Huoli luonnon tilasta on melko uusi asia. Vaikka jo 1900-luvun alussa jotkut tiedemiehet esittiv\u00e4t huolensa maailmanlaajuisesta ekologisesta kriisist\u00e4, vasta 1960-luvulla huoli alkoi n\u00e4ky\u00e4 laajemmin. Kristityt n\u00e4kiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n viel\u00e4kin my\u00f6hemmin, ainakin korkeammilla tasoilla. Maailman kirkkojen neuvosto keskusteli ymp\u00e4rist\u00f6n ongelmista ja ekologisesta kriisist\u00e4 1970-luvulla.<\/p>\n
Olen itse ollut kristitty noin 20 vuotta ja t\u00e4n\u00e4 aikana olen kuullut monien kristittyjen kannanottoja luontoon ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Yksi melko yleinen lausunto, jonka olen kuullut, on, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse v\u00e4litt\u00e4\u00e4 luonnosta, koska Jumala kuitenkin tuhoaa sen. Tulee olemaan suuri sota, Harmageddon tai jotakin, ja sitten Kristus palaa takaisin ja kaikki palaa poroksi joka tapauksessa. Joten miksi vaivautua v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
<\/p>\n
Ei ole odottamatonta, ett\u00e4 jotkin kristityt ajattelevat n\u00e4in. Sen sijaan on mielenkiintoista, ett\u00e4 jotkut ajattelevat luonnon suojelun olevan jollakin tavalla v\u00e4\u00e4rin. Jotkut liitt\u00e4v\u00e4t sen New age -liikkeeseen, jotkut intialaisiin uskontoihin. Jotkut kristityt n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ajattelevan, ett\u00e4 jos puhumme luonnon suojelemisesta, se jollakin lailla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 evankeliumin arvoa. Jos keskitymme luontoon, emme evankelioi.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin suorastaan tyhm\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin kristittyjen suhdetta luonnon suojeluun. Pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n tunnustavina kristittyin\u00e4 suojella sit\u00e4, vai saammeko me tuhota sit\u00e4, koska Jumala tulee kuitenkin tuhoamaan sen?<\/p>\n
Koetan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastauksia t\u00e4h\u00e4n tarkastelemalla asiaa kahdelta kantilta. Ensinn\u00e4kin, mit\u00e4 Raamattu sanoo asiasta ja toiseksi, mit\u00e4 metodistinen teologia sanoo asiasta. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni raamatunjakeet ovat vuoden 1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4, jollei toisin mainita.<\/p>\n
<\/p>\n
Kun Raamatun kirjoja kirjoitettiin ei ollut ongelmia luonnon saastumisen suhteen. Siksi onkin luonnollista, ett\u00e4 Raamatussa on aika v\u00e4h\u00e4n paikkoja, jotka puhuvat luonnon suojelusta. Mutta se ei tarkoita, etteik\u00f6 niit\u00e4 olisi tai ett\u00e4 emme voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastausta siihen, miten ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin tulisi suhtautua.<\/p>\n
N\u00e4kemykseni mukaan kristillisen ekoteologian perusta l\u00f6ytyy 1. Mooseksen kirjasta ja luomiskertomuksesta. Tieton siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala loi kaiken, tulisi vakuuttaa meid\u00e4t luonnon t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. 1. Moos. 1:1<\/p><\/blockquote>\n
Pohjimmiltaan se, miten suhtaudumme luontoon ja sen asukkaisiin, kertoo kunnioituksestamme niiden luojaa kohtaan. Esimerkiksi, jos olisin maanviljelij\u00e4n poika ja saisin perint\u00f6n\u00e4 tilan, jossa olisi peltoja ja karjaa. J\u00e4tt\u00e4isin pellot kesannolle ja antaisin karjan n\u00e4lkiinty\u00e4 navettaan. Lopulta koko maatila olisi todella kurjassa tilassa. Luulen, ett\u00e4 varmaan kaikki olisivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 en kunnnioittaisi vanhempiani, koska annoin heid\u00e4n perint\u00f6ns\u00e4 m\u00e4r\u00e4dnty\u00e4. Sama koskee luontoa.<\/p>\n
Mutta kyse ei ole vain kunnioituksesta, vaan my\u00f6s Jumalan k\u00e4skyst\u00e4 (lihavointi minun):<\/p>\n
Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelem\u00e4\u00e4n<\/strong> ja varjelemaan<\/strong> sit\u00e4. 1. Moos. 2:15<\/p><\/blockquote>\n
