{"id":665,"date":"2024-10-30T18:15:34","date_gmt":"2024-10-30T16:15:34","guid":{"rendered":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=665"},"modified":"2024-10-30T18:15:34","modified_gmt":"2024-10-30T16:15:34","slug":"mista-loytyy-klassinen-kristinusko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=665","title":{"rendered":"Mist\u00e4 l\u00f6ytyy klassinen kristinusko?"},"content":{"rendered":"

Kun 1990-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla aloitin oman kristillisen vaellukseni, oli yhten\u00e4 kiistojen jakolinjana konservatiivi- ja liberaalikristillisyys. Sama keskustelu jatkuu edelleenkin, vaikka termit ovat paikoin muuttuneet ja jakolinjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4 on siirtynyt. Tuolloin kiistakysymyksi\u00e4 olivat perinteisemm\u00e4t aiheet, kuten raamattuk\u00e4sitys ja yliluonnollisuus. Nykyisin konservatiivien ja liberaalien lis\u00e4ksi puhutaan evankelikaaleista, raamattu-uskollisista, klassisen kristinuskon kannattajista ja progressiivista. N\u00e4ist\u00e4 itselleni silmiinpist\u00e4vint\u00e4 on termi \u201dklassisen kristinuskon kannattaja\u201d.<\/span><\/p>\n

Ihan puhtaan historiallisesti ajateltuna, klassista kristinuskoa edustavat l\u00e4hinn\u00e4 kreikkalais- ja roomalaiskatoliset kirkot. Me protestantit olemme erilaisine oppeinemme ja painotuksinemme varsin uusi tulokas kristillisell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4. Vasta noin viisisataa vuotta, kun nuo \u00e4itikirkkomme juontuvat melko suoraan ensimm\u00e4isen vuosisadan kristillisyydest\u00e4.<\/span><\/p>\n

Toisaalta termi on ajankohtainen, sill\u00e4 ensi vuonna vietet\u00e4\u00e4n Nikean uskontunnustuksen 1700-juhlavuotta. Nikean uskontunnustus oli ensimm\u00e4inen koko kristikunnan yhteinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 kristillisen uskon ydinopeista. Se asetti oikeaoppisen kristinuskon perustan, johon niin ortodoksit, katolisen kuin protestantitkin edelleen pit\u00e4ytyv\u00e4t. Voisi siis hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 sanoa, ett\u00e4 Nikean uskontunnustus edustaa klassista kristinuskoa. Viittaako siis \u201dklassisen kristinuskon kannattaja\u201d t\u00e4llaiseen ekumeenisten uskontunnustusten m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n kristinuskoon? Varmasti, mutta kun tarkastelee kiistoja ja keskusteluja, joissa termi esiintyy, k\u00e4y aika nopeasti selv\u00e4ksi, ett\u00e4 se tarkoittaa muutakin. Se liittyy siihen, miten perinteisen konservatiivi-liberaali-v\u00e4\u00e4nn\u00f6n jakolinja on siirtynyt.<\/span><\/p>\n

Edelleen perinteiset kysymykset ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Etenkin raamattuk\u00e4sitys koetaan merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Siin\u00e4 konservatiivinen kentt\u00e4 on kuitenkin siirtynyt yleisest\u00e4 Raamatun luotettavuutta kannattavasta kannasta selke\u00e4mmin Raamatun erehtym\u00e4tt\u00f6myysopin kannalle. Kyseess\u00e4 on pitk\u00e4lti 1800-luvulla silloisen protestanttisen liberaaliteologian vastapainoksi syntynyt oppi. Silloinen liberaaliteologia ei ollut nykyisenkaltainen sana, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 leimaamaan eri mielt\u00e4 olevat, vaan teologinen koulukunta. Sen vastavoimaksi syntyi fundamentalistinen liike. Alkuper\u00e4inen fundamentalismikin oli selke\u00e4mmin teologinen koulukunta kuin nykyisenkaltainen nimitys niille, jotka jonkun mielest\u00e4 ottavat Raamatun ja uskon liian vakavasti.<\/span><\/p>\n

