Kuka kirjoitti Johanneksen evankeliumin? Apostoli Johannes tietenkin! Vai kirjoittiko? T\u00e4ss\u00e4 kirjoitussarjassa k\u00e4sittelen Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymyst\u00e4 siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 sen olisikin kirjoittanut Lasarus. Kyll\u00e4, se Lasarus, jonka Jeesus her\u00e4tti kuolleista.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 aloitusosa toimii johdantona aiheelle ja k\u00e4sittelen hieman perinteisempi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, kuka Johanneksen evankeliumin kirjoitti.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Johdanto<\/b><\/p>\n
Jokainen Johanneksen evankeliumia lukenut on huomannut, ett\u00e4 se eroaa paikoin paljonkin niin kutsutuista synoptisista evankeliumeista, eli Matteuksesta, Markuksesta ja Luukkaasta. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan asioista eri j\u00e4rjestyksess\u00e4.1<\/sup> Lis\u00e4ksi siit\u00e4 l\u00f6ytyy useita kertomuksia, joita synoptikoissa ei ole lainkaan. Koko evankeliumin tunnelma ja tyyli on erilainen kuin synoptikoissa. Kuitenkin Johanneksen evankeliumi esitet\u00e4\u00e4n tekstiss\u00e4 silminn\u00e4kij\u00e4n kertomukseksi (esim. Joh. 21:24-25).2<\/sup> Synoptikoissa ei ole vastaavaa henkil\u00f6kohtaisuuden tuntua.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tutkielmassani tulen keskittym\u00e4\u00e4n Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymykseen. Evankeliumissa itsess\u00e4\u00e4n ei miss\u00e4\u00e4n nimet\u00e4 kirjoittajaa, kuten ei muissakaan evankeliumeissa. Nimi on lis\u00e4tty j\u00e4lkik\u00e4teen.3<\/sup> K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kirjoittajakysymyksess\u00e4 on aina 1800-luvulle saakka turvauduttu alkukirkon perim\u00e4tietoon.<\/p>\n 1800-luvulta l\u00e4htien historiallis-kriittisten metodien yleistyess\u00e4 alettiin my\u00f6s Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymykseen kohdistaa suurempaa huomiota. Perinteinen n\u00e4kemys kirjoittajasta kyseenalaistettiin evankeliumin sis\u00e4isten seikkojen vuoksi, joita ovat l\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6, toimitusty\u00f6 ja sis\u00e4iset ristiriidat.4<\/sup><\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n Johanneksen evankeliumin kirjoittajakysymys jakautuu kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n.5<\/sup> Toisaalla ovat konservatiivit, jotka pit\u00e4v\u00e4t alkukirkon todistusta kirjoittajasta oikeana ja apostoli Johannesta nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittajana. Toisella puolella ovat kriittisemm\u00e4n kannan omaajat, jonka mukaan nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittaja on tuntematon kristitty, joka eli ensimm\u00e4isen ja toisen vuosisadan vaihteessa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tutkielmani ensimm\u00e4inen osa toimii johdantona koko ty\u00f6h\u00f6n. Painopiste t\u00e4ss\u00e4 osassa on perinteisen n\u00e4kemyksen esitt\u00e4minen. Jonkin verran kiinnit\u00e4n huomiota my\u00f6s kriittisiin n\u00e4kemyksiin. Lopuksi esittelen varsinaisen n\u00e4k\u00f6kulmani ja l\u00e4ht\u00f6kohtani tutkielmaan.