T\u00e4m\u00e4 ei ole varsinainen k\u00e4sky, mutta se kertoo ihmisen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 suhteessa luontoon. Tarkastellaan kahta lihavoitua sanaa. Ensimm\u00e4inen on ”viljelem\u00e4\u00e4n” (hepreaksi \u05e2\u05b8\u05d1\u05b7\u05d3 <\/span>). Sanalla on kaksi merkityst\u00e4. Ensimm\u00e4inen on selv\u00e4: maa on annettu meille, jotta saisimme ruokaa. On mielenkiintoista, ett\u00e4 ihmiset saivat t\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n Edenin puutarhassa, koska juuri siell\u00e4 Jumala sanoi my\u00f6s:<\/p>\n
”Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelm\u00e4t olivat hyvi\u00e4 sy\u00f6d\u00e4” (1. Moos. 2:9)<\/p>\n
ja<\/em><\/span><\/p><\/blockquote>\n
”Herra Jumala sanoi ihmiselle: ”Saat vapaasti sy\u00f6d\u00e4 puutarhan kaikista puista.” (1. Moos. 2:16).<\/p><\/blockquote>\n
Edenin puutarhassa kasvit tuotttivat hedelm\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 ei oikeasti tarvinnut tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 el\u00e4\u00e4kseen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Jumala loi ihmisen aktiiviseksi. Se tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala antoi ihmiselle vallan hallita luontoa. T\u00e4m\u00e4n Jumala sanoo jopa kahdesti k\u00e4skiess\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4:<\/p>\n
Jumala siunasi heid\u00e4t ja sanoi heille: ”Olkaa hedelm\u00e4lliset, lis\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mik\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4\u00e4 ja liikkuu.” 1. Moos. 1:28 (sama jakeessa 26)<\/p><\/blockquote>\n
T\u00e4ss\u00e4 Jumala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa, joka tarkoittaa valtaan ottamista ja alistamista. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n jakeen perusteella saattaisimme saada kuvan, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse v\u00e4litt\u00e4\u00e4 luonnosta. Voimme tehd\u00e4 sille mit\u00e4 vain, jopa tuhota, jos haluamme. Mutta t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sky tulee n\u00e4hd\u00e4 jakeen 2:15 kanssa. Valtaan ottaminen ja alistaminen ovat osa viljely\u00e4. Mutta jae 2:15 sis\u00e4lsi toisenkin teht\u00e4v\u00e4n: varjella.<\/p>\n
Varjeleminen (hepreaksi \u05e9\u05b8\u05c1\u05de\u05b7\u05e8 <\/span>) tulee sanasta, joka tarkoittaa aitaamista. Se tarkoittaa, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4mme on suojella ja vartioida luontoa. N\u00e4in voimme todeta, ett\u00e4 viljely ei tarkoita pelkk\u00e4\u00e4 itsek\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, vaan enemm\u00e4nkin symbioosia ihmisen ja luonnon v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Lopuksi luomiskertomus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 yhden syyn luonnon suojelemiselle. Se liittyy Jumalaan luojana:<\/p>\n
Ja Jumala katsoi kaikkea tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4, ja kaikki oli hyv\u00e4\u00e4. 1. Moos. 1:31<\/p><\/blockquote>\n
Jumala tarkastelee kaikkea luomaansa ja toteaa sen olevan hyv\u00e4\u00e4, parasta. Jumala siis antoi parhaimman luomisty\u00f6ns\u00e4 meid\u00e4n hoidettavaksemme. T\u00e4m\u00e4n tulisi vaikuttaa siihen, miten arvostamme luontoa. Jos saamme yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4mme arvokkaan lahjan tai lainan, niin heit\u00e4mmek\u00f6 sen roskiin? Enp\u00e4 usko! Joten, koska Jumala on antanut meid\u00e4n haltuumme parhaimman luomisty\u00f6ns\u00e4, meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 varjelemaan sit\u00e4 mahdollisimman hyvin.<\/p>\n
Mooseksen laki ja luonto<\/h5>\n
Mooseksen kirjoissa kerrotaan, miten Jumala antoi Israelille lain Siinain vuorella. T\u00e4m\u00e4 laki sis\u00e4lsi kymmenen k\u00e4sky\u00e4, mutta my\u00f6s monia muita lakeja, jotka koskivat jumalanpalvelusta sek\u00e4 ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. Siell\u00e4 oli my\u00f6s lakeja, jotka koskivat luontoa, joista voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 joitakin raamatullisia syit\u00e4 luonnonsuojelulle.<\/p>\n
Jumala antoi sapatin merkiksi liitosta h\u00e4nen ja h\u00e4nen kansansa v\u00e4lill\u00e4 (2. Moos. 31:12\u201317). Sapatti ei kuitenkaan ollut pelkk\u00e4 merkki, vaan my\u00f6s lahja. Se antoi lepop\u00e4iv\u00e4n kaikille Israelissa (lihavointi minun):<\/p>\n
