Kuka kirjoitti Johanneksen evankeliumin? Apostoli Johannes tietenkin! Vai kirjoittiko? T\u00e4ss\u00e4 kirjoitussarjassa k\u00e4sittelen Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymyst\u00e4 siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 sen olisikin kirjoittanut Lasarus. Kyll\u00e4, se Lasarus, jonka Jeesus her\u00e4tti kuolleista.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 osassa esittelen Ben Witheringtonin esitt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia aiheesta, johon my\u00f6s tulevat osat tulevat pohjautumaan.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Ben Witherington III:n luento<\/b><\/p>\n
Edellisess\u00e4 luvussa k\u00e4sittelin Johanneksen kirjoittajakysymyst\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla ja esittelin pintapuolisesti nykytutkimuksen p\u00e4\u00e4linjat. Mainitsin my\u00f6s, ett\u00e4 oma l\u00e4ht\u00f6kohtani on Ben Witheringtonin luento aiheesta. T\u00e4ss\u00e4 luvussa katsahdan hieman siihen, l\u00e4hinn\u00e4 referoiden sit\u00e4.1<\/sup> T\u00e4m\u00e4 toimii ponnahduslautana tuleville luvuille, joissa k\u00e4sittelen varsinaista aihetta, kuka kirjoitti Johanneksen evankeliumin.<\/p>\n Tulevissa osissa tulen k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n yksityiskohtaisesti ja laajemmin Witheringtonin mainitsemia perusteita v\u00e4itteelleen ja mahdollisesti esit\u00e4n my\u00f6s joitakin uusia perusteita. Suomeksi kyseisest\u00e4 luennosta on keskusteltu aikaisemmin ainakin Eksegeettisell\u00e4 Safarilla2<\/sup> ja itse olen kirjoittanut aiheesta lyhyen artikkelin Rauhan Sanomia lehden numeroon 5\/2009.<\/p>\n 1.1. Perinteisen p\u00e4\u00e4llekirjoituksen ongelma<\/b><\/p>\n Kuten edellisess\u00e4 luvussa mainitsin, kaikki nelj\u00e4 evankeliumia julkaistiin alunperin nimett\u00f6min\u00e4 ja nykyiset nimet on annettu niille my\u00f6hemmin. Witherington toistaa t\u00e4m\u00e4n v\u00e4itteen ja nime\u00e4\u00e4 l\u00e4hteikseen Martin Hengelin ja Graham Stantonin, joiden lis\u00e4ksi on muitakin tutkijoita, joiden mukaan evankeliumien nimet on annettu niille j\u00e4lkik\u00e4teen. Nimen antamisen syyn\u00e4 on ollut se, ett\u00e4 ne on voitu helpommin erottaa papyrusrullakasasta. Nime\u00e4minen on tapahtunut todenn\u00e4k\u00f6isesti vaiheessa, jolloin evankeliumikirjoituksia on alkanut olla suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja niit\u00e4 on alettu nimet\u00e4 jonkun henkil\u00f6n mukaan.3<\/sup> N\u00e4in p\u00e4\u00e4llekirjoituksella on haluttu erottaa tietyt evankeliumit toisista.<\/p>\n Tuntemamme nelj\u00e4 kanonisoitua evankeliumia ovat siis kaikki alunperin anonyymeja. Siksi merkitt\u00e4v\u00e4ksi kysymykseksi nousee evankeliumien sis\u00e4iset viitteet kirjoittajasta sek\u00e4 niihin liittyv\u00e4 perim\u00e4tieto. Witheringtonin mukaan erityisesti Johanneksen evankeliumissa sis\u00e4isten viitteiden tulisi olla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa, koska ulkoiset todisteet ovat niin ep\u00e4yhten\u00e4iset.<\/p>\n Witherington my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina oli kirkkoisi\u00e4, jotka pitiv\u00e4t nelj\u00e4tt\u00e4 evankeliumia Sebedeuksen pojan, apostoli Johanneksen kirjoittamana. Erityisen\u00e4 syyn\u00e4 Witherington n\u00e4kee t\u00e4lle Johanneksen evankeliumin suosion gnostilaisissa piireiss\u00e4, joka alkoi kasvaa toisen vuosisadan puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien. Apostolisella alkuper\u00e4ll\u00e4 oltaisiin haluttu suojella evankeliumia harhaoppisen maineelta. T\u00e4h\u00e4n viittaisi esimerkiksi se, ett\u00e4 suuri harhaoppien vastustaja, Ireneus vuoden 180 tienoilla sanoi apostoli Johanneksen kirjoittaneen nelj\u00e4nnen evankeliumin Efesossa.