Monissa keskusteluissa keski\u00f6\u00f6n on kuitenkin siirtynyt kysymys ihmisen seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta. T\u00e4ss\u00e4 keskustelussa klassisen kristinuskon kannattaja on sellainen, jonka mukaan sukupuolia on vain kaksi ja homoseksuaalisuus on synti\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 uskontunnustusten m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 klassinen kristinusko on keskittynyt Jumalan olemukseen ja pelastukseen, nykyisin painopiste onkin siirtym\u00e4ss\u00e4 ihmisk\u00e4sitykseen. T\u00e4ll\u00e4 en tarkoita, ett\u00e4 kysymys seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta olisi t\u00e4ysin merkitykset\u00f6n. Tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 siirryt\u00e4\u00e4n kristillisest\u00e4 opista kristillisen etiikan puolelle ja tietenkin kristillisen etiikankin taustalla on teologiaa. Usein kuitenkin oppi miellet\u00e4\u00e4n muuttumattomammaksi, kun taas etiikka muuttuu aikojen mukana, kun eri aikoina on erilaiset kysymykset nousevat muita keskeisimmiksi. Mutta onko sill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 merkityst\u00e4?<\/span><\/p>\n

Kun tarkastelee kristinuskon historiaa, niin aika nopeasti tulee ilmi, ett\u00e4 kristillinen etiikka on muuttunut ja kehittynyt vuosisatojen aikana. Edes nyky\u00e4\u00e4n kristikunta ei kokonaisuutena, tai vaikka edes protestantit, jaa yhteist\u00e4 eettist\u00e4 normistoa. Yhdess\u00e4 kirkkokunnassa ja perinteess\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n syntin\u00e4 jotakin asiaa, mik\u00e4 toisessa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi tupakointi, alkoholin k\u00e4ytt\u00f6 ja jopa suhtautuminen populaarikulttuuriin. Suomessakin her\u00e4tyskristilliss\u00e4 piireiss\u00e4 on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tapahtunut paljon muutosta. Edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi muun muassa tanssimista, meikkaamista ja jopa urheilua on pidetty syntin\u00e4. Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 jotkin soittimet on mielletty syntisiksi, vaikka niill\u00e4 soittaisi hengellisi\u00e4 s\u00e4velmi\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Avioliittok\u00e4sitysten kirjoa<\/h2>\n