Kuutena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tee ty\u00f6t\u00e4 ja hoida kaikkia teht\u00e4vi\u00e4si, mutta seitsem\u00e4s p\u00e4iv\u00e4 on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, et sin\u00e4 eik\u00e4 sinun poikasi eik\u00e4 tytt\u00e4resi, orjasi eik\u00e4 orjattaresi, ei juhtasi eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n muukalainen, joka asuu kaupungissasi.<\/strong> 2. Moos. 20:9\u201310<\/p><\/blockquote>\n
Viikottainen sapatti sis\u00e4lsi el\u00e4imet. Niiden piti lev\u00e4t\u00e4 my\u00f6s. Sapatti voidaan n\u00e4hd\u00e4 rituaalina tai seremoniana. Syy levolle ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lepo, vaan kunnioitus Jumalaa kohtaan. Sapatti tunnettiin Raamatun aikoina monissa kulttuureissa. Yleens\u00e4 se oli uudenkuun juhla, mutta raamatullinen sapatti viikottaisena lepop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli uusi keksint\u00f6.<\/p>\n
5. Mooseksen kirja antaa toisenkin syyn sapatille: ”N\u00e4in sinun orjasi ja orjattaresi saavat lev\u00e4t\u00e4 kuten sin\u00e4 itsekin.”<\/em> (5. Moos. 5:14b). Kun 2. Mooseksen kirjassa sapattik\u00e4sky voidaan n\u00e4hd\u00e4 k\u00e4skyn\u00e4 kunnioittaa Jumalaa, 5. Mooseksen kirja korostaa sapatin merkityst\u00e4 lepop\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on sopusoinnussa Jeesuksen sanojen kanssa: ”Ja Jeesus sanoi heille: ”Sapatti on ihmist\u00e4 varten eik\u00e4 ihminen sapattia varten.”<\/em> (Mark. 2:27).<\/p>\n
Voimme siis todeta, ett\u00e4 sapatti ei ollut vain uskonnollinen rituaali, jolla kunnioitettiin Jumalaa, vaan se oli my\u00f6s lepoa varten. Ja tuo lepo kuului my\u00f6s el\u00e4imille. T\u00e4m\u00e4 korostuu, kun 3. Mooseksen kirjassa puhutaan sapattivuodesta (lihavointi minun):<\/p>\n
Herra sanoi Moosekselle Siinainvuorella: ”Sano israelilaisille: Kun te saavutte siihen maahan, jonka min\u00e4 teille annan, maan tulee joka seitsem\u00e4s vuosi saada sapatinlepo Herran kunniaksi. Kuutena vuotena voit kylv\u00e4\u00e4 peltosi, leikata viinitarhasi k\u00f6ynn\u00f6ksi\u00e4 ja korjata satoa, mutta seitsem\u00e4s vuosi on maan lepovuosi, Herralle pyhitetty sapatti. Silloin et saa kylv\u00e4\u00e4 peltoasi etk\u00e4 leikata viinitarhasi k\u00f6ynn\u00f6ksi\u00e4. \u00c4l\u00e4 korjaa sit\u00e4 viljaa, joka itsest\u00e4\u00e4n kasvaa peltoosi, \u00e4l\u00e4k\u00e4 kokoa hoitamattomiin k\u00f6ynn\u00f6ksiisi kasvaneita ryp\u00e4leit\u00e4. Silloin on maan sapattivuosi. 3. Moos. 25:1\u20135<\/p><\/blockquote>\n
El\u00e4imet saivat osallistua viikottaiseen sapattiin, mutta my\u00f6s muulla luonnolla oli sapattiaikansa. Joka seitsem\u00e4s vuosi oli maan sapatti. T\u00e4m\u00e4 sapatti merkitsi my\u00f6s lepoa. Se ei ollut uhri Jumalalle tai muuta vastaavaa. 2. Moos. 23:12 toistaa sapattik\u00e4skyn:<\/p>\n
”Tee ty\u00f6t\u00e4 kuutena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa, mutta seitsem\u00e4nten\u00e4 pysy ty\u00f6st\u00e4si erossa, niin ett\u00e4 h\u00e4rk\u00e4si ja aasisi voivat lev\u00e4t\u00e4 ja vierasheimoiset ty\u00f6ntekij\u00e4si ja v\u00e4h\u00e4isimm\u00e4tkin orjasi saavat virkist\u00e4yty\u00e4.”.<\/p><\/blockquote>\n
Samassa yhteydess\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n sapattivuosikin:<\/p>\n
”Kuutena vuotena viljele maatasi ja korjaa sen sato, mutta joka seitsem\u00e4s vuosi anna sen lev\u00e4t\u00e4 ja olla kesannolla. Kansasi k\u00f6yh\u00e4t saavat siit\u00e4 silloin ravintoa, ja sen, mik\u00e4 heilt\u00e4 j\u00e4\u00e4, voivat villiel\u00e4imet sy\u00f6d\u00e4. Tee samoin viinitarhoillesi ja oliivipuillesi.” (2. Moos. 23:10\u201311).<\/p><\/blockquote>\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 viikkosapatti perustellaan el\u00e4inten, orjien ja palkatun ty\u00f6voiman oikeudella lepoon. Sapattivuosi perustellaan k\u00f6yhien ja villiel\u00e4inten tarpeilla, kun taas 3. Mooseksen kirja perustelee sit\u00e4 levolla. N\u00e4emme t\u00e4ss\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Jumalalle on luonnon \u2013 maan ja el\u00e4inten \u2013 hyvinvointi. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4skyt puhuvat my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan puolesta. Kun v\u00e4lit\u00e4t el\u00e4imist\u00e4si ne voivat hyvin ja palvelevat sinua hyvin, ja kun v\u00e4lit\u00e4t maastasi, se voi hyvin ja tuottaa sinulle ruokaa. Toisin sanoen kyse on el\u00e4misest\u00e4 luonnon kanssa sopusoinnussa. Vaikka nykyaikana meill\u00e4 ei ole sapattivuosia, voisimme oppia t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Uusi luominen<\/h5>\n
