{"id":660,"date":"2024-02-01T12:32:20","date_gmt":"2024-02-01T10:32:20","guid":{"rendered":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=660"},"modified":"2024-02-01T12:32:20","modified_gmt":"2024-02-01T10:32:20","slug":"kolminaisuusopin-historialliset-ja-teologiset-kehityskulut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=660","title":{"rendered":"Kolminaisuusopin historialliset ja teologiset kehityskulut"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 tarkoitukseni on tarkastella kolminaisuusopin historiallista kehityst\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 kristillisin\u00e4 vuosisatoina eksegetiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian n\u00e4k\u00f6kulmista. K\u00e4sittely on varsin pintapuolista, mutta se antanee hyv\u00e4n kokonaiskuvan.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

1. Johdanto<\/h1>\n

Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon erityispiirteit\u00e4 ja ydinuskomuksia. Se pyrkii selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillist\u00e4 jumalakuvaa ja yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n monoteismin sek\u00e4 Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen suhteen. T\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 tarkoitukseni on tarkastella kolminaisuusopin historiallista kehityst\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 kristillisin\u00e4 vuosisatoina. Vaikka kehitys tapahtui eri osa-alueilla samanaikaisesti, olen jakanut tarkastelun kolmeen osaan, joiden kautta k\u00e4sittelen eri aikoja. Aloitan Uuden testamentin ajasta, jossa painotuksena on eksegeettinen n\u00e4k\u00f6kulma. Sit\u00e4 seuraa kirkkohistoriallinen n\u00e4k\u00f6kulma, jossa tarkastelen ennen kaikkea kolminaisuusopin n\u00e4kymist\u00e4 kristinuskon harjoittamisessa, kuten rukouksissa ja liturgiassa. Lopuksi k\u00e4sittelen aihetta teologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta erityisesti 300-luvun tilanteesta k\u00e4sin. T\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hestymistavalla pyrin laajaan aiheen kuvaukseen ja osoittamaan, ett\u00e4 kolminaisuusopin kehitys saa l\u00e4ht\u00f6laukauksensa Uuden testamentin ja aivan varhaisimman kristillisyyden k\u00e4sityksist\u00e4, jonka j\u00e4lkeen se kehittyy ja muovautuu sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 systemaattisemmassa teologisessa pohdinnassa. Vaikka varsinainen aiheeni on kolminaisuusopin kehitys, viittaan varhaisen kirkon kristologiseen keskusteluun sen mukaan, mit\u00e4 on tarpeellista. Koska aihe on suunnattoman laaja, t\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 esittelen asioita varsin pintapuolisesti, mutta pyrin alaviittausten ja kirjallisuuden kautta ohjaamaan syvemp\u00e4\u00e4n tietoon.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

2. Kolminaisuusopin pohja Uudessa testamentissa<\/h1>\n

Kolminaisuusopin l\u00e4ht\u00f6kohtana on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kysymys Jeesuksen Kristuksen persoonasta ja sit\u00e4 kautta Jumalan olemuksesta, vaikka kolminaisuusopilliset pohdinnat alkoivat samaan aikaan kristologisten pohdintojen kanssa.1<\/a><\/sup> Pihkala toteaa, ett\u00e4 kolminaisuus perustuu \u201dempiiristen uskonnollisten kokemusten pohjalta avautuvaan intuitiiviseen hahmotelmaan, joka on sitten v\u00e4hitellen saanut teologisen muodon. Hahmotelma itsess\u00e4\u00e4n on syntynyt hyvin nopeasti, sen teologinen ty\u00f6st\u00f6 on kest\u00e4nyt l\u00e4hes nelj\u00e4 vuosisataa.\u201d2<\/a><\/sup> Toisaalta kristologisen keskustelun voi n\u00e4hd\u00e4 kokonaiskuvan kannalta sivujuonteena kolminaisuusopillisessa keskustelussa.3<\/a><\/sup><\/p>\n

Jeesuksen persoonaa koskevat kysymykset nousevat ennen kaikkea yl\u00f6snousemususkosta, jonka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vaikuttavan tulkintaan Jeesuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ennen ristinkuolemaa.4<\/a><\/sup> Kristologiset ja kolminaisuusopilliset m\u00e4\u00e4ritykset taas nousevat sek\u00e4 evankeliumeissa Jeesuksen puheista ett\u00e4 muista Uuden testamentin teksteist\u00e4, joissa viitataan Jeesuksen olemukseen sek\u00e4 Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen suhteisiin.5<\/a><\/sup> Esittelen seuraavassa lyhyesti n\u00e4it\u00e4 tekstej\u00e4 sek\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joita niist\u00e4 voi tehd\u00e4.<\/p>\n

