{"id":600,"date":"2022-11-30T22:57:49","date_gmt":"2022-11-30T20:57:49","guid":{"rendered":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=600"},"modified":"2022-10-05T23:04:50","modified_gmt":"2022-10-05T20:04:50","slug":"uusi-alku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=600","title":{"rendered":"Uusi alku"},"content":{"rendered":"<p>Mark. 16:9\u201320<\/p>\n<p>Kuten viime kerralla k\u00e4vi ilmi, Markuksen evankeliumi loppuu jakeeseen 8. Tai vaihtoehtoisesti sen alkuper\u00e4inen loppu on jostakin syyst\u00e4 kadonnut. Kysymys Markuksen evankeliumin lopusta on yksi tunnetuimpia Uuden testamentin tekstikriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Tekstikritiikki on tutkimuksen ala, joka pyrkii tutkimaan erilaisia k\u00e4sikirjoituksia samasta tekstist\u00e4 ja vertaillen niiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 eroja p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on ollut alkuper\u00e4inen kirjoitusmuoto. Nimest\u00e4\u00e4n huolimatta tekstikritiikiss\u00e4 ei siis suhtauduta Raamatun tekstiin kriittisesti siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi sen luotettavuutta pyritt\u00e4isiin ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n tai kritisoimaan. P\u00e4invastoin, tarkoitus on tosiaan koettaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4inen kirjoitustapa ja n\u00e4in lis\u00e4t\u00e4 Raamatun luotettavuutta.<!--more--><\/p>\n<p>Nykyajan raamatunlukijalle ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule edes mieleen, ett\u00e4 t\u00e4llaista tutkimusta tarvitaan. Raamattu on meill\u00e4 luettavissa kokonaisuudessaan yksien kansien v\u00e4liss\u00e4. Kukin Raamattu on painettu kirjapainossa ja varsinaisia painovirheit\u00e4 on harvoin. Mahdolliset erot teksteiss\u00e4 tulevat yleens\u00e4, kun vertaillaan erilaisia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa helposti alitajuiseen oletukseen, ett\u00e4 Raamattu on aina ollut yhten\u00e4inen ja virheet\u00f6n kirja.<\/p>\n<p>Todellisuudessa Raamattu on kuitenkin kokonainen kirjasto, jonka valmistuminen on kest\u00e4nyt vuosisatoja. Ensimm\u00e4isen Raamatun tekstin kirjoittamisesta siihen, kun meid\u00e4n tuntemamme Raamatun kokoelma lopulta yleisesti hyv\u00e4ksyttiin eli kanonisoitiin, kesti ainakin 1500 vuotta. Koska moni Raamatun teksti v\u00e4littyi aluksi suullisena perim\u00e4tietona, voidaan valmistumisprosessiin lis\u00e4t\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin vuosisatoja ehk\u00e4 jopa tuhat vuotta.<\/p>\n<p>Vaikka ihmiset ovat osanneet kirjoittaa ainakin viisituhatta vuotta, on kirjapainotaito nykymuodossaan vasta reilun viidensadan vuoden ik\u00e4inen. Sit\u00e4 ennen kirjoitusten kopioiminen tehtiin l\u00e4hes yksinomaan k\u00e4sin. Kirjoitusmateriaaleina olivat savi, kivi, nahka ja papyrus. Sek\u00e4 kirjoitusmateriaalit ett\u00e4 kopiointitapa tekiv\u00e4t teksteist\u00e4 alttiita virheille. Kirjoitusmateriaalit saattoivat helposti tuhoutua tai sotkeentua ja kopioija saattoi huomaamattaan tai toisinaan tietoisesti tehd\u00e4 virheit\u00e4 tai muutoksia kopioitavaan tekstiin.<\/p>\n<p>Uuden testamentin k\u00e4sikirjoitusten kopiot ovat laajin antiikin ajan kirjallinen l\u00e4hde. Muut saman ajan kirjalliset teokset ovat s\u00e4ilyneet meille huomattavasti huonommin. Joistain tunnetaan vain yksi k\u00e4sikirjoituskopio, joka on saatettu tehd\u00e4 satoja vuosia alkuper\u00e4isen kirjoitusajankohdan j\u00e4lkeen. Uuden testamentin k\u00e4sikirjoituskopioita on sen sijaan l\u00f6ydetty l\u00f6ydetty tuhansittain. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kreikankielisi\u00e4 k\u00e4sikirjoituskopioita on yli 5800 ja lis\u00e4ksi k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 l\u00e4hes 20 000 kappaletta.<\/p>\n<p>Meille s\u00e4ilyneet k\u00e4sikirjoituskopiot ovat kesken\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia. Osa on vain pieni\u00e4 katkelmia tai palasia esimerkiksi kirjoitusk\u00e4\u00e4r\u00f6st\u00e4. Osa taas on kokonaisia kirjan muotoon koottuja k\u00e4sikirjoituksia, joissa on yhdess\u00e4 useampi Uuden testamentin kirjoitus. Yksik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sikirjoituksista ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n toisen kaltainen. Jokaisessa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pieni\u00e4 kirjoitusvirheit\u00e4, joissain suurempia muutoksia, poistoja ja lis\u00e4yksi\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 virheiden laatu on sellainen, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t vaikuta Uuden testamentin sanomaan. K\u00e4sikirjoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on my\u00f6s niin laaja, ett\u00e4 useimmat virheet voidaan melko suurella varmuudella korjata ja p\u00e4\u00e4tell\u00e4 alkuper\u00e4inen kirjoitustapa.