Sek\u00e4 Vanhasta ett\u00e4 Uudesta testamentista voidaan l\u00f6y\u00e4t\u00e4 lupaus uudesta luomisesta. Jumala tulee tekem\u00e4\u00e4n kaiken uudeksi. T\u00e4m\u00e4 lupaus koskee ehk\u00e4 kaikkein selkeimmin luontoa. Se on my\u00f6s vaikea, koska sen perusteella joku voi tosiaan sanoa, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse pit\u00e4\u00e4 huolta luonnosta, koska Jumala kuitenkin uudistaa kaiken.<\/p>\n
Katso, min\u00e4 luon uuden taivaan ja uuden maan. Menneit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 muistella, ne eiv\u00e4t nouse mieleen. Jes. 65:17<\/p><\/blockquote>\n
Ensimm\u00e4inen luominen on turmeltu ja se tarvitsee uudistamista. Jumalan ensimm\u00e4inen ratkaisu t\u00e4h\u00e4n oli vedenpaisumus, mutta se ei auttanut pitk\u00e4\u00e4n. Lupaus uudesta luomisesta onkin lupaus t\u00e4ydellisest\u00e4 uudistamisesta. Kaikki tullaan tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin uudeksi, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole k\u00e4rsimyst\u00e4 tai synti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 koskee luontoakin:<\/p>\n
Susi ja karitsa k\u00e4yv\u00e4t yhdess\u00e4 laitumella, leijona sy\u00f6 hein\u00e4\u00e4 kuin h\u00e4rk\u00e4, ja k\u00e4\u00e4rmeen ruokana on maan tomu. Kukaan ei tee pahaa, kukaan ei vahingoita ket\u00e4\u00e4n minun pyh\u00e4ll\u00e4 vuorellani, sanoo Herra. Jes. 65:25<\/p><\/blockquote>\n
Luonto tulee olemaan t\u00e4ydellisess\u00e4 sopusoinnussa. Paavalikin kirjoittaa uudesta luomisesta kirjeiss\u00e4\u00e4n:<\/p>\n
Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymist\u00e4. Kaiken luodun on t\u00e4ytynyt taipua katoavaisuuden alaisuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan h\u00e4nen, joka sen on alistanut. Luomakunnalla on kuitenkin toivo, ett\u00e4 my\u00f6s se p\u00e4\u00e4see kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen. Me tied\u00e4mme, ett\u00e4 koko luomakunta yh\u00e4 huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Room. 8:19\u201322<\/p><\/blockquote>\n
T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tukevan ajatusta, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse v\u00e4litt\u00e4\u00e4 luonnosta, koska se on alistettu joka tapauksessa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 Paavali rinnastaa luonnon vapautumisen ihmisen vapautumiseen. Ensinn\u00e4kin se tarkoittaa, ett\u00e4 ihminen on osa luontoa. Toiseksi se tarkoittaa, ett\u00e4 luonnon uudistumista koskevat samat perusteet kuin ihmisenkiin uudistumista.<\/p>\n
Joten, jos ajattelemme, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse v\u00e4litt\u00e4\u00e4 luonnosta, voimme samoilla perusteilla ajatella, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse v\u00e4litt\u00e4\u00e4 omasta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4mme tai hyvinvoinnistammekaan. Kuitenkin Jumala odottaa meilt\u00e4 kristittyin\u00e4 tietynlaista el\u00e4m\u00e4ntapaa, ja se koskee my\u00f6s suhdettamme luontoon.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Raamatun mukaan Jumala on jo tuomassa valtakuntaansa maan p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 valtakunta tulee lopulta olemaan uudistettu ja uudestiluotu maa ja taivas. El\u00e4m\u00e4mme kristittyin\u00e4 on osa tuota valtakuntaa. Vaikka edelleen el\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, me olemme jo osa Jumalan valtakuntaa. Sen vuoksi meid\u00e4n tulisi el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, kuten el\u00e4isimme sit\u00e4 tulevassa maailmassa. Miten kohtelemme luontoa kristittyin\u00e4 nyt kertoo, miten kohtelemme luontoa uudistetussa maailmassa.<\/p>\n