Voi t\u00e4ydell\u00e4 syyll\u00e4 sanoa, ett\u00e4 Uudessa testamentissa kolminaisuusopilliset ja korkeakristologiset ajatukset ovat vasta idullaan. L\u00f6ytyy kuitenkin kolme Uuden testamentin kohtaa, joissa Jeesus rinnastetaan tai samaistetaan Jumalan kanssa.6<\/a><\/sup> Kyseisiss\u00e4 kohdissa ei kuitenkaan tehd\u00e4 viel\u00e4 varsinaista m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 Jeesuksen ja Jumalan rinnastaminen tarkoittaa. Toisaalta Jeesusta aletaan jo varhain kuvata tavoilla, joiden perusteella h\u00e4net voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jollakin tapaa enemp\u00e4n\u00e4 kuin ihmisen\u00e4.7<\/a><\/sup> Jeesukselle aletaan osoittaa my\u00f6s rukouksia, mik\u00e4 tekee h\u00e4nest\u00e4 selke\u00e4sti ihmist\u00e4 suuremman.8<\/a><\/sup><\/p>\n

Uudesta testamentista l\u00f6ytyy my\u00f6s kohtia, joissa Is\u00e4, Poika ja Pyh\u00e4 Henki mainitaan yhdess\u00e4 ja n\u00e4in ne rinnastuvat. N\u00e4it\u00e4 kutsutaan triadisiksi eli kolmijakoisiksi.9<\/a><\/sup> N\u00e4ist\u00e4 kahdessa tuntuu olevan trinitaarinen painotus.10<\/a><\/sup> Nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rittele Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen suhdetta mill\u00e4\u00e4n lailla, joten niiden pohjalta on vaikea l\u00e4hte\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n laajempaa oppia Jumalasta. Esimerkiksi McGrath toteaakin, ett\u00e4 kolminaisuusopin raamatullinen perusta onkin Jumalan toimintaa kuvaavassa tavassa, jota esiintyy koko Uudessa testamentissa.11<\/a><\/sup><\/p>\n

Pyh\u00e4n Hengen rinnastaminen Jumalaan on ehk\u00e4 Uudessa testamentissa harvinaisempaa, mutta sit\u00e4kin l\u00f6ytyy nimenomaan kolminaisuutta muistuttavissa yhteyksiss\u00e4. Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 kutsutaan sek\u00e4 Jumalan ett\u00e4 Jeesuksen hengeksi ja esimerkiksi Jeesuksen kasteessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yleisesti er\u00e4\u00e4nlainen kolminaisuuden ilmentym\u00e4.12<\/a><\/sup> Pyh\u00e4 Henki voi Raamatussa j\u00e4\u00e4d\u00e4 hieman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi, sill\u00e4 esimerkiksi Vanhassa ja Uudessa testamentissa Jumalan hengest\u00e4 puhutaan hyvinkin eri tavoin ja toisaalta my\u00f6s sanotaan, ett\u00e4 Jumala itse on henki.13<\/a><\/sup> Pihkala toteaa karkeasti jakaen, ett\u00e4 Vanhassa testamentissa Jumalan henki on Jumalan vaikutusta, kun taas Uudessa testamentissa kristityt alkavatkin n\u00e4hd\u00e4 hengen persoonallisena jumalallisena vaikuttajana.14<\/a><\/sup><\/p>\n

Yksinkertaistetusti voisi siis sanoa, ett\u00e4 kolminaisuusopin pohja on Uuden testamentin tekstien kokonaisuudessa. Tuon kokonaisuuden ytimess\u00e4 on toisaalta juutalainen k\u00e4sitys monoteismista ja toisaalta kokemus yl\u00f6snousseesta Jeesuksesta, joka pakotti tulkitsemaan uudelleen sek\u00e4 juutalaista jumalakuvaa ett\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 Jeesuksesta. T\u00e4m\u00e4 prosessi sai aikaan Uuden testamentin teksteiss\u00e4 esiintyv\u00e4t prototrinitaariset viittaukset, joiden pohjalta itse kolminaisuusoppi seuraavina vuosisatoina kehittyi.<\/p>\n

