Kuka kirjoitti Johanneksen evankeliumin? Apostoli Johannes tietenkin! Vai kirjoittiko? T\u00e4ss\u00e4 kirjoitussarjassa k\u00e4sittelen Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymyst\u00e4 siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 sen olisikin kirjoittanut Lasarus. Kyll\u00e4, se Lasarus, jonka Jeesus her\u00e4tti kuolleista.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 osassa pohdin kirjoittajakysymyst\u00e4 evankeliumissa k\u00e4ytettyjen sanojen pohjalta.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Se opetuslapsi<\/b><\/p>\n
Edellisess\u00e4 luvussa esittelin Ben Witheringtonin teorian Johanneksen evankeliumin kirjoittajasta ja joitakin perusteita, joita h\u00e4n mainitsee luennossaan. T\u00e4ss\u00e4 luvussa aloitan n\u00e4iden perustelujen k\u00e4sittelyn. Ensimm\u00e4isen\u00e4 vuorossa on Johanneksen painotus opetuslapsiin apostolien sijaan.<\/p>\n
1.1. Tilastoja<\/b><\/p>\n
1.1.1. Apostoli ja opetuslapsi -sanojen esiintyminen<\/i><\/p>\n
Yksi Johanneksen evankeliumin silmiinpist\u00e4v\u00e4 piirre on, ett\u00e4 siin\u00e4 on tuskin lainkaan viittauksia apostoleihin. Sana apostoli (\u03b1\u03c0\u03bf\u03c3\u03c4\u03bf\u03bb\u03bf\u03c2) esiintyy evankeliumissa vain kerran ja silloinkaan sill\u00e4 ei viitata suoraan kahteentoista apostoliin. (Joh. 13:16) Sen sijaan sana opetuslapsi (\u03bc\u03b1\u03b8\u03b7\u03c4\u03b7\u03c2) l\u00f6ytyy evankeliumista yhteens\u00e4 78 kertaa. Koko Uuden testamentin opetuslapsi-sanoista Johanneksen evankeliumissa on noin 30 %.<\/p>\n
Kakkosena tulee Matteus, jonka evankeliumissa opetuslapsi-sana esiintyy 72 kertaa eli noin 27,5 % kaikista esiintymist\u00e4. Markuksella sana esiintyy 46 kertaa eli noin 18 % kaikista esiintymisist\u00e4. Luukaksella sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 37 kertaa eli noin 14 % kaikista esiintymisist\u00e4. Toisaalta Apostolien teoissa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 28 kertaa eli noin 11 % kaikista esiintymisist\u00e4. Toisin sanoen Luukkaan kaksoisteoksessa sana esiintyy 65 kertaa eli noin 25 % kaikista esiintymisist\u00e4.<\/p>\n
Muualla Uudessa testamentissa opetuslapsi-sana ei esiinny lainkaan. Sanaa apostoli k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Uudessa testamentissa seuraavasti. Matteuksella sana esiintyy Johanneksen tapaan vain kerran. Matteus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa apostolien nimitt\u00e4misen yhteydess\u00e4. (Matt. 10:2) Markus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa kaksi kertaa. Luukas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa evankeliumissa kuusi kertaa ja Apostolien teoissa 28 kertaa. Paavalin kirjeiss\u00e4 sana esiintyy 34 kertaa.1<\/sup> Muualla Uudessa testamentissa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kahdeksan kertaa.<\/p>\n Voiko t\u00e4st\u00e4 vet\u00e4\u00e4 jonkin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen? Huomion arvoista on ainakin se, ett\u00e4 Luukkaan kaksoisteoksessa opetuslapsi-sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n kuin muissa evankeliumeissa. Vastaavasti Luukkaalla apostoli-sana on todella paljon k\u00e4ytetty muihin evankeliumeihin verrattuna. T\u00e4m\u00e4n voi selitt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 opetuslapsi-termi tulee Luukkaalle erityisesti evankeliuminsa pohjana k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4. Apostoli-sana taas tulee h\u00e4nelle mahdollisesti Paavalin kautta, joka my\u00f6s k\u00e4ytti apostoli-sanaa paljon.