Voimme siis todeta, ett\u00e4 lupaus uudesta luomisesta on samalla my\u00f6s kehotus pit\u00e4\u00e4 huolta luonnosta. Samalla tapaa, kuin meid\u00e4t on kutsuttu julistamaan evankeliumia Kristuksesta kaikille, meid\u00e4t on l\u00e4hetetty suojelemaan luomakuntaa Jumalan kansana.<\/p>\n
Maan turmeleminen<\/h5>\n
Ilmestyskirjasta l\u00f6ytyy jae, joka vaikuttaa ottavan kaikkein vahvimmin kantaa ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin. Sen mukaan on tullut aika ”tuhota ne, jotka tuhoavat maata”<\/em> (Ilm. 11:18). T\u00e4m\u00e4 on itselleni ollut aina vahva todistus luonnonsuojelun puolesta. Etenkin futuristisissa tulkinnoissa, joissa Ilmestyskirja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ennustuksena tulevaisuudesta, jae sopii hyvin kuvaan maailmasta, joka saastunut. Mutta puhuuko jae saasteista vaiko jostakin muusta? Kreikan sana (\u03b4\u03b9\u03b1\u03c6\u03b8\u03b5\u03af\u03c1\u03c9), jota t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, merkitsee tuhoamista, h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4 ja turmelemista. Uudessa testamentissa sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kolmessa merkityksess\u00e4. Se voi viitata rakennuksen tuhoamiseen, ruumiin maatumiseen tai moraalin turmelemiseen.<\/p>\n
Vanhan testamentin pohjalta voidaan ajatella, ett\u00e4 Ilmestyskirjassa se tarkoittaisi viimeist\u00e4, moraalista turmelusta. Monissa Vanhan testamentin kohdissa kerrotaan, ett\u00e4 synti turmelee maan. Esimerkiksi 1. Moos. 6:11 kerrotaan, ett\u00e4 ”Mutta maa turmeltui Jumalan edess\u00e4, ja maa tuli t\u00e4yteen v\u00e4kivaltaa.”<\/em> (vuoden 33 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s). Kyse oli selv\u00e4sti synnin seurauksesta.<\/p>\n
Voidaan kuitenkin todeta, ett\u00e4 Ilmestyskirjan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n sanan perusteella on v\u00e4\u00e4rin turmella luontoa tuhoamalla sit\u00e4, ja osa t\u00e4st\u00e4 on tuhoamalla sit\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 synti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n voi n\u00e4hd\u00e4 kahdella tapaa. Ensinn\u00e4kin se puhuu konkreettisesta luonnon tuhoamisesta, kuten hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja saastuttamisesta. Toiseksi se puhuu moraalistamme, joka voidaan yhdist\u00e4\u00e4 suhteeseemme luontoon. Luonnon hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 on itsess\u00e4\u00e4n synti, ja niin tekem\u00e4ll\u00e4 tuhoamme luontoa kahdella tapaa: ensinn\u00e4 suoraan tuhoamalla ja toiseksi syyllistym\u00e4ll\u00e4 syntiin.<\/p>\n
Vaikka emme olettaisikaan, ett\u00e4 Ilmestyskirja kertoisi meid\u00e4n p\u00e4ivist\u00e4mme ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista, on sen sanoma silti helppo soveltaa nykyaikaan. Me hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00e4mme luontoa. Usein se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisten hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n. Nykyaikanakin on paljon orjia maat\u00f6iss\u00e4 ja kaivoksissa. Monella maatilalla kolmansissa maissa maanviljelij\u00e4t saavat todella huonoa palkkaa ja kuitenkin he joutuvat maksamaan suuria summia uusista siemenist\u00e4. Monissa paikoissa ihmiset joutuvat ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n vaarallisissa olosuhteissa ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n jopa myrkyllisi\u00e4 aineita. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ilmestyskirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltaisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n
<\/p>\n
Metodistinen n\u00e4k\u00f6kulma<\/h3>\n
Metodismissa ymp\u00e4rist\u00f6etiikka on aina ollut osa kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Se nousee jo John Wesleylt\u00e4, jolla olli todella kokonaisvaltainen n\u00e4k\u00f6kulma sovituksesta ja Jumalan valtakunnasta. Wesleyn n\u00e4kemyksen perustana on k\u00e4sitys Jumalasta luojana. H\u00e4n on luonut kaiken ja h\u00e4net voidaan n\u00e4hd\u00e4 luomakunnassa. Luojana h\u00e4n on tehnyt meist\u00e4 sijaishallitsijoitaan.<\/p>\n