<\/p>\n Ireneus ei kuitenkaan ole varhaisin tietol\u00e4hteemme. Hieropoliin piispa Papias, joka eli toisen vuosisadan alussa ja varmasti tunsi v\u00e4h\u00e4-Aasian tilanteen, nime\u00e4\u00e4 nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittajaksi vanhin Johanneksen. T\u00e4m\u00e4n vanhin Johanneksen Papias erottaa toisesta tunnetusta Johanneksesta ja Papias tunsi vain t\u00e4m\u00e4n vanhin Johanneksen. Papiaan tiedot ovat per\u00e4isin Eusebiuksen kirkkohistoriasta 300-luvulta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa asian tekee kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4ksi se, ett\u00e4 Eusebiuksen mukaan Papias edusti toisenlaista Ilmestyskirjan tulkintaa kuin h\u00e4n itse. Eusebiuksella ei ollut siis syyt\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 Papiaksen n\u00e4kemyst\u00e4 Johanneksen evankeliumin kirjoittajasta, mutta silti h\u00e4n sanoo, ett\u00e4 Papias tunsi vain apostolien j\u00e4lkeen olleita vanhimpia, mutta ei itse apostoleja.<\/p>\n Witherington ajoittaa Papiaksen vuoden 100 tienoille ja siis hyvin l\u00e4helle Johanneksen evankeliumin perinteisen\u00e4 pidetty\u00e4 kirjoittamisajankohtaa. Papias piti kahtatoista apostolia arvossa ja oli kiinnostunut heid\u00e4n puheistaan. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n pit\u00e4ytyy vain siin\u00e4, mit\u00e4 on kuullut niilt\u00e4, jotka itse ovat tavanneet apostoleja. Papiaksen ajankohdan ja maantieteellisen sijainnin perusteella on my\u00f6s mielek\u00e4st\u00e4 olettaa, ett\u00e4 h\u00e4n olisi tiennyt, kuka nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoitti.<\/p>\n Koska Papias oli omaksunut vain Ilmestyskirjasta l\u00f6ytyv\u00e4n millennialistisen ajattelun, Witherington p\u00e4\u00e4ttelee, ett\u00e4 Johannes, jonka Papias tunsi, oli Patmokselle karkoitettu Ilmestyskirjan kirjoittaja. Sama Johannes liittyisi my\u00f6s jollakin tavalla nelj\u00e4nnen evankeliumin syntymiseen. Patmoksen Johannes olisi siis vanhin Johannes, ei apostoli Johannes.<\/p>\n Papiaksen lausunto on merkitt\u00e4v\u00e4, koska se on niin varhainen. Lis\u00e4ksi Papias fragmentti 10.17, jonka mainitsin edellisess\u00e4 luvussakin, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4itteen, ett\u00e4 apostoli Johannes olisi jo varhaisessa vaiheessa kuollut marttyyrin\u00e4 veljens\u00e4 Jaakobin tavoin. Apostoli Johannes Sebedeuksen poika ei siis olisi voinut kirjoittaa nelj\u00e4tt\u00e4 evankeliumia.<\/p>\n 1.2. Juudean korostuksen ongelma<\/b><\/p>\n Witherington viittaa Andrew Lincolnin Johanneksen evankeliumin kommentaariin, jossa Lincoln tulee siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 rakastetun opetuslapsen t\u00e4ytyy olla todellinen henkil\u00f6, joka on kuulunut Jeesuksen tuntemattomiin seuraajiin Jerusalemin alueella. T\u00e4h\u00e4n viittaisi se, ett\u00e4 Juudea on nelj\u00e4nness\u00e4 evankeliumissa korostuneessa asemassa ja rakastettu opetuslapsi ei esiinny kertaakaan kertomuksissa, jotka sijoittuvat Galileaan.