<\/p>\n Opetuslapsi-sanan puuttuminen muualta Uudesta testamentista on mielenkiintoista. Paavalilla sanan on korvannut termit pyh\u00e4t (\u03b1\u03b3\u03b9\u03bf\u03b9\u03c2) ja veljet (\u03b1\u03b4\u03b5\u03bb\u03c6\u03bf\u03b9\u03c2). Naispuolisista uskovista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 sisar (\u03b1\u03b4\u03b5\u03bb\u03c6\u03b7). My\u00f6s uskovaa (partisiippi sanasta \u03c0\u03b9\u03c3\u03c4\u03b5\u03c5\u03c9 ) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Mahdollisesti uskovien kutsuminen opetuslapsiksi ei ollut en\u00e4\u00e4 kristillisen seurakunnan syntymisen j\u00e4lkeen mielek\u00e4st\u00e4, koska opettaja ei ollut en\u00e4\u00e4 fyysisesti l\u00e4sn\u00e4. Siksi ryhdyttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n muita nimityksi\u00e4, joita mahdollisesti omaksuttiin muun muassa juutalaisten synagogaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Lainasanojen lis\u00e4ksi keksittiin uusiakin termej\u00e4, joista kristitty (\u03a7\u03c1\u03b9\u03c3\u03c4\u03b9\u03b1\u03bd\u03bf\u03c2) on j\u00e4\u00e4nyt pitk\u00e4ik\u00e4isimm\u00e4ksi.<\/p>\n Ainakaan opetuslapsi- ja apostolisanojen suhteellisella k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ei tunnu Luukasta lukuun ottamatta olevan evankeliumeissa kummemmin v\u00e4li\u00e4. Kahtatoista apostolia ei siis niiss\u00e4 alleviivata apostoleiksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kyseist\u00e4 sanaa. T\u00e4h\u00e4n saattaa syyn\u00e4 olla se, ett\u00e4 Jeesuksen el\u00e4ess\u00e4 apostolius ei viel\u00e4 painottunut niin paljoa. Vasta Jeesuksen kuoleman j\u00e4lkeen, kun ensimm\u00e4iset seurakunnat syntyiv\u00e4t juuri apostolien johdossa, n\u00e4m\u00e4 my\u00f6s saivat varsinaisen auktoriteettiasemansa, joka tietenkin oli suoraa seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 he olivat Jeesuksen l\u00e4hipiiri\u00e4.<\/p>\n 1.1.2. Ne kaksitoista opetuslasta<\/i><\/p>\n Evankeliumeissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n apostoleista omaa, erityistermi\u00e4. T\u00e4m\u00e4, erityisesti evankeliumeille ominainen termi oli ne kaksitoista (\u03b4\u03c9\u03b4\u03b5\u03ba\u03b1). Usein sanaan liitettiin my\u00f6s opetuslapsi-sana, siis kaksitoista opetuslasta. Sanaa kaksitoista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n evankeliumeissa kahdestatoista apostolista seuraavasti.<\/p>\n Matteuksella sana esiintyy kahdeksan kertaa. Markuksella sana esiintyy eniten, yksitoista kertaa. Luukkaalla seitsem\u00e4n kertaa evankeliumissa ja kerran Apostolien teoissa.2<\/sup> Johannes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa nelj\u00e4 kertaa. Sen lis\u00e4ksi sana esiintyy apostolia tarkoittavana kerran Paavalin kirjeiss\u00e4 ja kerran Ilmestyskirjassa.<\/p>\n Johanneksen nelj\u00e4st\u00e4 kerrasta sana on kerran Juudas Iskariotin yhteydess\u00e4. (Joh. 6:71) Kohdassa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4sment\u00e4m\u00e4\u00e4n, kenest\u00e4 Juudaksesta oli kyse: h\u00e4n on yksi kahdestatoista (\u03b5\u03b9\u03c2 \u03b5\u03ba \u03c4\u03c9\u03bd \u03b4\u03c9\u03b4\u03b5\u03ba\u03b1). Samaa t\u00e4smennyst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Tuomaasta Joh. 20:24:ss\u00e4. Juudaksen tapauksessa kyse on ilmeisesti kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 Johannes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 vakiintunutta nimityst\u00e4 lis\u00e4nimineen: Juudas Iskariot, yksi kahdestatoista, kavaltaja.