Sijaishallitseminen ei ole yksinvaltiutta vaan palvelua. T\u00e4m\u00e4 on sopusoinnussa aiemman l\u00f6yt\u00f6mme kanssa. Jumala on luomisen yhteydess\u00e4 antanut meille teht\u00e4v\u00e4ksi suojella luontoa tuhoamisen ja hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n sijaan. Meille kristityille t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on annettu uudestaan. K\u00e4sky rakastaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 meid\u00e4n tulee olla vain yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 toisille ihmisille, vaan my\u00f6s luonnon v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Wesleyn n\u00e4kemyksessa kaikella luomakunnassa on merkitys. Siksi meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tasapaino luonnossa. Jos rikomme sen, vaikkapa kaatamalla kaikki sademets\u00e4t, se koskee kaikkia. Monet el\u00e4imet ja linnut kuolevat sukupuuttoon, maa kuivuu, ihmiset menett\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4, puhumattakaan sen vaikutuksista ilmastoon.<\/p>\n
Ehk\u00e4 mielenkiintoisin puoli Wesleyn ajattelussa on, ett\u00e4 el\u00e4imetkin tuntevat. Ne voivat tuntea kipua ja k\u00e4rsi\u00e4, ne ovat uskollisia. H\u00e4n vetoaakin ihmisten tunteisiin puhumalla kuinka armotonta on tappaa ja kiduttaa el\u00e4imi\u00e4 turhaan.<\/p>\n
Samalla kun Jumala on luonut kaiken, h\u00e4n my\u00f6s suojelee kaikkea. T\u00e4st\u00e4 voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 aina, kun yrit\u00e4mme tuhota luontoa, me toimimme Jumalaa vastaan.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys on jatkanut kehittymist\u00e4\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 metodismissa. Yhdistyneell\u00e4 Metodistikirkolla on julkilausumia, joissa otetaan kantaa luonnon suojeluun ja sen t\u00e4rkeyteen. Kirkkoj\u00e4rjestyksen sosiaalisissa periaatteissa on yksi pyk\u00e4\u00e4l\u00e4 luonnosta. Sen mukaan olemme vastuussa siit\u00e4, miten kohtelemme luomakuntaa. T\u00e4m\u00e4 vastuu perustuu luomiseen. Luomakunta on arvokas, koska se on Jumalan luoma.<\/p>\n
Kirkkoj\u00e4rjestys kehottaa meit\u00e4 toimimaan t\u00e4m\u00e4n vastuun mukaisesti. Meid\u00e4n tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, niin ett\u00e4 emme vahingoita ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme, muita ihmisi\u00e4 ja el\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n
Julkilausumien kirjassa (Book of Resolutions) on luontoon liittyvi\u00e4 virallisia julkilausumia, jotka perustuvat n\u00e4ihin sosiaalisiin periaatteisiin. Sek\u00e4 Kirkkoj\u00e4rjestys ett\u00e4 Julkilausumien kirja perustelevat n\u00e4kemyst\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 Jumala on luomisessa antanut sen k\u00e4skyn\u00e4. Mielest\u00e4ni on hyv\u00e4, ett\u00e4 Metodistikirkko ei anna vain julkilausumia, vaan my\u00f6s monia ehdotuksia ja kehotuksia toimia konkreettisesti. Siksi olisikin hyv\u00e4, jos jokainen metodisti lukisi sek\u00e4 Kirkkoj\u00e4rjestyst\u00e4 ett\u00e4 Julkilausumien kirjaa.<\/p>\n
Metodistikirkon kanta on tiivistetty Yhteiskunnalliseen uskontunnustukseemme (lihavoinnit minun):<\/p>\n
Me uskomme Jumalaan, maailman luojaan ja Jeesukseen Kristukseen, luomakunnan lunastajaan.<\/strong> Me uskomme Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 meille kiitollisuutta Jumalan lahjoista. Me tunnustamme katuen k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mme n\u00e4it\u00e4 lahjoja v\u00e4\u00e4rin ja tekev\u00e4mme ne ep\u00e4jumalanpalveluksen kohteiksi.<\/p>\n
Me tunnustamme luonnon Jumalan k\u00e4tten ty\u00f6ksi ja omistaudumme auttamaan ihmiskuntaa suojelemaan, kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja oikein k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontoa.<\/strong><\/p>\n
…<\/p>\n
Me uskomme ihmisten oikeuteen ja velvollisuuteen tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Jumalan kunniaksi ja omaksi ja toisten hyv\u00e4ksi n\u00e4in turvaten hyvinvointinsa; uskomme omistusoikeuteen ja pid\u00e4mme sit\u00e4 Jumalan meille uskomana luottamusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4, ty\u00f6ehtosopimuksiin ja vastuulliseen kuluttamiseen <\/strong>sek\u00e4 taloudellisen ja yhteiskunnallisen h\u00e4d\u00e4n poistamiseen.<\/p><\/blockquote>\n