3. Kolminaisuus varhaisten kristittyjen arjessa<\/h1>\n

Jo Uudesta testamentista saamme jonkin verran tietoa varhaisten kristittyjen uskonharjoituksesta. Esimerkiksi Apostolien teot kertoo, miten Jerusalemin seurakunta kokoontui yhteen rukoilemaan, kuulemaan apostolien opetusta ja s\u00f6iv\u00e4t yhdess\u00e4.15<\/a><\/sup> Jo n\u00e4iss\u00e4 Uuden testamentin kuvauksissa n\u00e4kyy se, miten Jeesus alkaa nousta esimerkiksi rukousel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Is\u00e4 Jumalan rinnalle16<\/a><\/sup> ja h\u00e4nelle osoitetaan jopa rukouksia.17<\/a><\/sup> Kristittyjen erityisiksi rituaaleiksi muodostui jo alkuvaiheessa kaste Jeesuksen nimeen sek\u00e4 ehtoollinen, joiden rinnalla oli esimerkiksi rukous, rippi ja paasto. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan viel\u00e4 ensimm\u00e4isen vuosisadan aikana saaneet merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 teologista m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 eik\u00e4 esimerkiksi sakramentteja viel\u00e4 kutsuttu sakramenteiksi, vaikka niihin selke\u00e4sti jo liitettiin pelastavia vaikutuksia.18<\/a><\/sup> Vasta toisella ja kolmannella vuosisadalla alkoi synty\u00e4 systemaattisempaa sakramenttien m\u00e4\u00e4rittely\u00e4, tai ainakin sit\u00e4 vasta silloin alettiin kirjoittaa yl\u00f6s.19<\/a><\/sup><\/p>\n

Kristillisen kasteen taustalla on ilmeisesti Johannes Kastajan aloittama toiminta, joka kristillisess\u00e4 liikkeess\u00e4 n\u00e4htiin siirtymisen\u00e4 Jumalan yhteis\u00f6\u00f6n.20<\/a><\/sup> Kasteen perusteena pidettiin Matteuksen evankeliumistakin l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 l\u00e4hetysk\u00e4sky\u00e4, jossa Jeesuksen seuraajaksi tullaan kasteen ja opetuksen kautta ja kaste toimitetaan Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen.21<\/a><\/sup> L\u00e4hetysk\u00e4skyn trinitaarinen muoto yhdist\u00e4\u00e4 toisaalta kasteen Jeesuksen omaan kasteeseen, jossa voidaan n\u00e4hd\u00e4 viittaus Kolminaisuuteen, mit\u00e4 saatettiin korostaa kasteen lis\u00e4ksi voitelemalla kastettava Pyh\u00e4n Hengen osallisuuden merkiksi.22<\/a><\/sup> Trinitaarinen lausuma ei koskenut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kastetoimitusta, vaan siit\u00e4 tuli laajempi kristillisen liturgian osa, joka saa jo Uuden testamentin kirjeiss\u00e4 muotoaan.23<\/a><\/sup><\/p>\n

Ehtoollinen perustui Jeesuksen asettamaan viimeiseen ehtoolliseen ja sit\u00e4 viettiin sek\u00e4 viikottain seurakunnan jumalanpalveluksissa ett\u00e4 kasteen yhteydess\u00e4.24<\/a><\/sup> Sek\u00e4 kasteen ett\u00e4 ehtoollisen n\u00e4htiin yhdist\u00e4v\u00e4n kristityn Kristukseen.25<\/a><\/sup>Juuri liturgia ja sit\u00e4 kautta seurakuntael\u00e4m\u00e4 toimikin kristinuskon alkuaikana paikkana, jossa teologia kehittyi.26<\/a><\/sup> Toisella vuosisadalla el\u00e4neen Justinos Marttyyrin kuvauksissa kasteesta ja ehtoollisesta on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jo kolminaisuusopillista muodostusta, vaikka Is\u00e4n Jumalan ja Jeesuksen sek\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen selke\u00e4\u00e4 samaistamista ei viel\u00e4 ole.27<\/a><\/sup> 300-luvulla el\u00e4neiden Gregorios Nazianzilaisen ja Thmuisin piispa Serapionin kaste- ja ehtoollisrukouksissa on jo vahva kolminainen korostus.28<\/a><\/sup> Se osoittaa, ett\u00e4 liturginen toiminta edesauttoi kolminaisuusopin kehityst\u00e4 ja m\u00e4\u00e4rittely\u00e4. Samoin my\u00f6s seurakunnan laulut kehittiv\u00e4t teologiaa ja sis\u00e4lsiv\u00e4t n\u00e4in my\u00f6s kristillist\u00e4 pohdintaa Jumalasta. Uudessa testamentissa on viitteit\u00e4 varhaisimman kirkon lauluperinteest\u00e4 Kolossalais- ja Filippil\u00e4iskirjeiss\u00e4, joissa Jeesusta kuvataan pre-eksistenssiin viittavin sanoin ja h\u00e4net rinnastetaan Vanhan testamentin viisaus-k\u00e4sitykseen.29<\/a><\/sup> Seuraavina vuosisatoina kristillinen laulu sai entist\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s kolminaisuusopillisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4.30<\/a><\/sup><\/p>\n