<\/p>\n K\u00e4ytetyist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 kerrasta kolme esiintyy kuudennen luvun lopussa. Kyseinen luku toimii yhten\u00e4 evankeliumin k\u00e4\u00e4nn\u00f6skohtana. Siin\u00e4 osa opetuslapsista suuttuu Jeesukseen ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n. Sen sijaan ne kaksitoista vakuuttavat uskollisuuttaan Jeesukselle. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t kolme viittausta kahteentoista opetuslapseen. Yksi oli jo mainittu jae 71. Toisena on jae 67, jossa sanotaan, ett\u00e4 ”Jeesus kysyi niilt\u00e4 kahdeltatoista”. Jakeessa 70 Jeesus itse sanoo, ett\u00e4 h\u00e4n on valinnut kaikki kaksitoista. Se ei siis varsinaisesti viittaa siihen, ett\u00e4 sanaa kaksitoista k\u00e4ytettiin apostolien yhten\u00e4 nimityksen\u00e4, vaan siihen, ett\u00e4 Jeesus tosiaan oli valinnut itse kaksitoista opetuslasta.<\/p>\n Mielenkiintoista on se, ett\u00e4 Johannes ei kuvaa apostolien valintaa. Silti t\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n viittaa siihen tapahtuneena asiana. T\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Johannes tunsi muut evankeliumit ja niiden kuvaukset kahdentoista opetuslapsen valitsemisesta tai sitten Johannes tunsi valintaa koskevan perim\u00e4tiedon. Mahdollista on tietenkin sekin, ett\u00e4 h\u00e4n oli paikalla, kun valinta tapahtui. T\u00e4m\u00e4n ei tarvitse tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kirjoittaja itse olisi apostoli, koska erityisesti Luukkaan kuvaus tapahtuneesta viittaa siihen, ett\u00e4 paikalla oli muitakin opetuslapsia. (Luuk. 6:12-17)<\/p>\n 1.1.3. Nimet Johanneksen evankeliumissa<\/i><\/p>\n Joka tapauksessa siis Johanneksen evankeliumissa on hyvin v\u00e4h\u00e4n viittauksia apostoleihin verrattuna muihin evankeliumeihin. Sen sijaa opetuslasten rooli on korostunut. T\u00e4m\u00e4 tasap\u00e4ist\u00e4\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Kyll\u00e4 Johanneksen evankeliumissa silti on my\u00f6s apostolisia korostuksia. Pietari mainitaan nimelt\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4 evankeliumissa yhteens\u00e4 37 kertaa.3<\/sup> Vain Apostolien teot ylitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n 56 maininnalla. Tietenkin Pietarin todellinen esiintymism\u00e4\u00e4r\u00e4 on suurempi, koska usein h\u00e4neen viitataan vain sanalla h\u00e4n. Muissa evankeliumeissa Pietari mainitaankin nimelt\u00e4 jonkin verran harvemmin. Matteuksella h\u00e4net mainitaan yhteens\u00e4 25 kertaa, Markuksella 26 kertaa ja Luukkaalla 29 kertaa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi nimi mainitaan Paavalin kirjeiss\u00e4 yhteens\u00e4 kymmenen kertaa ja Pietarin kirjeiss\u00e4 kahdesti.<\/p>\n Vaikka Johanneksen evankeliumissa ei apostoleja yleens\u00e4 korostetakaan, my\u00f6s siin\u00e4 muiden evankeliumien tavoin Pietari on enemm\u00e4n esille kuin muut opetuslapset. T\u00e4st\u00e4 voi tehd\u00e4 sen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 my\u00f6s Johanneksen evankeliumin kirjoittajalle Pietari on ollut oleellinen henkil\u00f6. Toisaalta Pietaria olisikin vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, kun kertoo Jeesuksen toiminnasta, koska Jeesus selv\u00e4sti koulutti h\u00e4nt\u00e4 opetuslapsijoukon johtajaksi.