<\/p>\n Apostoli Johanneksen pit\u00e4minen kirjoittajan on ongelmallista siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 evankeliumi ei sis\u00e4ll\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n kertomusta, jossa Sebedeuksen pojilla oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Siis ei Sebedeuksen poikien kutsua, ei Jairuksen tytt\u00e4ren henkiinher\u00e4tt\u00e4mist\u00e4, ei kirkastuvuoren tapahtumia eik\u00e4 Sebedeuksen poikien pyynt\u00f6\u00e4 saada istua Jeesuksen kummallekin puolelle Jumalan valtakunnassa. Kun t\u00e4t\u00e4 tarkastelee sen seikan rinnalla, ett\u00e4 Johanneksen evankeliumissa annetaan erityist\u00e4 painoarvoa silminn\u00e4kij\u00f6iden kertomuksille, on outoa, ett\u00e4 juuri n\u00e4m\u00e4 kertomukset puuttuvat evankeliumista.4<\/sup> Erikoista on sekin, ett\u00e4 Sebedeuksen pojat mainitaan niin harvoin evankeliumissa. Johannesta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rinnasteta evankeliumissa rakastettuun opetuslapseen edes luvun 21 lis\u00e4yksess\u00e4. Siin\u00e4 rakastettu opetuslapsi on yht\u00e4 lailla voinut olla toinen nimelt\u00e4 mainitsemattomista opetuslapsista.<\/p>\n Kuvaavaa on sekin, ett\u00e4 nelj\u00e4s evankeliumi ei kerro kovinkaan montaa Galileassa tapahtuneista ihmeist\u00e4. Ainoina poikkeuksena ovat 5000 miehen ruokkiminen ja veden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vely. Sen sijaan evankeliumissa kuvataan keskusteluja Nikodemuksen ja samarialaisen naisen kanssa, sokean miehen parantaminen ja Lasaruksen henkiinher\u00e4tt\u00e4minen, jotka kaikki tapahtuvat muualla kuin Galileassa. Kaiken lis\u00e4ksi evankeliumin kirjoittajalla on yksityiskohtaista tietoa Jerusalemin alueesta ja historiasta.<\/p>\n Evankeliumissa ei siis ole pahemmin synoptikkojen esitt\u00e4mi\u00e4 kuvauksia Galilean tapahtumista. Siin\u00e4 ei esimerkiksi ajeta lainkaan riivaajia ihmisist\u00e4. Lis\u00e4ksi evankeliumista paistaa t\u00e4ydellinen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys kahtatoista apostolia kohtaan, ja ett\u00e4 he olivat galilealaisia. Jos kirjoittaja oli juudealainen Jeesuksen seuraaja, joka kuului muuhun opetuslapsijoukkoon, n\u00e4m\u00e4 seikat ovat t\u00e4ysin luontevia.<\/p>\n 1.3. Miss\u00e4 rakastettu opetuslapsi ensimm\u00e4isen kerran mainitaan?<\/b><\/p>\n Witheringtonin mukaan yleisesti Johanneksen evankeliumien kommentaareissa rakkaan opetuslapsen ensiesiintyminen sijoitetaan 13 lukuun. Witherington kuitenkin on eri mielt\u00e4. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 evankeliumin kirjoittamisaikaan suullinen viestint\u00e4 oli p\u00e4\u00e4osassa ja kirjallinen viestint\u00e4 tuki sit\u00e4. Siis kirjat kirjoitettiin \u00e4\u00e4neen luettaviksi. T\u00e4llaisessa tavassa asioiden j\u00e4rjestys tuli merkitt\u00e4v\u00e4ksi. Kun henkil\u00f6 esiteltiin kertomuksessa nimell\u00e4 tai tittelill\u00e4. Esittelyn j\u00e4lkeen samaan henkil\u00f6\u00f6n voitiin viitata vain t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 tai tittelill\u00e4, mik\u00e4 s\u00e4\u00e4sti tilaa, kun ei tarvinnut joka kerta kirjoittaa niin paljoa.<\/p>\n Niinp\u00e4 luku yksitoista onkin t\u00e4m\u00e4n pohjalta kiinnostava. Jakeessa 3 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kreikan sanoja hon fileis. Tekstiyhteydest\u00e4 k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi, ett\u00e4 sairaana olevaa Lasarusta kutsutaan Jeesuksen rakkaaksi. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa sanotaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Johanneksen evankeliumissa, ett\u00e4 joku rakasti toista. Voisi my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 Lasarus on ainoa nimelt\u00e4 mainittu henkil\u00f6, jota evankeliumissa kutsutaan jonkun rakastamaksi.