300-luvulla hyv\u00e4ksyttiin lopulta ensimm\u00e4iset ekumeeniset uskontunnustukset, jotka olivat alkaneet muotoutua kirkon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten esimerkiksi kasteessa uskontunnustamiseen sek\u00e4 harhaoppisiksi m\u00e4\u00e4riteltyjen k\u00e4sitysten torjumiseksi.31<\/a><\/sup> Meille tutuin Apostolinen uskontunnustus sai lopullisen muotonsa luultavasti vasta 700-luvulla, mutta sen kehitys alkoi jo aiemmin ja senkin taustalla on my\u00f6s Nikean-Konstantinopolin uskontunnustuksen rakenteeseen vaikuttanut varhainen kastetunnustus.32<\/a><\/sup><\/p>\n

4. Kolminaisuusopin teologinen kehitys<\/h1>\n

Kolminaisuusoppi kehittyi hiljakseen l\u00e4hinn\u00e4 nelj\u00e4n ensimm\u00e4isen vuosisadan aikana alkaen jo Uuden testamentin aikana ja jatkuen sen j\u00e4lkeen Jeesuksen persoonaa koskevien kysymysten ja kreikkalaisen filosofian suunnalta tulleiden haasteiden ajamana.33<\/a><\/sup> Kreikkalaiseen filosofiaan p\u00e4in haasteena oli kristillisen jumalakuvan esitt\u00e4minen rationaalisena.34<\/a><\/sup>Juutalaisuuteen p\u00e4in haaste oli luonnollisesti monoteismi, ja molemmissa haasteissa keskeisell\u00e4 sijalla oli Jeesuksen identiteetti.35<\/a><\/sup> Eli mik\u00e4 on Is\u00e4n Jumalan, Jumalan Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen keskin\u00e4inen suhde ja miten Jeesus on Jumala.36<\/a><\/sup><\/p>\n

Aivan kristinuskon alkuaikana keskustelu kolminaisuudesta nousi pitk\u00e4lti uusitestamentallisesta sanastosta, niin ett\u00e4 esimerkiksi Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen mainitsemista samassa yhteydess\u00e4 ei varsinaisesti m\u00e4\u00e4ritelty, vaikka Jeesuksesta puhutaan jo ihmist\u00e4 suurempana ja h\u00e4nt\u00e4 saatetaan kutsua my\u00f6s Jumalaksi.37<\/a><\/sup> Selke\u00e4 k\u00e4\u00e4nne tapahtui Tertullianuksen kohdalla toisella ja kolmannella vuosisadalla. Tertullianus kehitti monia t\u00e4rkeit\u00e4 kolminaisopillisia termej\u00e4, kuten kolmninaisuus, persoona ja olemus, mik\u00e4 auttoi opin systemaattisemmassa m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4.38<\/a><\/sup> Tertullianuksen panos kolminaisuusopin kehityksess\u00e4 johtui nimenomaan kiistoista kreikkalaisen filosofian vaikuttamien teologien kanssa Jumalan olemuksesta.39<\/a><\/sup> Kristologisissa ja kolminaisuusopillisissa kiistoissa my\u00f6s pelastus oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa. Toisaalta esimerkiksi Athanasios perusteli Jeesuksen jumaluutta sill\u00e4, ett\u00e4 pelkk\u00e4 ihminen tai luotu olento ei voi pelastaa ihmisi\u00e4.40<\/a><\/sup> Toisaalta jo Justinos Marttyyrill\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kolminaisopillisen pelastusk\u00e4sityksen pohjaa, vaikka h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen osuuden varsin pieneksi.41<\/a><\/sup><\/p>\n