<\/p>\n Mielenkiintoisia eroja l\u00f6ytyy, kun vertaillaan muiden apostolien esiintymisi\u00e4 Johanneksen evankeliumissa ja synoptikoissa. Johannes Sebedeuksen poika ei esiinny Johanneksella kertaakaan. Matteus mainitsee h\u00e4net nelj\u00e4sti, Markus kymmenen kertaa ja Luukas seitsem\u00e4n. Jaakobia Johannes ei mainitse kertaakaan, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Bartolomeusta, Matteusta ja Simon Kanaanilaista. Andreaksen, Pietarin veljen Johannes mainitsee nelj\u00e4sti. Luukas mainitsee h\u00e4net kerran niin evankeliumissa kuin Apostolien teoissakin. Matteus mainitsee h\u00e4net kahdesti ja Markus nelj\u00e4sti. Tuomaan synoptikot mainitsevat kerran, mutta Johannes mainitsee h\u00e4net seitsem\u00e4n kertaa. Juudas Iskariotin Johannes mainitsee kahdeksan kertaa ja l\u00e4hes kaikissa h\u00e4nen sanotaan my\u00f6s olevan se, joka petti Jeesuksen. Kerran mainitaan toinen Juudas, joka erotetaan Iskariotista sanomalla, ett\u00e4 ”se toinen, ei Iskariot”. (Joh. 14:22) Matteus mainitsee Juudas Iskariotin viisi kertaa, Markus kolmesti, Luukas nelj\u00e4 kertaa evankeliumissa ja kahdesti Apostolien teoissa. Filippuksen Johannes mainitsee yksitoista kertaa, kun synoptikot mainitsevat h\u00e4net kukin vain kerran.<\/p>\n Johanneksella siis painottuvat apostoleista ne, jotka synoptikoissa ovat pienemm\u00e4ss\u00e4 roolissa. Erityisesti Filippuksen ja Tuomaan kohdalla t\u00e4m\u00e4 korostuu. Filippus esiintyy erityisesti ensimm\u00e4isess\u00e4 ja kahdennessatoista luvussa. Kummassakin h\u00e4nell\u00e4 on samantapainen rooli. H\u00e4n tuo ihmisi\u00e4 Jeesuksen luo ja todistaa, ett\u00e4 h\u00e4n on messias. Filippus on my\u00f6s se, joka Jeesuksen j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuheen aikana pyyt\u00e4\u00e4 Jeesusta n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n heille Is\u00e4n. (Joh. 14:8) N\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t kiinte\u00e4sti kirjan tarkoitukseen todistaa Jeesuksesta Jumalan poikana. (Joh. 20:31)<\/p>\n Tuomas taas liittyy Johanneksen evankeliumissa kiinte\u00e4sti yl\u00f6snousemuskertomuksiin. 11. luvussa, kun Jeesus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 menn\u00e4 kuolleen Lasaruksen luokse, Tuomas on se, joka melko kyynisesti toteaa, ett\u00e4 ”Menn\u00e4\u00e4n vain, kuollaan kaikki yhdess\u00e4. ” (Joh. 11:16) Tuomas my\u00f6s todistaa Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta ep\u00e4ilyns\u00e4 j\u00e4lkeen. (Joh. 20:24-28) Tuomaan rooli liittyy kiinte\u00e4sti yhteen Johanneksen evankeliumin kantavaan teemaan yl\u00f6snousemuksesta ja Jeesuksesta kuoleman voittajana. Evankeliumin huippukohtana voi pit\u00e4\u00e4 Lasaruksen henkiinher\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ja sen yhteydess\u00e4 Jeesuksen lausumia sanoja: ”Min\u00e4 olen yl\u00f6snousemus ja el\u00e4m\u00e4. Joka uskoo minuun, saa el\u00e4\u00e4, vaikka kuoleekin, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n, joka el\u00e4\u00e4 ja uskoo minuun, ikin\u00e4 kuole.” (Joh. 11:25-26)<\/p>\n Kuten jo mainitsin, Johanneksen evankeliumissa ei mainita lainkaan apostoli Johannesta eik\u00e4 h\u00e4nen velje\u00e4\u00e4n Jaakobia. Heihin kuitenkin viitataan kerran, luvussa 21, Sebedeuksen poikina. Kun ottaa huomioon, ett\u00e4 synoptikoilla, Apostolien teoissa ja Paavalillakin Pietari, Jaakob ja Johannes muodostavat opetuslasten sis\u00e4piirin, on silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4 evankeliumissa sit\u00e4 ei l\u00f6ydy. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 on linjassa juuri sen kanssa, ett\u00e4 Johanneksen evankeliumissa opetuslapset tasap\u00e4istet\u00e4\u00e4n. Vaikka jotkin nimet esiintyv\u00e4t kertomuksissa muita enemm\u00e4n, ei opetuslapsijoukossa ole erityist\u00e4 hierarkkista tasoa synoptikkojen tapaan. Edes Jeesuksen vangitsemiskertomuksessa ei ole synoptikkojen tapaan esitetty Jeesuksen rukousta Getsemanen puutarhassa, jossa h\u00e4nen luonaan on vain mainittu kolmikko.<\/p>\n Apostolien lis\u00e4ksi Johanneksessa mainitaan nimelt\u00e4 muita opetuslapsia, joita synoptikot eiv\u00e4t mainitse. Ensimm\u00e4isen\u00e4 on Natanael, joka mainitaan evankeliumissa nimelt\u00e4 kuusi kertaa. Yht\u00e4 vaille kaikki esiintymiset ovat ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa, jossa Natanael kutsutaan. Koska Johannes ei mainitse lainkaan Bartolomeusta, on oletettu, ett\u00e4 Natanael olisi h\u00e4nen toinen nimens\u00e4. T\u00e4t\u00e4 on perusteltu sill\u00e4, ett\u00e4 nimi Bartolomeus olisi patronyymi eli Tolomeuksen tai Ptolemaioksen poika ja Natanael olisi h\u00e4nen varsinainen nimens\u00e4. Synoptikot my\u00f6s liitt\u00e4v\u00e4t apostolilistoissaan Filippuksen ja Bartolomeuksen, mik\u00e4 olisi luontevaa, jos he olivat yst\u00e4vi\u00e4, kuten Johannes t\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4\u00e4.4<\/sup><\/p>\n Natanaelin lis\u00e4ksi evankeliumissa mainitaan kaksi opetuslasta, jotka eiv\u00e4t varmasti olleet apostoleja. Ensimm\u00e4inen esiintyy luvussa 3 ja on Nikodemus. Nikodemus oli fariseus ja kuului suureen neuvostoon, kuten Jeesuksen haudannut Joosef Arimatialainenkin. Toinen henkil\u00f6 on Lasarus, joka mainitaan vain luvuissa 11 ja 12. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Luukkaalla on Jeesuksen kertomus rikkaasta miehest\u00e4 ja Lasaruksesta tuonelassa. Luukkaan kertomuksen opetus on mielenkiintoinen Johanneksen evankeliumin Lasaruksen rinnalla. Luukkaan opetus on, ett\u00e4 edes ihme, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa yl\u00f6snousemus, ei muuta ep\u00e4uskoisen mielt\u00e4. Johanneksella Lasarus oli her\u00e4nnyt kuolleista ja tulos oli sama, ep\u00e4uskoiset fariseukset eiv\u00e4t uskoneet. (Joh. 11:46)<\/p>\n N\u00e4iden lis\u00e4ksi evankeliumissa esiintyy nimett\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 opetuslapsi, jota kutsutaan vain opetuslapseksi. Sit\u00e4 k\u00e4sittelemme seuraavaksi lyhyen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n 1.1.4. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/i><\/p>\n Kuten varmasti on jo tullut ilmi, Johanneksen evankeliumissa annetaan vain v\u00e4h\u00e4n painoa apostoleille. Evankeliumissa ei esiinny kertaakaan synoptikkojen tapaista nimiluetteloa, eik\u00e4 siin\u00e4 ole mainintaa apostolien valinnasta, vaikka siihen lyhyesti viitataankin. Niist\u00e4 apostoleista, jotka evankeliumissa mainitaan, p\u00e4\u00e4paino on Pietaria lukuun ottamatta niiss\u00e4, jotka synoptikoissa ovat syrjemm\u00e4ss\u00e4. Miss\u00e4\u00e4n ei ole merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Pietari, Johannes ja Jaakob olisivat muodostaneet opetuslasten sis\u00e4renkaan.