<\/p>\n Johanneksen evankeliumin jakeessa 13:23 esiintyy j\u00e4lleen tuttu sana: rakkain, kreikaksi hon agapa5<\/sup>. T\u00e4ss\u00e4 Jeesuksen rakastama opetuslapsi nojaa Jeesuksen rintaa vasten aterialla. Opetuslasta ei nimet\u00e4, eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n kohtaa sanota, ett\u00e4 ateria tapahtuisi Jerusalemissa. Se on voinut olla my\u00f6s Jerusalemin l\u00e4hell\u00e4 olevassa Betaniassa. Luvussa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sanota, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olisi p\u00e4\u00e4si\u00e4isateria. Sen sijaan Witheringtonin mukaan sanotaan, ett\u00e4 ateria tapahtui ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4isateriaa. (13:1)<\/p>\n Luvussa 11 mainitaan Lasarus, jota Jeesus rakasti. Luvussa 12 ollaan aterialla saman Lasaruksen kotona. Jos kertomusta kuuntelee \u00e4\u00e4neen luettuna, kuten se ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina yleens\u00e4 esitettiin, eik\u00e4 tunne synoptikkojen kertomuksia, olisi luontevaa olettaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin ateria tapahtuu Lasaruksen kotona ja Jeesuksen rintaa vasten nojaava opetuslapsi olisi Lasarus. Tuohon aikaan oli tapana t\u00e4m\u00e4n kaltaisissa aterioissa, ett\u00e4 talon is\u00e4nt\u00e4 olisi kunniavieraan vieress\u00e4, aivan kuten Johanneksen evankeliumi kuvaa. 13. luvun kuvauksen mukaan rakastettu opetuslapsi on siis selv\u00e4sti aterian is\u00e4nt\u00e4. Jos h\u00e4n on aterian is\u00e4nt\u00e4, h\u00e4nen t\u00e4ytyy omistaa talo, jossa ateria tapahtuu. Koska se selv\u00e4sti on Jerusalemissa tai sen l\u00e4heisyydess\u00e4, karsiutuvat galilealaiset opetuslapset todenn\u00e4k\u00f6isesti pois.<\/p>\n Lasarus rakkaana opetuslapsena selvent\u00e4isi useita evankeliumiin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Tutkijoille on aina ollut mysteeri, miten rakas opetuslapsi olisi ollut ylipapin l\u00e4hipiiri\u00e4, niin ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli p\u00e4\u00e4sy ylipapin taloon. T\u00e4llaista yhteytt\u00e4 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti syrj\u00e4isen Galilean kalastajalla ollut. Johanneksen evankeliumin yhdennentoista luvun mukaan osa juutalaisista, jotka kertoivat tapahtuneesta ylipapille, tunsivat Lasaruksen ja olivat ilmeisesti osallistuneet t\u00e4m\u00e4n hautajaisiin. N\u00e4in Lasarus olisi voinut omata arvostetun aseman Suuren neuvoston silmiss\u00e4 ja my\u00f6s olla tervetullut ylipapin kotiin.<\/p>\n Jos Lasarus on rakastettu opetuslapsi, se selitt\u00e4isi, miksi Jeesuksen rukoushetki Getsemanessa puuttuu Johanneksen evankeliumista. Synoptikkojen mukaan paikalla olivat vain Pietari, Jaakob ja Johannes. Lasarus ei ollut paikalla, eik\u00e4 siis ollut itse todistanut tapahtumasta.<\/p>\n Jos Lasarus oli rakastettu opetuslapsi, se selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s 19. luvun kohdan, jossa Jeesus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4itins\u00e4 rakastetun opetuslapsen huomaan. Tekstiyhteys viittaa, ett\u00e4 rakastetun koti oli l\u00e4hell\u00e4, sill\u00e4 rakastettu opetuslapsi on viel\u00e4 20. luvussakin Jerusalemissa ja my\u00f6s Maria on siell\u00e4 viel\u00e4 paljon my\u00f6hemminkin, kuten Apostolien teot todistaa (1:14). T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s selitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 evankeliumin kirjoittaja sai toisen luvun kertomuksen Kaanaan h\u00e4ist\u00e4. H\u00e4n kuuli sen Marialta, kun Maria asui h\u00e4nen luonaan.