Athanasioksen kilpakumppani Areioksen n\u00e4kemykset jakoivat kirkkoa, mik\u00e4 johti keisari Konstantinuksen kollekutsumaan kirkolliskokoukseen vuonna 325. Nikeassa areiolaisuus tuomittiin harhaoppiseksi ja laadittiin Nikean lausuma.42<\/a><\/sup> Teoriassa Nikean kokous oli k\u00e4\u00e4nnekohta, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se ei viel\u00e4 saanutkaan koko kristikuntaa kolminaisuusopin taakse, mink\u00e4 t\u00e4hden j\u00e4lleen kiistojen seurauksena keisari Theodosios I kutsui kirkolliskokouksen Konstantinopoliin, jossa Nikean lausuma t\u00e4ydennettiin nykyiseen muotoonsa.43<\/a><\/sup> Nikean ja Konstantinopolin kirkolliskokousten v\u00e4liss\u00e4 erityisesti kolminaisuusopin kehitykseen vaikuttivat niin kutsutut kappadokialaiset is\u00e4t, Basileios Suuri, Gregorios Nazianzilainen ja Gregorios Nyssalainen, jotka korostivat kolminaisuuden ykseytt\u00e4.44<\/a><\/sup>Konstantinopolin my\u00f6t\u00e4 huomio siirtyi kristologian tarkempaan m\u00e4\u00e4rittelyyn, mik\u00e4 synnytti my\u00f6s kiistoja ja erilaisia tulkintoja.45<\/a><\/sup> Lopulta Khalkedonissa vuonna 451 hyv\u00e4ksyttiin tunnuslausuma, jossa m\u00e4\u00e4riteltiin kirkon virallinen k\u00e4sitys sek\u00e4 kolminaisuudesta ett\u00e4 kristologiasta.46<\/a><\/sup><\/p>\n

5. Lopuksi<\/h1>\n

T\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 olen lyhyesti esitellyt kolminaisuusopin kehityst\u00e4 Uuden testamentin ajoista aina 400-luvulle saakka. Olen osoittanut, miten kolminaisuusopin juuret ovat Uudessa testamentissa jo idullaan. Prosessi l\u00e4htee liikkeelle ensimm\u00e4isten Jeesuksen seuraajien yl\u00f6snousemuskokemuksista, joiden perusteella he alkavat tulkita Jeesuksen persoonaa ja opetuksia uudella tavalla. Jeesusta aletaan kunnioittaa ja jopa rukoilla. H\u00e4nt\u00e4 kutsutaan my\u00f6s Jumalaksi, vaikka se viel\u00e4 Uudessa testamentissa on eritt\u00e4in harvinaista.<\/p>\n

Apostoliset is\u00e4t ja ensimm\u00e4iset apologeetat aloittavat kristillisen jumalakuvan m\u00e4\u00e4rittelyn juutalaisuuden ja kreikkalaisen filosofian tuomien haasteiden my\u00f6t\u00e4. Samalla kristillinen kirkko jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 uskonharjoituksessa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kolminaista k\u00e4sityst\u00e4 Jumalasta. Kristityiksi k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kastetaan Jeesuksen mukaan kolminaisopillisuuteen viittaavasti Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen. Rukouksissa ja lauluissa on kolminaisopillisia painotuksia.<\/p>\n

Kehityskulun k\u00e4\u00e4nteen\u00e4 Tertullianus ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n termej\u00e4, joiden avulla kolminaisuusoppia voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja systematisoida. Erilaiset kiistat Jumalan olemuksesta ja Jeesuksen persoonasta johtavat 300-luvulta l\u00e4htien kirkolliskokouksiin, joissa p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n kirkon yhteisest\u00e4 virallisesta opista ja eri\u00e4v\u00e4t tulkinnat julistetaan harhaoppisiksi. Nikean-Konstantinopolin ja Athanasioksen uskontunnustukset pyrkiv\u00e4tkin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kolminaisuuden ja kristologian mahdollisimman tarkasti.<\/p>\n