T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s avioliittok\u00e4sityst\u00e4. Nykyisin her\u00e4tyskristilliss\u00e4 piireiss\u00e4 pit\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni enimm\u00e4kseen ajatukseen, ett\u00e4 avioliiton ulkopuolinen seksi on synti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on melko uusi ajatus kristillisell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 ja on seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 kirkollinen vihkiminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n muodostui yleiseksi ja jopa pakolliseksi. Oikeastaan yhteiskunnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 erillinen kirkollinen avioliittok\u00e4sitys alkoi selkiyty\u00e4 kunnolla vasta 1500-luvun j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 ennenkin toki kirkollisia vihkimyksi\u00e4 oli, mutta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n avioliiton solmiminen n\u00e4htiin pitk\u00e4lle keskiajallakin yksityisasiana, jossa edes valtiolla ei ollut osaa. Esimerkiksi Suomessa kirkollinen avioliitto m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin pakolliseksi vasta 1734. Siihen saakka kirkollinen vihkiminen n\u00e4htiin l\u00e4hinn\u00e4 jo solmitun avioliiton siunaamisena. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta avioliitto solmittiin, kun morsiamen is\u00e4 luovutti morsiamen sulhaselle. T\u00e4m\u00e4 riitti my\u00f6s kirkolle. Erilaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 oli siis samaan aikaan monta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kun t\u00e4h\u00e4n huomioi mukaan my\u00f6s sen, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kristilliset kirkot suhtautuvat avioliittoon eri tavoin, lis\u00e4\u00e4ntyy k\u00e4sitysten moninaisuus. Katoliset pit\u00e4v\u00e4t avioliittona sakramenttina, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 ihan eri tavalla teologisen ja hengellisen asian kuin protestanteilla. Osa protestanttisista kirkkokunnista haluaa pit\u00e4yty\u00e4 irrallaan valtiosta, eik\u00e4 niill\u00e4 siksi ole virallista valtion my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4 vihkioikeutta, vaan varsinainen vihkiminen tapahtuu siviilivihkimisen\u00e4. Toisissa protestanttisissa kirkkokunnissa taas hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n valtion my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4 vihkioikeutta ja n\u00e4in kirkollinen vihkiminen on my\u00f6s lain edess\u00e4 p\u00e4tev\u00e4. Avioliittok\u00e4sityksess\u00e4 eroja on my\u00f6s siin\u00e4, saako erota ja jos saa, niin voiko menn\u00e4 uudelleen naimisiin. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 Raamatussa ei lainkaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 avioliittoa tai anneta ohjeita avioliiton solmimiseksi. T\u00e4m\u00e4n sekamelskan keskell\u00e4 on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kristinuskolle yhteist\u00e4 avioliitton\u00e4kemyst\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tietenkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskustelu keskittyy l\u00e4hinn\u00e4 yhteen yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4j\u00e4\u00e4n eli siihen, ett\u00e4 avioliitossa osapuolina ovat historiallisesti olleet mies ja nainen. T\u00e4ss\u00e4 ongelmana on se, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmiskunnan historiassa avioliitto on perinteisesti ollut ennen kaikkea sukujen v\u00e4linen sopimus, jossa itse aviopari ei p\u00e4\u00e4se kummemmin vaikuttamaan asiaan. Lis\u00e4ksi useissa kulttuureissa on ollut, ja on edelleen, mahdollisuus moniavioisuuteen, niin ett\u00e4 yhdell\u00e4 miehell\u00e4 voi olla useita vaimoja. N\u00e4in my\u00f6s Vanhassa testamentissa, eik\u00e4 moniavioisuutta kiellet\u00e4 Uudessa testamentissakaan. Siit\u00e4 ei vain siell\u00e4 en\u00e4\u00e4 puhuta, koska se oli ensimm\u00e4iseen vuosisataan menness\u00e4 k\u00e4ynyt niin harvinaiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Toinen ongelma keskittymisess\u00e4 vain avioparin sukupuoliin on se, ett\u00e4 historiallisesti avioliitto on n\u00e4hty ennen kaikkea perillisen saamiseksi ja perinn\u00f6njaon selkeytt\u00e4miseksi. Eli ett\u00e4 miehelle syntyy perillinen ja on lis\u00e4ksi tarpeeksi perusteita pit\u00e4\u00e4 tuota perillist\u00e4 miehen siitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Ei siis ollut tarvetta mietti\u00e4 samaa sukupuolta olevien mahdollisuutta solmia avioliitto, koska heille ei syntyisi perillist\u00e4. He saattoivat vain muuttaa yhteen ja el\u00e4\u00e4 parina, kuten mies ja nainenkin tekisiv\u00e4t. Avioliiton liittymist\u00e4 perilliseen korostaa se, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 miehille ei ollut kielletty\u00e4 harjoittaa seksi\u00e4 prostituoitujen tai omaan talouteen kuuluvien palvelijoiden ja orjien kanssa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vasta Paavali esitt\u00e4\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 Raamatussa ensimm\u00e4isen\u00e4 kiellon harrastaa seksi\u00e4 prostituoitujen kanssa. Sit\u00e4 ennen Vanhassa testamentissa asiaa ei kiellet\u00e4, vaikka israelilaisia kiellet\u00e4\u00e4nkin antamasta omia tytt\u00e4ri\u00e4\u00e4n prostituoiduiksi.<\/span><\/p>\n