<\/p>\n Jos Lasarus on rakastettu opetuslapsi, se selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen, miksi h\u00e4n p\u00e4\u00e4si Jeesuksen haudalle Pietaria nopeammin luvussa 20. Paikallisena h\u00e4n tunsi alueen paremmin, kun taas galilealainen Pietari ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuntenut Jerusalemia niin hyvin. Ylipapin tuttuna rakastettu opetuslapsi tunsi todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s Nikodemuksen ja Joosef Arimatialaisen, jotka hautasivat Jeesuksen.<\/p>\n 20. luvun alussa on my\u00f6s mielenkiintoinen yksityiskohta, kun rakastettua opetuslasta kutsutaan tuplanimell\u00e4. Rakastetun opetuslapsen lis\u00e4ksi h\u00e4nen sanotaan olevan ”se opetuslapsi”. (20:2) T\u00e4ll\u00e4 kertaa kreikan kieless\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 11. luvusta tuttua phileoo-verbi\u00e4. Kuten jo mainittiin, luvussa 11 Lasarusta kutsutaan Jeesuksen rakastamaksi, jonka j\u00e4lkeen luvussa 13 kuvaan ilmestyy opetuslapsi, jota Jeesus rakasti. T\u00e4ss\u00e4 rakastettua opetuslasta kutsuttiin toiseksi opetuslapseksi, jonka j\u00e4lkeen luvussa 21 kuvaan ilmestyy henkil\u00f6, jota kutsutaan opetuslapseksi. (esim. 21:23)<\/p>\n Jos Lasarus on rakastettu opetuslapsi, se selitt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 synoptikkojen mukaan kaikki kaksitoista apostolia j\u00e4ttiv\u00e4t Jeesuksen, kun h\u00e4net vangittiin ja ristin luona oli vain naisia. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan ristiriitaa ei ole, koska rakastettu opetuslapsi Jeesuksen ristin juurella luvussa 19 ei ole apostoli.<\/p>\n N\u00e4iden lis\u00e4ksi Witherington kiinnitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 huomiota Markuksen ja Johanneksen kuvausten eroille Jeesuksen ateriasta Betaniassa.6<\/sup> Kertomuksia pidet\u00e4\u00e4n yleisesti samana kertomuksena tai traditiona. Suurimpana erona on se, ett\u00e4 Markuksen mukaan ateria vietettiin spitaalia sairastavan Simonin kotona, kun taas Johanneksen mukaan se vietettiin Marian, Martan ja Lasaruksen kotona. Witherington esitt\u00e4\u00e4kin ajatuksen, ett\u00e4 Simon oli kolmen sisaruksen is\u00e4. Is\u00e4ns\u00e4 tavoin my\u00f6s Lasarus mahdollisesti sairasti spitaalia. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4isi, miksi miss\u00e4\u00e4n ei sanota, ett\u00e4 Maria, Martta tai Lasarus olisivat naimisissa. Sisarusten naimattomuutta onkin pidetty erikoisena, sill\u00e4 tuohon aikaan oli ep\u00e4tavallista, ett\u00e4 kolme aikuista sisarusta asuu yhdess\u00e4, eik\u00e4 heill\u00e4 ole omia perheit\u00e4. Ongelman selitt\u00e4\u00e4 kuitenkin mainittu spitaali, jonka vuoksi perhett\u00e4 pidettiin ep\u00e4puhtaana. Samalla se selitt\u00e4\u00e4, miksi Maria, Martta ja Lasarus eiv\u00e4t matkustaneet Jeesuksen opetuslasten seurassa, ja miksi opetuslapset saapuivat ensi kertaa heid\u00e4n luokseen vasta, kun Jeesus paransi ja her\u00e4tti Lasaruksen kuolleista. Jeesusta spitaali ei todistettavasti haitannut ja siksi h\u00e4n ilmeisesti oli aiemmin ollut heid\u00e4n luonaan yksin. (Luuk. 10:38-42) Sen sijaan Jeesuksen opetuslapsina olevat juutalaiset pitiv\u00e4t spitaalisten kohtaamista pahana.<\/p>\n 1.4. Miten Lasarus selitt\u00e4\u00e4 evankeliumin luonteen ja sen lopun?