<\/p>\n Kun ottaa huomioon viel\u00e4 sen, ett\u00e4 Johanneksen evankeliumissa korostetaan erityisesti sit\u00e4, ett\u00e4 kirjoittaja on silminn\u00e4kij\u00e4, on t\u00e4m\u00e4 erikoista, jos kirjoittaja on ollut apostoli. Sen sijaan, ett\u00e4 kirjoittaja vetoaisi omaan apostoliuteensa, h\u00e4n peitt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6llisyytens\u00e4 ja tarvitsee toisten apua kirjoituksensa oikeaksi todistamisessa. (Joh. 21:24)<\/p>\n Yhten\u00e4 ratkaisuna on kirjoittajan vaatimattomuus. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei edell\u00e4 esitetyn valossa tunnu uskottavalta. Jos kirjoittaja pysyisi nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 vaatimattomuuden vuoksi, h\u00e4n tuskin olisi painottanut omaa osuuttaan tapahtumien n\u00e4kij\u00e4n\u00e4 ja todistuttaisi sanojaan my\u00f6s muilla.<\/p>\n Evankeliumin painotus yleisesti opetuslapsissa on siis mielest\u00e4ni viite, joka kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 evankeliumi ei ole apostolin, Jeesuksen sis\u00e4piiriin kuuluvan opetuslapsen, kirjoittama. Sen sijaan kirjoittaja mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin kuului Jeesuksen suurempaan opetuslapsijoukkoon. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kirjoittaja h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 apostolien ja muiden opetuslasten v\u00e4list\u00e4 eroa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nen my\u00f6s t\u00e4ytyy todistuttaa kirjoittamansa muilla.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n Bruce, F.F.<\/p>\n 1994 The Gospel of John. Introduction, Exposition and Notes.<\/p>\n Grand Rapids, Michican: Eerdmans.<\/p>\n <\/p>\n 1 Laskelman perusteena ovat kaikki Paavalin nimiss\u00e4 olevat kirjeet.<\/p>\n 2 Luukkaan tapauksessa huomion arvoista on, ett\u00e4 sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Apostolien teoissa luvussa 6:2. Mainitussa luvussa kerrotaan seitsem\u00e4n ensimm\u00e4isen diakonin valitsemisesta. N\u00e4m\u00e4 seitsem\u00e4n saivat my\u00f6s erityisnimen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 mukaan, joten Luukas halusi t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mahdollisesti erottaa apostolit n\u00e4ist\u00e4 uusista seurakuntavirkailijoista.<\/p>\n 3 T\u00e4h\u00e4n on laskettu nimet Simon, Simon Pietari ja Keefas. Johanneksen evankeliumissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti Simon Pietari -nimityst\u00e4.<\/p>\n 4 Bruce 1994, 59.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittaja mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin kuului Jeesuksen suurempaan opetuslapsijoukkoon. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kirjoittaja h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 apostolien ja muiden opetuslasten v\u00e4list\u00e4 eroa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nen my\u00f6s t\u00e4ytyy todistuttaa kirjoittamansa muilla.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[4,2],"tags":[59,19,9],"class_list":["post-63","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-johdanto-oppi","category-tutkimus","tag-ben-witherington-iii","tag-johannes","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-11","jetpack-related-posts":[{"id":61,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=61","url_meta":{"origin":63,"position":0},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 2","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Rakastettuna opetuslapsena Lasarus olisi itse kokenut Jeesuksen