6. Kirjallisuus<\/h1>\n

af H\u00e4llstr\u00f6m, Gunnar & Anni Maria Laato (2005). Sakramentit. Gunnar af h\u00e4llstr\u00f6m, Anni Maria Laato & Juha Pihkala (toim.), Johdatus varhaisen kirkon teologiaan.<\/i> Helsinki: Kirjapaja. 241\u2013258.<\/p>\n

Day, Juliette (2023a). Liturgy and Doctrine in the Early Church. S\u00e4hk\u00f6inen luentomoniste. Kristinuskon juuret ja varhainen kehitys -kurssi, <\/i>Helsinki 14.11.2023.<\/p>\n

Day, Juliette (2023b). Early Christian Hymns. S\u00e4hk\u00f6inen luentomoniste. Kristinuskon juuret ja varhainen kehitys -kurssi, <\/i>Helsinki 14.11.2023.<\/p>\n

Hildebrand, Stephen M. (2012). The Trinity in the Ante-Nicene Fathers. Gilles Emery, Matthew Levering (toim.). The Oxford Handbook of the Trinity. <\/i><\/em>O<\/em>nline edn, Oxford Academic. https:\/\/doi-org.libproxy.helsinki.fi\/10.1093\/oxfordhb\/9780199557813.003.0008<\/a><\/span>, viitattu 20.12.2023.<\/p>\n

McGrath, Alister E. (2013). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan.<\/i> Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n

Pihkala, Juha (2004). Yksi kahdessa. <\/i>Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n

Pihkala, Juha (2005). Kolminaisuusoppi ja kristologia. Gunnar af h\u00e4llstr\u00f6m, Anni Maria Laato & Juha Pihkala (toim.), Johdatus varhaisen kirkon teologiaan.<\/i> Helsinki: Kirjapaja. 112\u2013201.<\/p>\n

Pihkala, Juha (2015). Pyh\u00e4 Henki ja Kolminaisuus varhaiskristillisess\u00e4 teologiassa. Jussi Junni (toim.). Pyh\u00e4 Henki varhaiskristillisess\u00e4 teologiassa. <\/i>Suomen patristisen seuran vuosikirja. Studia patristica Fennica 3. Helsinki: Suomen patristinen seura ry. 7\u201328.<\/p>\n

R\u00e4is\u00e4nen, Heikki (2011). Mit\u00e4 varhaiset kristityt uskoivat<\/i>. Helsinki: Werner S\u00f6derstr\u00f6m osakeyhti\u00f6.<\/p>\n

Vainio, Olli-Pekka (2023). Kolminaisuusoppi ja kristologia. S\u00e4hk\u00f6inen luentomoniste. Kristinuskon juuret ja varhainen kehitys -kurssi, <\/i>Helsinki 5.12.2023.<\/p>\n

Wainwright, Geoffrey (2012). The Trinity in Liturgy and Preaching. Gilles Emery, Matthew Levering (toim.). <\/span><\/span><\/span>The Oxford Handbook of the Trinity. <\/i><\/span><\/span><\/span><\/em>O<\/span><\/span><\/span><\/em>nline edn, Oxford Academic. <\/span><\/span><\/span>https:\/\/doi-org.libproxy.helsinki.fi\/10.1093\/oxfordhb\/9780199557813.003.0034<\/span><\/span><\/a><\/span>, viitattu 20.12.2023.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\n

1<\/a> McGrath 2013, 39. Pihkala 2005, 116. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 yl\u00f6snousemuskokemuksen synnytt\u00e4v\u00e4t uudenlaiset tulkinnat Jeesuksesta johtivat pohtimaan tarkemmin jumalakuvaa, kun monoteismi oli edelleen vahvana painotuksena.<\/p>\n<\/div>\n

\n

2<\/a> Pihkala 2013, 8.<\/p>\n<\/div>\n

\n

3<\/a> Pihkala 2005, 116.<\/p>\n<\/div>\n

\n

4<\/a> Pihkala 2004, 1, 5.<\/p>\n<\/div>\n

\n

5<\/a> Pihkala 2005, 117. McGrath 2013, 335.<\/p>\n<\/div>\n

\n

6<\/a> McGrath 2013, 383. Kohdat ovat Joh. 1:1; Joh. 20:28 ja Hepr. 1:8.<\/p>\n<\/div>\n