<\/b><\/p>\n Enemmist\u00f6 tutkijoista pit\u00e4\u00e4 selv\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Johanneksen evankeliumin luvun 21 mukaan rakastettu opetuslapsi on kirjoittanut osan evankeliumitraditiosta, mutta ei ole en\u00e4\u00e4 elossa, kun viimeinen luku on kirjoitettu. T\u00e4m\u00e4 todistaa sen, ett\u00e4 joku muu, yksi tai useampi, kokosi nelj\u00e4nnen evankeliumin sen lopulliseen muotoonsa ja lis\u00e4si j\u00e4lkikirjoituksena 21. luvun. Kuka tahansa evankeliumin onkin lopulta koonnut, h\u00e4n tai he, on halunnut antaa alkuper\u00e4iselle kirjoittajalle nimen rakastettu opetuslapsi. Muita johannekselaisia tekstej\u00e4 lukemalla p\u00e4\u00e4see nopeasti selville siit\u00e4, ett\u00e4 niiden kirjoittaja ei kutsu itse\u00e4\u00e4n rakastetuksi opetuslapseksi. Sen sijaan h\u00e4n kutsuu itse\u00e4\u00e4n vanhimmaksi.<\/p>\n J\u00e4lkikirjoitus luvussa 21 tuntuu korostavan erityisesti ajatusta, ett\u00e4 rakastettu opetuslapsi ei olisi kuolematon. Witheringtonin mukaan t\u00e4m\u00e4 onkin j\u00e4lkikirjoituksen kertomuksen kirjoittamisen syy. Ilmeisesti kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4, tai ainakin j\u00e4lkikirjoituksen kirjoittaneen yhteis\u00f6ss\u00e4, oli ajatus, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 ei kuolisi, vaan el\u00e4isi Jeesuksen paluuseen saakka. Witherington ehdottaa ratkaisuksi sit\u00e4, ett\u00e4 rakastettu opetuslapsi olisi joku, jonka Jeesus oli her\u00e4tt\u00e4nyt kuolleista ja jonka ei t\u00e4m\u00e4n vuoksi ajateltu en\u00e4\u00e4 kuolevan. Kun Jeesus ei palannutkaan ennen rakastetun opetuslapsen kuolemaa, t\u00e4ytyi t\u00e4t\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 oletusta korjata. Jos Lasarus on rakastettu opetuslapsi, t\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 kokonaan evankeliumin j\u00e4lkikirjoituksen, joka kirjoitettiin h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen.<\/p>\n Lasarus rakkaana opetuslapsena ja evankeliumin kirjoittajana selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s erot synoptikkojen ja Johanneksen evankeliumin v\u00e4lill\u00e4. Kirjoittaja on voinut tuntea synoptikot, erityisesti Markuksen, mutta ei ole halunnut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 l\u00e4htein\u00e4\u00e4n, koska h\u00e4nell\u00e4 on tarpeeksi omaa materiaalia omissa havainnoissaankin. Rakastettuna opetuslapsena Lasarus olisi itse kokenut Jeesuksen tekem\u00e4n ihmeen, kun t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista. T\u00e4m\u00e4 muutti Lasaruksen koko maailmankuvan. Siksi h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tyytynyt kirjoittamaan vain synoptikkojen kaltaista kuvaa Jeesuksesta messiaana, vaan Jeesuksesta yl\u00f6snousemuksena ja Jumalana historiassa.<\/p>\n Mutta miten nelj\u00e4s evankeliumi sai sitten Johanneksen nimen? Witheringtonilla on vastaus. H\u00e4nen mukaansa Patmoksen Johannes, Papiaksen mainitsema vanhin Johannes, oli Johanneksen evankeliumin viimeinen toimittaja Lasaruksen kuoleman j\u00e4lkeen. Vapauduttuaan Patmokselta h\u00e4n olisi palannut Efesokseen, jossa h\u00e4n viimeisteli evankeliumin. Siell\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s tapasi Papiaksen, joka sai sen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 nelj\u00e4s evankeliumi on jollakin tavalla vanhin Johanneksen tekem\u00e4. Ehk\u00e4 Papias jopa levitti evankeliumia eteenp\u00e4in Johanneksen evankeliumina. Eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ihme, ett\u00e4 gnostilaisia vastustanut Ireneus p\u00e4\u00e4tyi siihen, ett\u00e4 kirjoittajan t\u00e4ytyy olla apostoli Johannes.<\/p>\n 1.5. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/b><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 olen esitellyt Ben Witheringtonin luennon p\u00e4\u00e4kohdat koskien Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymyst\u00e4. Luennon rajallisen mitan vuoksi siin\u00e4 ei ole keskitytty kovinkaan paljoa yksityiskohtiin. Perustelut koskevat p\u00e4\u00e4linjoja. Tulevissa osissa tulen k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 esiintyneit\u00e4 perusteluja.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n Witherington, Ben III<\/p>\n 2007 Was Lazarus beloved disciple? Artikkeli, joka on julkaistu Ben Witheringtonin blogissa osoitteessa: http:\/\/benwitherington.blogspot.com\/2007\/01\/was-lazarus-beloved-disciple.html 1.11.2010.<\/p>\n <\/p>\n 1K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni luentok\u00e4sikirjoitus l\u00f6ytyy osoitteesta http:\/\/benwitherington.blogspot.com\/2007\/01\/was-lazarus-beloved-disciple.html ja kaikki viittaukset luentoon t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa perustuvat siihen.<\/p>\n 2Keskustelu l\u00f6ytyy osoitteesta http:\/\/eksegeesi.blogspot.com\/2008\/04\/beloved-disciple.html<\/p>\n 3Nyky\u00e4\u00e4n tunnemme huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n erilaisia evankeliumikirjoituksia parin ensimm\u00e4isen vuosisadan ajalta, joiden p\u00e4\u00e4llekirjoitusmuoto on ”N.N: mukaan” (kreikaksi esim. kata Ioanneen).<\/p>\n 4Katso erityisesti Johanneksen evankeliumin luvut 19-21.<\/p>\n 5Kreikan kieless\u00e4 on useita rakastamista tarkoittavia verbej\u00e4.<\/p>\n 6Mark. 14:3-11 vrt. Joh. 12:1-11.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rakastettuna opetuslapsena Lasarus olisi itse kokenut Jeesuksen tekem\u00e4n ihmeen, kun t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista. T\u00e4m\u00e4 muutti Lasaruksen koko maailmankuvan. Siksi h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tyytynyt kirjoittamaan vain synoptikkojen kaltaista kuvaa Jeesuksesta messiaana, vaan Jeesuksesta yl\u00f6snousemuksena ja Jumalana historiassa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":86,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[4,2],"tags":[59,19,9],"class_list":["post-61","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-johdanto-oppi","category-tutkimus","tag-ben-witherington-iii","tag-johannes","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-Z","jetpack-related-posts":[{"id":59,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=59","url_meta":{"origin":61,"position":0},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 1","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Jos Lasarus on nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittaja, se tarkoittaa, ett\u00e4 evankeliumi ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silminn\u00e4kij\u00e4n kuvausta, vaan se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisen todistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus on tehnyt ihmeen.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":63,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=63","url_meta":{"origin":61,"position":1},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 3","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Kirjoittaja mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin kuului Jeesuksen suurempaan opetuslapsijoukkoon. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kirjoittaja h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 apostolien ja muiden opetuslasten v\u00e4list\u00e4 eroa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nen my\u00f6s t\u00e4ytyy todistuttaa kirjoittamansa muilla.