Itse katson t\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua oman kirkkoni, Yhdistyneen metodistikirkon, n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yhdistyneen metodistikirkon korkein p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 elin eli yleiskonferenssi avasi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 pappisviran ja avioliiton samaa sukupuolta oleville. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s muutti kirkkokunnan virallisen kannan neutraaliksi ja antoi luvan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 paikallisesti omia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Samalla p\u00e4\u00e4tettiin my\u00f6s mittavista \u201cturva-aidoista\u201d, jotka takaavat sen, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n pastori tai seurakunta ei joudu toimimaan vastoin tahtoaan. Pastoreilla on siis oikeus vihki\u00e4 tai olla vihkim\u00e4tt\u00e4 ja seurakunta voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisiin avioliittoseremonioihin kirkkotilaa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Jossain m\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4t\u00f6s siis noudattelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen ehdotusta kahdesta avioliitton\u00e4kemyksest\u00e4.<\/span><\/p>\n

Avioliittoon vihkimisen suhteen metodistikirkon p\u00e4\u00e4t\u00f6s tunnustaa siis kirkkokunnan sis\u00e4ll\u00e4 olevien erilaisten n\u00e4kemysten kirjon. Se my\u00f6s huomioi kirkkokunnan kansainv\u00e4lisen luonteen, niin ett\u00e4 paikallisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 avioliitton\u00e4kemyksest\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 kirkko toimisi jossakin lainvastaisesti. T\u00e4llainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi monessakaan kirkkokunnassa, eik\u00e4 se t\u00e4ysin ongelmaton ole metodistikirkossakaan. Yksi metodistikirkon periaatteita on kuitenkin olla kirkko, jossa yhteys syntyy uskontunnustusten ja metodistisen painotuksen kautta ja niiden ulkopuolella voi olla erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tulkintoja. Historiallisesti n\u00e4in oli jo John Wesleyn aikana, kun metodistinen her\u00e4tys kattoi laajemman arminiolaisen ja pienemm\u00e4n kalvinistisen puolen. Vaikka puolien v\u00e4lill\u00e4 oli sovittamattomia teologisia ristiriitoja, yhteisty\u00f6 s\u00e4ilyi.<\/span><\/p>\n

Huomionarvoista on sekin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osin kysymys seksuaalisuudesta on metodistikirkossa eettinen, ei teologinen kysymys. Ihmisen seksuaalisuutta saati sukupuolta tai avioliittoa ei k\u00e4sitell\u00e4 metodistikirkon virallisissa opinkohdissa. Ainoa viittaus aiheeseen on uskonartiklojen 21. pyk\u00e4l\u00e4, jossa todetaan, ett\u00e4 metodistikirkon pastorit saavat menn\u00e4 naimisiin. Siin\u00e4k\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 pastoreiden sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista, vaikka laatimisajankohdan hengen mukaisesti siin\u00e4 ajatellaan luonnollisesti heteroseksuaalista avioliittoa. Ihmisk\u00e4sitykseen ja seksuaalisuuteen viitataan kirkon eettisiss\u00e4 ohjeissa, Yhteiskunnallisissa periaatteissa. Toisin kuin kirkon viralliset opilliset asiakirjat, Yhteiskunnalliset periaatteet ovat suosituksia, eiv\u00e4t kirkkoa sitovia.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kuka voi olla pastori?<\/h2>\n

Mit\u00e4 tulee taas metodistikirkon p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen avata pappisvirka henkil\u00f6ille, jotka el\u00e4v\u00e4t samaa sukupuolta olevassa parisuhteessa, niin siin\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole tehty mit\u00e4\u00e4n ennen kuulumatonta. Metodistikirkko on tehnyt 1950-luvulta l\u00e4htien ainakin viisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 virkak\u00e4sitykseen liittyv\u00e4\u00e4 muutosta. Yhten\u00e4 suurimpana muutoksena oli vuonna 1996 tehty uudistus, jossa muutettiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 siit\u00e4, miten tullaan pappisvirkaan vihityksi. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 luotiin uusi vihkimyksen ulkopuolinen maallikkopastorin eli paikallispastorin virka ja pappisvihkimyst\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 diakonin vihkimys erotettiin omaksi virakseen.<\/span><\/p>\n