<\/p>\n<p>Markuksen evankeliumin loppu on siis yksi t\u00e4llainen, meille s\u00e4ilynyt arvoitus. Edelleen tutkijat kiistelev\u00e4t siit\u00e4, mik\u00e4 on oikea vastaus, mutta sit\u00e4 emme todennk\u00f6isesti koskaan tule l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 tuntemaamme Markuksen loppua ei ole varhaisimmissa k\u00e4sikirjoituksissa ja saman ovat huomanneet jopa monet kirkkois\u00e4t. Ensimm\u00e4iset viitteet tuntemastamme lopusta ovat aikaisintaan toisen vuosisadan lopulta.<\/p>\n<p>Tuntemamme lopun lis\u00e4ksi on olemassa toinenkin, lyhyempi loppu. Se kuuluu seuraavasti UT2020-k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4:<\/p>\n<p><i>Pietarille ja h\u00e4nen l\u00e4hipiirilleen naiset kuitenkin kertoivat heti kaiken, mit\u00e4 heid\u00e4n oli k\u00e4sketty sanoa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen my\u00f6s Jeesus itse l\u00e4hetti oppilaansa id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen saakka v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n pyh\u00e4n ja katoamattoman julistuksen ikuisesta pelastuksesta. Aamen.<\/i><\/p>\n<p>Kummankin lopun tyyli on erilainen kuin Markuksella. T\u00e4m\u00e4 lyhyempi loppu on selv\u00e4sti juhlallisempi ja maalailevampi kuin Markuksen tyyli muuten. Pidempi loppu taas on Markuksen tyyliin verrattuna vaisumpi ja se kokoaa erityisesti Matteuksen ja Luukkaan, mutta my\u00f6s Johanneksen evankeliumin ja Apostolien tekojen elementtej\u00e4. Juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi lis\u00e4tty\u00e4 loppua ei olekaan hyl\u00e4tty, vaan sen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuitenkin edustavan varhaisen kristillisen kirkon uskoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 perustuu lujasti my\u00f6s muihin Uuden testamentin kirjoituksiin.<\/p>\n<p>Ja samalla sill\u00e4 on my\u00f6s sanoma meillekin. Se muistuttaa meit\u00e4 ensinn\u00e4kin uskomme yliluonnollisuudesta. Jumalan valtakunta on tullut maailmaan Jeesuksen ty\u00f6n kautta, kuten Jeesus julistusty\u00f6ns\u00e4 alussa ilmoitti k\u00e4yv\u00e4n. Vaikka se ei viel\u00e4 ole n\u00e4kyviss\u00e4 t\u00e4ydellisesti, se vaikuttaa maailmassa.<\/p>\n<p>Toiseksi se muistuttaa meille teht\u00e4v\u00e4mme julistaa evankeliumi. K\u00e4sky k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n suomeksi usein muodossa \u201d<i>Menk\u00e4\u00e4 kaikkialle maailmaan ja julistakaa ilosanomaa kaikille luoduille<\/i>.\u201d Alkutekstiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuitenkin sanaa, joka on laajempi ja se tarkoittaa koko luomakuntaa, kaikkea luotua. Ensisijassa julistuksemme kohteena ovat tietenkin ne, jotka sen voivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja ottaa vastaan. Siis toiset ihmiset. Evankeliumin vaikutus ei kuitenkaan koske pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4, vaan my\u00f6s el\u00e4mi\u00e4 ja koko maailmankaikkeutta. Evankeliumin julistus on Jumalan kokonaisvaltaisen voiton ja uuden luomisen julistamista maailmassa, joka on mennyt rikki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mark. 16:9\u201320 Kuten viime kerralla k\u00e4vi ilmi, Markuksen evankeliumi loppuu jakeeseen 8. Tai vaihtoehtoisesti sen alkuper\u00e4inen loppu on jostakin syyst\u00e4 kadonnut. Kysymys Markuksen evankeliumin lopusta on yksi tunnetuimpia Uuden testamentin tekstikriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Tekstikritiikki on tutkimuksen ala, joka pyrkii tutkimaan erilaisia k\u00e4sikirjoituksia samasta tekstist\u00e4 ja vertaillen niiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 eroja p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on ollut alkuper\u00e4inen kirjoitusmuoto. Nimest\u00e4\u00e4n &hellip; <a href=\"https:\/\/veliloponen.com\/?p=600\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Uusi alku<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":601,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,5,2],"tags":[17,50,138],"class_list":["post-600","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-eksegeesi","category-teologia","category-tutkimus","tag-evankeliumi","tag-markus","tag-tekstikritiikki"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1800%2C1112&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-9G","jetpack-related-posts":[{"id":170,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=170","url_meta":{"origin":600,"position":0},"title":"Liberaaliteologian perint\u00f6","author":"welzu","date":"20.3.2016","format":false,"excerpt":"Vuoden 2015 toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuoli yksi kansainv\u00e4lisesti tunnetuimmista suomalaisista raamatuntutkijoista. H\u00e4n oli paljon ristiriitaisiakin tunteita her\u00e4tt\u00e4nyt Heikki R\u00e4is\u00e4nen. Etenkin Suomessa R\u00e4is\u00e4nen antoi niin kutsutulle liberaaliteologialle kasvot. Harva kuitenkin tuli tai tulee ajatelleeksi, ett\u00e4 Heikki oli saman kehityksen ja siunauksen tulos, kuin h\u00e4nt\u00e4 vastustaneet konservatiivitkin. Vuosi 2017 on reformaation juhlavuosi.