<\/p>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/h3>\n
Olemme huomanneet, ett\u00e4 luonnolla on merkityst\u00e4. Erityisesti sill\u00e4 on merkityst\u00e4 kristityille. Siit\u00e4 huolimatta vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 moni kristitty on ensimm\u00e4isen\u00e4 sanomassa, ett\u00e4 sill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4. Luulen, ett\u00e4 yksi syy t\u00e4lle on evankelikaalinen ajatus uskon t\u00e4rkeydest\u00e4. Vain usko Kristukseen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Siksi teemme sosiaalista ty\u00f6t\u00e4kin, jotta k\u00f6yh\u00e4t kuulisivat evankeliumin. Hyvist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 on tehty vain evankeliumin julistamisen v\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n
Mutta meid\u00e4n tulisi uudistaa ajatteluamme. Luonnon suojeleminen ei ole vain jotakin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, se on osa pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Kuten Jeesus k\u00e4ski meit\u00e4 rakastamaan l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme, meid\u00e4n tulisi rakastaa my\u00f6s Jumalan luomakuntaa. Ei vain evankeliumin levitt\u00e4miseksi, vaan siksi, mit\u00e4 se on.<\/p>\n
Olemme n\u00e4hneet nelj\u00e4 raamatullista perustetta luonnonsuojelulla. 1) Luominen. Jumala loi taivaan ja maan ja siksi se on t\u00e4rke\u00e4 ja arvokas. Luonnon turmeleminen on luojan vastustamista. 2) Hoitaminen. Olemme Jumalan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 maailmassa. Emme saa hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luontoa, vaan meid\u00e4n tulee suojella sit\u00e4. Se on kyll\u00e4 annettu meille, jotta saisimme ruokaa ja muita resursseja, mutta siit\u00e4 huolimatta se on lahjaa ja lainaa emmek\u00e4 saa ottaa sit\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. 3) Uusi luominen. Kuten uudestisyntynyt kristitty on osa Jumalan uutta luomisty\u00f6t\u00e4 ja valtakuntaa, niin on my\u00f6s luonto. Meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 auttamaan luontoa toteuttamaan Jumalan tahdon tuhoamisen sijaan. 4) Maan turmeleminen. Me emme saa turmella maata. Tuhoamalla luontoa ja tekem\u00e4ll\u00e4 synti\u00e4 me kuitenkin turmelemme sen. Me olemme vastuussa siit\u00e4, miten k\u00e4yt\u00e4mme luontoa.<\/p>\n
N\u00e4iden perusteiden tulisi riitt\u00e4\u00e4, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme, mik\u00e4 on Jumalan tahto suhteessamme luontoon. On my\u00f6s mielenkiintoista, miten metodistit ovat Wesleyst\u00e4 alkaen perustelleet mielipiteit\u00e4\u00e4n n\u00e4ill\u00e4 samoilla argumenteilla. Kysymys onkin: Miten aiomme toimia t\u00e4m\u00e4n pohjalta?<\/p>\n
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Rauhan Sanomia – Nya Budb\u00e4raren -lehdess\u00e4 1\/2015<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mutta meid\u00e4n tulisi uudistaa ajatteluamme. Luonnon suojeleminen ei ole vain jotakin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, se on osa pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Kuten Jeesus k\u00e4ski meit\u00e4 rakastamaan l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme, meid\u00e4n tulisi rakastaa my\u00f6s Jumalan luomakuntaa. Ei vain evankeliumin levitt\u00e4miseksi, vaan siksi, mit\u00e4 se on.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5,2],"tags":[67,64,27,65,61,62,63,60,66],"class_list":["post-65","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teologia","category-tutkimus","tag-eettisyys","tag-ekologisuus","tag-jumala","tag-kestava-elamantapa","tag-luomakunta","tag-luominen","tag-luonnonsuojelu","tag-luonto","tag-metodismi"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-13","jetpack-related-posts":[{"id":102,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=102","url_meta":{"origin":65,"position":0},"title":"Pappi vastaa 1","author":"welzu","date":"13.12.2015","format":false,"excerpt":"Tietyll\u00e4 ajankohdalla tai perinteell\u00e4 ei ole pelastavaa tai kadottavaa vaikutusta. Oleellista on motiivi, jolla asioita teemme.