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":25,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=25","url_meta":{"origin":61,"position":2},"title":"Johanneksen evankeliumin teologisia painotuksia","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"El\u00e4m\u00e4kerran kirjoittaminen on ollut sivuseikka ja teologinen henkil\u00f6kuva on p\u00e4\u00e4osassa. N\u00e4in samat teemat toistuvat l\u00e4pi kirjan kehittyen ja kirkastuen. Erilaiset puheet ja keskustelut viev\u00e4t ajatuksia eteen p\u00e4in ja haastavat my\u00f6s lukijaa osallistumaan pohdintaan ja ottamaan kantaa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":21,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=21","url_meta":{"origin":61,"position":3},"title":"Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Evankelistat halusivat tutustuttaa lukijansa Jeesukseen. T\u00e4m\u00e4n he tekiv\u00e4t kirjoittamalla Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n todellisista tapahtumista ja kokoamalla ne erilaisiin ryhmiin aiheen ja sis\u00e4ll\u00f6n mukaan. N\u00e4in saamme kuvan Jeesuksen teoista ja opetuksista.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":314,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=314","url_meta":{"origin":61,"position":4},"title":"Hullu profeetta vai evankelistan esikuva?","author":"welzu","date":"24.10.2017","format":false,"excerpt":"Jeesus, joka Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksella muuttaa sisimp\u00e4mme, pystyy ainoana tekem\u00e4\u00e4n meist\u00e4 lapsiaan, joilla on halu el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa mukaan k\u00e4skem\u00e4tt\u00e4kin.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":490,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=490","url_meta":{"origin":61,"position":5},"title":"Ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 muukalainen","author":"welzu","date":"6.4.2020","format":false,"excerpt":"Mark. 9:38\u201350 Keskustelu Kapernaumin tauolla jatkuu. Johannes esitt\u00e4\u00e4 kysymyksen, mik\u00e4 nousee luontevasti opetuslasten matkakeskustelun aiheesta, kuka on suurin. Johannes ja h\u00e4nen veljens\u00e4 Jaakob olivat Sebedeuksen poikia, jotka evankeliumin kuvausten mukaan olivat kiivaita ja tiukkoja. Onkin mielenkiintoista huomata, ett\u00e4 my\u00f6hemmin Johanneksesta tulikin tunnetuksi nimenomaan rakkauden apostolina. Johanneksen kysymys on ajankohtainen edelleen.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/abandoned-agricultural-agriculture-bare-297194.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/abandoned-agricultural-agriculture-bare-297194.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/abandoned-agricultural-agriculture-bare-297194.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/abandoned-agricultural-agriculture-bare-297194.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/abandoned-agricultural-agriculture-bare-297194.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/61","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=61"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions\/62"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/86"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=61"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=61"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=61"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}