n muuten voisi keksi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on totta. Samaan aikaan meid\u00e4n tulee kuitenkin ottaa huomioon se, ett\u00e4 olemme ihmisi\u00e4.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":76,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=76","url_meta":{"origin":72,"position":3},"title":"Matkalla osa 4: Jaakobin kirje","author":"welzu","date":"9.7.2015","format":false,"excerpt":"Jaakob ei kiell\u00e4 meit\u00e4 pyrkim\u00e4st\u00e4 opettajiksi tai muihin seurakunnan vastuuteht\u00e4viin. Ennemminkin h\u00e4n haluaa muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n kaikkien yhteinen ty\u00f6mme seurakunnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja merkityksellist\u00e4. Olemme kaikkivaltiaan Jumalan palveluksessa. Se on etuoikeus, mutta se tuo my\u00f6s vastuun.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":523,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=523","url_meta":{"origin":72,"position":4},"title":"Wesleyn nelitahokas 4\/4: Kokemus","author":"welzu","date":"28.9.2020","format":false,"excerpt":"John Wesley on jossakin yhteydess\u00e4 sanonut niin, ett\u00e4 ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. H\u00e4n ei t\u00e4ll\u00e4 tarkoittanut mit\u00e4\u00e4n kommunistista tai humanistista manifestia, vaan h\u00e4n halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sit\u00e4, ett\u00e4 uskomme on yhteytt\u00e4 Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin. Syksyn aikana olemme tutustuneet Welseyn nelitahokkaaksi kutsuttuun teologian ty\u00f6kaluun.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":222,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=222","url_meta":{"origin":72,"position":5},"title":"Jaakob: Pyh\u00e4n innostama","author":"welzu","date":"7.12.2016","format":false,"excerpt":"Into rukoukseen tulee siis Jumalalta ja sit\u00e4 voi, ironista kyll\u00e4, rukoilla h\u00e4nelt\u00e4. Ja ehk\u00e4 mekin saamme joku y\u00f6 kokea Jaakobin tavoin Jumalan ilmestymisen, joka muuttaa el\u00e4m\u00e4mme.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/72","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=72"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/72\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":73,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/72\/revisions\/73"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=72"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=72"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=72"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}