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":125,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=125","url_meta":{"origin":65,"position":1},"title":"Roska kerrallaan","author":"welzu","date":"11.10.2015","format":false,"excerpt":"Me kristityt voisimme omaksua t\u00e4m\u00e4n liikkeen ja laajentaa sit\u00e4 vaikka Hyv\u00e4 teko p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 -liikkeeksi. Pyrkisimme Jeesuksen innosta\u00adman l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden mukaan auttamaan kanssakulkijoitamme.","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":117,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=117","url_meta":{"origin":65,"position":2},"title":"Odotuksen aika","author":"welzu","date":"29.11.2015","format":false,"excerpt":"Raamatun mukaan ihminen, joka uskoo Jeesukseen, on uudestisyntynyt. H\u00e4n on uusi luomus Kristuksessa. H\u00e4n on saanut aivan uuden alun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Uuden mahdollisuuden. Siit\u00e4 joulu ja uusi vuosi niin osuvasti kertovat.","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":350,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=350","url_meta":{"origin":65,"position":3},"title":"Rukoile yhteytt\u00e4","author":"welzu","date":"19.10.2018","format":false,"excerpt":"Rukoillaan yhteytt\u00e4, jotta Jumalan tahto saisi maailmassa sijaa ja evankeliumi voisi t\u00e4n\u00e4 vuonna tavoittaa meid\u00e4nkin ty\u00f6mme kautta enemm\u00e4n kuin koskaan ennen.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/chain-309566_1280.png?fit=1200%2C1081&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/chain-309566_1280.png?fit=1200%2C1081&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/chain-309566_1280.png?fit=1200%2C1081&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/chain-309566_1280.png?fit=1200%2C1081&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/chain-309566_1280.png?fit=1200%2C1081&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":638,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=638","url_meta":{"origin":65,"position":4},"title":"Tasapainoinen el\u00e4m\u00e4","author":"welzu","date":"31.3.2023","format":false,"excerpt":"Sananlaskut 22:1-2. 8-9, 22-23; Jaakob 2:1-17; Markus 7:24-37 T\u00f6rm\u00e4\u00e4n aina v\u00e4lill\u00e4 ajatukseen, ett\u00e4 meill\u00e4 kristityill\u00e4 on ylivertainen moraali. Jumalan k\u00e4skyt ja opetukset ovat antaneet meille jotakin, mit\u00e4 emme mitenk\u00e4\u00e4n muuten voisi keksi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on totta. Samaan aikaan meid\u00e4n tulee kuitenkin ottaa huomioon se, ett\u00e4 olemme ihmisi\u00e4.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/pexels-pixabay-159862.jpg?fit=1200%2C764&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":396,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=396","url_meta":{"origin":65,"position":5},"title":"Kun taivaat repesiv\u00e4t","author":"welzu","date":"6.5.2019","format":false,"excerpt":"Meille helposti saattaa tulla sellainen ajatus, ett\u00e4 Jumala vahtii meit\u00e4, jos teemme jonkin virheen, ett\u00e4 h\u00e4n voi sitten rangaista. Jumala ei kuitenkaan ole meid\u00e4n vihollisemme. H\u00e4n rakastaa meit\u00e4 ja on mieltynyt meihin. H\u00e4n haluaa meille hyv\u00e4\u00e4.\u00a0","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Sustris_Baptism_of_Christ.jpg?fit=1200%2C651&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Sustris_Baptism_of_Christ.jpg?fit=1200%2C651&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Sustris_Baptism_of_Christ.jpg?fit=1200%2C651&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Sustris_Baptism_of_Christ.jpg?fit=1200%2C651&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Sustris_Baptism_of_Christ.jpg?fit=1200%2C651&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/65","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=65"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":137,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions\/137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=65"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=65"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}