Kun virkakysymyst\u00e4 katsoo laajemmin kristikunnassa, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 yht\u00e4 yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4. Kaikilla protestanttisilla kirkkokunnilla ei edes ole erillist\u00e4 pappisvirkaa erotuksena maallikoista. Lis\u00e4ksi edellytykset pappisvirkaan ovat kirkoilla erilaisia. Se vaihtelee, mink\u00e4laisen koulutuksen pappisvirka edellytt\u00e4\u00e4. Se vaihtelee, voiko pastori olla naimisissa tai vaikuttaako se, jos on eronnut. Yksi kiistanaihe on tietenkin pastorin sukupuoli. Joissain kirkoissa on my\u00f6s alaik\u00e4rajoja sille, kenet voidaan vihki\u00e4 papiksi. Seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jenkin suhteen vaihtelua l\u00f6ytyy. Esimerkiksi Yhdistyneess\u00e4 metodistikirkossa ei ole koskaan kielletty hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 seksuaali- tai sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 pastoriksi. Ainoa rajoitus on ollut, jos joku on el\u00e4nyt samaa sukupuolta olevassa parisuhteessa. Joissain kirkoissa taas pappisvirka on kokonaan estetty seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6ilt\u00e4, ja joissakin kirkoissa t\u00e4t\u00e4 ei edes kysyt\u00e4 papiksi vihitt\u00e4vilt\u00e4. Eroja l\u00f6ytyy siin\u00e4kin, mit\u00e4 oikeuksia ja velvollisuuksia pastorilla on. Joissakin kirkoissa pastori on seurakunnan varsinainen johtaja, joissakin h\u00e4n on vanhimmiston alainen. Metodistikirkossa pastorit eiv\u00e4t ole edes paikallisen seurakunnan j\u00e4seni\u00e4, vaan kuuluvat metodistiseen konnektioon, liittoon, ja palvelevat n\u00e4in koko kirkkoa, eiv\u00e4t vain paikallista seurakuntaa. Joissakin kirkoissa seurakunta valitsee omat pastorinsa, joissakin pastorit nimitet\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 pastorilla tai seurakunnalla on varsinaista vaikutusvaltaa asiaan.<\/span><\/p>\n