tekem\u00e4n ihmeen, kun t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista. T\u00e4m\u00e4 muutti Lasaruksen koko maailmankuvan. Siksi h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tyytynyt kirjoittamaan vain synoptikkojen kaltaista kuvaa Jeesuksesta messiaana, vaan Jeesuksesta yl\u00f6snousemuksena ja Jumalana historiassa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":59,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=59","url_meta":{"origin":63,"position":1},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 1","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Jos Lasarus on nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittaja, se tarkoittaa, ett\u00e4 evankeliumi ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silminn\u00e4kij\u00e4n kuvausta, vaan se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisen todistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus on tehnyt ihmeen.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":25,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=25","url_meta":{"origin":63,"position":2},"title":"Johanneksen evankeliumin teologisia painotuksia","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"El\u00e4m\u00e4kerran kirjoittaminen on ollut sivuseikka ja teologinen henkil\u00f6kuva on p\u00e4\u00e4osassa. N\u00e4in samat teemat toistuvat l\u00e4pi kirjan kehittyen ja kirkastuen. Erilaiset puheet ja keskustelut viev\u00e4t ajatuksia eteen p\u00e4in ja haastavat my\u00f6s lukijaa osallistumaan pohdintaan ja ottamaan kantaa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":21,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=21","url_meta":{"origin":63,"position":3},"title":"Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Evankelistat halusivat tutustuttaa lukijansa Jeesukseen. T\u00e4m\u00e4n he tekiv\u00e4t kirjoittamalla Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n todellisista tapahtumista ja kokoamalla ne erilaisiin ryhmiin aiheen ja sis\u00e4ll\u00f6n mukaan. N\u00e4in saamme kuvan Jeesuksen teoista ja opetuksista.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":314,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=314","url_meta":{"origin":63,"position":4},"title":"Hullu profeetta vai evankelistan esikuva?","author":"welzu","date":"24.10.2017","format":false,"excerpt":"Jeesus, joka Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksella muuttaa sisimp\u00e4mme, pystyy ainoana tekem\u00e4\u00e4n meist\u00e4 lapsiaan, joilla on halu el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa mukaan k\u00e4skem\u00e4tt\u00e4kin.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":393,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=393","url_meta":{"origin":63,"position":5},"title":"Ensimm\u00e4iset opetuslapset","author":"welzu","date":"30.4.2019","format":false,"excerpt":"Ensimm\u00e4isten opetuslasten kutsu vertautuu my\u00f6s Vanhan testamentin kertomuksiin, miten Jumala kutsui ihmisi\u00e4. Ennen kaikkea h\u00e4n kutsui Aabrahamin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kotimaastaan vieraalle maalle. Ja juuri Aabrahamin saaman lupauksen t\u00e4yttymyksest\u00e4 nyt oli kyse.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=63"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":64,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/64"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}