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Henkil\u00f6t&quot;","block_context":{"text":"Henkil\u00f6t","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=97"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":362,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=362","url_meta":{"origin":600,"position":1},"title":"Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 loppu","author":"welzu","date":"15.11.2018","format":false,"excerpt":"T\u00e4m\u00e4 lopetus toimii haasteena meille. Miten SIN\u00c4 toimit? Miten SIN\u00c4 suhtaudut asiaan?","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Eksegeesi&quot;","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":250,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=250","url_meta":{"origin":600,"position":2},"title":"Kuningasten kuningas","author":"welzu","date":"30.5.2017","format":false,"excerpt":"Jos Jeesus kerran on Messias, Jumalan Poika, joka on kaiken t\u00e4m\u00e4n tehnyt sinun puolestasi, mit\u00e4 sin\u00e4 aiot tehd\u00e4?","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Eksegeesi&quot;","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":21,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=21","url_meta":{"origin":600,"position":3},"title":"Jeesuksen vangitseminen &#8211; Synoptisten kertomusten vertailua","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Evankelistat halusivat tutustuttaa lukijansa Jeesukseen. T\u00e4m\u00e4n he tekiv\u00e4t kirjoittamalla Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n todellisista tapahtumista ja kokoamalla ne erilaisiin ryhmiin aiheen ja sis\u00e4ll\u00f6n mukaan. N\u00e4in saamme kuvan Jeesuksen teoista ja opetuksista.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Eksegeesi&quot;","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":53,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=53","url_meta":{"origin":600,"position":4},"title":"Lyhyt johdatus synaptikkojen teologisiin erityispiirteisiin","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Synoptikkojen, kuten koko Uuden testamentin, teksti on kuin tiivistemehua, josta kaikki heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 tulleet kristityt sukupolvet ovat ammentaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uutta viint\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Teologia&quot;","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":594,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=594","url_meta":{"origin":600,"position":5},"title":"Revitty","author":"welzu","date":"16.11.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 15:33\u201339 Markuksen evankeliumissa Jeesuksen sovitusty\u00f6n ytimess\u00e4 on Jeesuksen kuolema. T\u00e4m\u00e4 on merkille pantavaa, koska muissa evankeliumeissa yl\u00f6snousemus saa suuremman roolin ja varsinkin Paavalin kirjeiss\u00e4 yl\u00f6snousemus on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 sijalla. Markuksen kuvaus on monella tapaa merkillinen siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 se on hyvin yksinkertainen ja koruton. Kun Jeesus oli ristiinnaulittu yhdeks\u00e4lt\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Eksegeesi&quot;","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/296564081_015566b7f4_o.jpg?fit=750%2C500&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/296564081_015566b7f4_o.jpg?fit=750%2C500&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/296564081_015566b7f4_o.jpg?fit=750%2C500&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/296564081_015566b7f4_o.jpg?fit=750%2C500&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/600","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=600"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/600\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":602,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/600\/revisions\/602"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/601"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=600"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=600"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=600"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}