Tiivistettyn\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaikki tarkoittaa siis ainakin minun mielest\u00e4ni, ett\u00e4 avioliitton\u00e4kemyst\u00e4 tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 ihmisen seksuaalisuudesta on vaikea ellei mahdoton perustella jollakin \u201cklassisella kristinuskolla\u201d. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 klassinen kristinusko lopulta kuitenkin tarkoittaa yht\u00e4 tulkintaa kristinuskosta, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole edes kovin vanha saati perusteltu. Oikeasti klassinen kristinusko on se, joka nimenomaan yhdist\u00e4\u00e4 koko kristikuntaa. Se on usko Jeesukseen Kristukseen. Se on sitoutumista jakamattoman kirkon laatimiin uskontunnustuksiin, joissa t\u00e4m\u00e4 usko m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun 1990-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla aloitin oman kristillisen vaellukseni, oli yhten\u00e4 kiistojen jakolinjana konservatiivi- ja liberaalikristillisyys. Sama keskustelu jatkuu edelleenkin, vaikka termit ovat paikoin muuttuneet ja jakolinjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4 on siirtynyt. Tuolloin kiistakysymyksi\u00e4 olivat perinteisemm\u00e4t aiheet, kuten raamattuk\u00e4sitys ja yliluonnollisuus. Nykyisin konservatiivien ja liberaalien lis\u00e4ksi puhutaan evankelikaaleista, raamattu-uskollisista, klassisen kristinuskon kannattajista ja progressiivista. N\u00e4ist\u00e4 itselleni … Jatka lukemista Mist\u00e4 l\u00f6ytyy klassinen kristinusko?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":666,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[75,72,71,68,5,1],"tags":[67,116,177,66,109,113,110,70,178],"class_list":["post-665","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajatus","category-kirkkokunnat","category-metodismi","category-opetus","category-teologia","category-yleinen","tag-eettisyys","tag-homoseksuaalisuus","tag-ihmisen-seksuaalisuus","tag-metodismi","tag-teologia","tag-tulkinta","tag-usko","tag-uskonelama","tag-virkakasitys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-aJ","jetpack-related-posts":[{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":665,"position":0},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":156,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=156","url_meta":{"origin":665,"position":1},"title":"Kuka kumman Jeesus?","author":"welzu","date":"15.2.2016","format":false,"excerpt":"Jeesus sanookin Raamatussa, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole tullut tuomitsemaan meit\u00e4, vaan etsim\u00e4\u00e4n ja pelastamaan meit\u00e4. Omat v\u00e4\u00e4r\u00e4t tekomme, raadollisuutemme ja inhimillisyytemme johtavat meit\u00e4 usein ongelmiin, ja niist\u00e4 Jeesus haluaa meid\u00e4t pelastaa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":148,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=148","url_meta":{"origin":665,"position":2},"title":"Miksi Suomen Metodistikirkko ei hyv\u00e4ksy Athanasiuksen uskontunnustusta?","author":"welzu","date":"10.1.2016","format":false,"excerpt":"Wesleyn mukaan usko ei ole vain tiedollista j\u00e4rkeily\u00e4, vaan syd\u00e4men asenne. Usko on suhde Jumalaan, ei asioiden uskomista todeksi. Siksi emme voi asettaa rajoituksia pelastukselle jonkin asian tiet\u00e4misen mukaan, kun kyse on ennen kaikkea uskosta Jeesukseen pelastajana.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":660,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=660","url_meta":{"origin":665,"position":3},"title":"Kolminaisuusopin historialliset ja teologiset kehityskulut","author":"welzu","date":"1.2.2024","format":false,"excerpt":"T\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 tarkoitukseni on tarkastella kolminaisuusopin historiallista kehityst\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 kristillisin\u00e4 vuosisatoina eksegetiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian n\u00e4k\u00f6kulmista. K\u00e4sittely on varsin pintapuolista, mutta se antanee hyv\u00e4n kokonaiskuvan. 1. Johdanto Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon erityispiirteit\u00e4 ja ydinuskomuksia. Se pyrkii selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillist\u00e4 jumalakuvaa ja yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n monoteismin sek\u00e4 Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen suhteen.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":225,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=225","url_meta":{"origin":665,"position":4},"title":"Usko on teologiaa","author":"welzu","date":"14.12.2016","format":false,"excerpt":"Ytimess\u00e4 tulisi aina olla Kristus ja h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ja olemuksensa. Jos teologia auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin uskoamme ja tuntemaan enemm\u00e4n Jumalaa sek\u00e4 rakastamaan l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme, se on oikeaa teologiaa","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":521,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=521","url_meta":{"origin":665,"position":5},"title":"Wesleyn nelitahokas 3\/4: J\u00e4rki","author":"welzu","date":"21.9.2020","format":false,"excerpt":"Kristittyj\u00e4, kuten uskonnollisia ihmisi\u00e4 muutenkin, saatetaan syytt\u00e4\u00e4 tyhmyydest\u00e4 ja taikauskosta. Saatetaan ajatella, ett\u00e4 uskonnollisella uskolla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista paikkaa tai teht\u00e4v\u00e4\u00e4 nykyajassa, jossa tiede on n\u00e4ytt\u00e4nyt ihmiskunnan j\u00e4rjen mahdollisuudet. T\u00e4llaisen kritiikin vuoksi saatamme uskovina ajatella, ett\u00e4 j\u00e4rki on jotakin, mik\u00e4 on uskon vihollinen. N\u00e4in ei kuitenkaan ole. J\u00e4rki on meille\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/665","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=665"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/665\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":667,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/665\/revisions\/667"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/666"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=665"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=665"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=665"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}