\n

7<\/a> Pihkala 2004, 6\u201311 antaa hyv\u00e4n yleiskuvan erilaisista kristologisista malleista, joita Uuden testamentin Jeesus-kuvauksista l\u00f6ytyy.<\/p>\n<\/div>\n

\n

8<\/a> R\u00e4is\u00e4nen 2011, 185.<\/p>\n<\/div>\n

\n

9<\/a> Pihkala 2005, 117.<\/p>\n<\/div>\n

\n

10<\/a> McGrath 2013, 335. Kohdat ovat Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:13.<\/p>\n<\/div>\n

\n

11<\/a> McGrath 2013, 335\u2013336. Pihkala t\u00e4ydent\u00e4\u00e4, miten Uudessa testamentissa n\u00e4kyy \u201duseita monivivahteisia kokonaishahmotelmia\u201d kristologiasta. Pihkala 2004, 5.<\/p>\n<\/div>\n

\n

12<\/a> Pihkala 2015, 8\u20139. Pyh\u00e4 Henki Jumalan ja Jeesuksen henken\u00e4 esimerkiksi Room. 8:9.<\/p>\n<\/div>\n

\n

13<\/a> McGrath 2013, 321.<\/p>\n<\/div>\n

\n

14<\/a> Pihkala 2015, 8.<\/p>\n<\/div>\n

\n

15<\/a> Apostolien teot 2:42.<\/p>\n<\/div>\n

\n

16<\/a> Esimerkiksi rukous Apostolien tekojen 4:23\u201331, jossa rukouksen kohde on selke\u00e4sti Is\u00e4 Jumala, mutta Pyh\u00e4 Henki ja Jeesus nousevat my\u00f6s erityisiksi toimijoiksi.<\/p>\n<\/div>\n

\n

17<\/a> R\u00e4is\u00e4nen 2011, 195.<\/p>\n<\/div>\n

\n

18<\/a> McGrath 2013, 567.<\/p>\n<\/div>\n

\n

19<\/a> af H\u00e4llstr\u00f6m & Laato 2005, 242.<\/p>\n<\/div>\n

\n

20<\/a> R\u00e4is\u00e4nen 2011, 171.<\/p>\n<\/div>\n

\n

21<\/a> Matt. 28:16\u201320. Wainwright 2012.<\/p>\n<\/div>\n

\n

22<\/a> af H\u00e4llstr\u00f6m & Laato 2005, 245.<\/p>\n<\/div>\n

\n

23<\/a> Hildebrand 2012. Esimerkki Uudesta testamentista l\u00f6ytyv\u00e4st\u00e4 trinitaarisesta toivotuksesta l\u00f6ytyy 2. Kor. 13:13.<\/p>\n<\/div>\n

\n

24<\/a> af H\u00e4llstr\u00f6m & Laato 2005, 250.<\/p>\n<\/div>\n

\n

25<\/a> R\u00e4is\u00e4nen 2011, 171\u2013172. af H\u00e4llstr\u00f6m & Laato 2005, 246.<\/p>\n<\/div>\n

\n

26<\/a> Day 2023a.<\/p>\n<\/div>\n

\n

27<\/a> af H\u00e4llstr\u00f6m & Laato 2005, 245, 250.<\/p>\n<\/div>\n

\n

28<\/a> Day 2023a.<\/p>\n<\/div>\n

\n

29<\/a> R\u00e4is\u00e4nen 2011, 193\u2013194.<\/p>\n<\/div>\n

\n

30<\/a> Day 2023b.<\/p>\n<\/div>\n

\n

31<\/a> McGrath 2013, 37\u201338.<\/p>\n<\/div>\n

\n

32<\/a> McGrath 2013, 37. Pihkala 2005, 153.<\/p>\n<\/div>\n

\n

33<\/a> McGrath 2013, 40\u201341.<\/p>\n<\/div>\n

\n

34<\/a> Vainio 2023.<\/p>\n<\/div>\n

\n

35<\/a> McGrath 2013, 331.<\/p>\n<\/div>\n

\n

36<\/a> Pihkala 2005, 115\u2013116.<\/p>\n<\/div>\n

\n

37<\/a> Esimerkkej\u00e4 lainauksineen Apostolisilta isilt\u00e4 ja kirkkoisilt\u00e4 kahdelta ensimm\u00e4iselt\u00e4 vuosisadalta Pihkala 2005, 117\u2013133.<\/p>\n<\/div>\n

\n

38<\/a> McGrath 2013, 337.<\/p>\n<\/div>\n

\n

39<\/a> Pihkala 2005, 142.<\/p>\n<\/div>\n

\n

40<\/a> McGrath 2013, 389\u2013340.<\/p>\n<\/div>\n

\n

41<\/a> Pihkala 2015, 11.<\/p>\n<\/div>\n

\n

42<\/a> Pihkala 2005, 153.<\/p>\n<\/div>\n

\n

43<\/a> Pihkala 2005, 155, 162.<\/p>\n<\/div>\n

\n

44<\/a> McGrath 2013, 351\u2013352.<\/p>\n<\/div>\n

\n

45<\/a> Pihkala 2005, 167.<\/p>\n<\/div>\n

\n

46<\/a> Pihkala 2005, 195\u2013196.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 tarkoitukseni on tarkastella kolminaisuusopin historiallista kehityst\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 kristillisin\u00e4 vuosisatoina eksegetiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian n\u00e4k\u00f6kulmista. K\u00e4sittely on varsin pintapuolista, mutta se antanee hyv\u00e4n kokonaiskuvan.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":661,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,4,5,2],"tags":[176,175,26,15,109],"class_list":["post-660","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-eksegeesi","category-johdanto-oppi","category-teologia","category-tutkimus","tag-eksegetiikka","tag-kirkkohistoria","tag-kolminaisuus","tag-kristologia","tag-teologia"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1279%2C720&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-aE","jetpack-related-posts":[{"id":31,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=31","url_meta":{"origin":660,"position":0},"title":"Miten kolminaisuusoppi syntyi?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Motiivit kolminaisuusopin kehittymiselle eiv\u00e4t olleet vain opilliset tai poliittiset, vaan se liittyy kiinte\u00e4sti pelastuskysymykseen. Mik\u00e4 merkitys Jeesuksella oikeasti oli? Miten Jumala saattoi sovittaa ihmiskunnan synnit? Kolminaisuusopilla ei siis pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4ksi Jumalaa vaan varmistamaan pelastuksen varmuus.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":148,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=148","url_meta":{"origin":660,"position":1},"title":"Miksi Suomen Metodistikirkko ei hyv\u00e4ksy Athanasiuksen uskontunnustusta?","author":"welzu","date":"10.1.2016","format":false,"excerpt":"Wesleyn mukaan usko ei ole vain tiedollista j\u00e4rkeily\u00e4, vaan syd\u00e4men asenne. Usko on suhde Jumalaan, ei asioiden uskomista todeksi. Siksi emme voi asettaa rajoituksia pelastukselle jonkin asian tiet\u00e4misen mukaan, kun kyse on ennen kaikkea uskosta Jeesukseen pelastajana.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":660,"position":2},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":59,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=59","url_meta":{"origin":660,"position":3},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 1","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Jos Lasarus on nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittaja, se tarkoittaa, ett\u00e4 evankeliumi ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silminn\u00e4kij\u00e4n kuvausta, vaan se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisen todistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus on tehnyt ihmeen.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":518,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=518","url_meta":{"origin":660,"position":4},"title":"Wesleyn nelitahokas 2\/4: Traditio","author":"welzu","date":"14.9.2020","format":false,"excerpt":"Traditio tai perinne voi ensi alkuun kuulostaa v\u00e4h\u00e4n tyls\u00e4lt\u00e4. Ett\u00e4 se tarkoittaa vain vanhoja asioita, joista ei en\u00e4\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Joissain kristillisiss\u00e4 piireiss\u00e4 sit\u00e4 voidaan jopa pit\u00e4\u00e4 huonona asiana. Ajatellaan, ett\u00e4 meid\u00e4n kuuluu olla kaiken aikaa alussa, Raamatussa. Ett\u00e4 kaikenlaiset tavat ja perinteet ovat kuollutta uskonnonharjoitusta. Tosiasiassa traditio on\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":237,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=237","url_meta":{"origin":660,"position":5},"title":"Miten suhtautua eri mielipiteisiin?","author":"welzu","date":"25.4.2017","format":false,"excerpt":"Rakkaus kuitenkin pystyy t\u00e4llaisissa tapauksissa ohjaamaan ihmist\u00e4 kasvuun paljon paremmin kuin pakotteet ja k\u00e4skyt.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=660"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/660\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":662,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/660\/revisions\/662"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/661"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}