<\/p>\n <\/p>\n 2. Perinteinen ja kriittinen n\u00e4kemys kirjoittajasta<\/b><\/p>\n 2.1. Kirkollinen perim\u00e4tieto<\/i><\/p>\n Kirkollisessa perim\u00e4tiedossa oli jo toisen vuosisadan loppuun menness\u00e4 vakiintunut k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittaja ja evankeliumissa esiintyv\u00e4 rakkain opetuslapsi<\/i> (esim. Joh. 13:23) on Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli, apostoli Johannes.6<\/sup><\/p>\n Ireneuksen (v. 185) mukaan Johannes olisi kirjoittanut evankeliuminsa vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n Efesossa. Samoin todistavat my\u00f6s Polykrates Efesolainen (noin 190), Klemens Aleksandrialainen (noin 150-211) ja my\u00f6s Eusebius (noin 324).7<\/sup> My\u00f6s Muratorin kaanonissa (noin 170) nime\u00e4\u00e4 Johanneksen nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittajaksi.8<\/sup><\/p>\n Toisaalta Eusebiuksen kirkkohistoriassa lainataan piispa Papiasta, jonka mukaan Johanneksen evankeliumin kirjoittaja on niin kutsuttu presbyteeri eli vanhin Johannes.9<\/sup> T\u00e4m\u00e4 vanhin Johannes olisi kirjoittanut Johanneksen evankeliumin ja kolme Johanneksen kirjett\u00e4.10<\/sup> Papiaksen mukaan apostoli Johannes olisi kuollut jo melko varhain veljens\u00e4 Jaakobin kanssa, eik\u00e4 h\u00e4n siis edes voisi olla evankeliumin kirjoittaja.11<\/sup><\/p>\n Tietynlaista tukea perinteinen n\u00e4kemys saa k\u00e4sikirjoitusl\u00f6yd\u00f6ist\u00e4, vaikka ne eiv\u00e4t kirjoittajaa nime\u00e4k\u00e4\u00e4n. 1920 l\u00f6ytyi pieni pala k\u00e4sikirjoitusta, joka paljastui osaksi Johanneksen evankeliumia. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jakeet 18:31-33, 37-38. Palanen, papyrus 52 tai Rylandin papyrus 52, on merkitt\u00e4v\u00e4 siksi, ett\u00e4 se ajoitetaan toisen vuosisadan ensimm\u00e4iselle nelj\u00e4nnekselle.12<\/sup> Sen perusteella voi siis oikeutetusti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Johanneksen evankeliumi on ollut olemassa ja tunnettu melko laajalti toisen vuosisadan alussa, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 se on kirjoitettu todenn\u00e4k\u00f6isesti viimeist\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen vuosisadan lopussa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vuoksi Johanneksen evankeliumin synty voidaan viel\u00e4 sijoittaa apostolisen ajan sis\u00e4\u00e4n ja on siis mahdollista, ett\u00e4 sen kirjoittaja todella on apostoli Johannes, joka perim\u00e4tiedon mukaan olisi el\u00e4nyt hyvin pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n 2.2. Johanneksen evankeliumin sis\u00e4isi\u00e4 todisteita<\/i><\/p>\n T\u00e4rkein evankeliumin sis\u00e4inen todiste on sen lopusta l\u00f6ytyv\u00e4 vakuutus siit\u00e4, ett\u00e4 kirjoittaja on kirjoittanut totta (Joh. 21:24). Toinen yht\u00e4 selke\u00e4 viittaus kirjoittajaan on 19:35, jossa j\u00e4lleen todistetaan luetun olevan totta ja ett\u00e4 luetun on v\u00e4litt\u00e4nyt silminn\u00e4kij\u00e4.13<\/sup><\/p>\n Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 evankeliumin loppu, jopa koko luku 21 on my\u00f6hempi lis\u00e4ys, kun teksti on saatettu lopulliseen muotoonsa.14<\/sup> Lopun lis\u00e4yksess\u00e4 luvusta 13 l\u00e4htien esiintyv\u00e4 rakkain opetuslapsi<\/i> samaistetaan kirjoittajaan. Lopun lis\u00e4yksen pohjalta esimerkiksi Schnackenburg on esitt\u00e4nyt ajatuksen, ett\u00e4 evankeliumi ei sellaisenaan ole apostoli Johanneksen kirjoittama, vaan se vain perustuu apostolin kertomaan.15<\/sup><\/p>\n Kirjoittajakysymyksess\u00e4 on kiinnitetty huomiota my\u00f6s moniin sellaisiin asioihin, jotka eiv\u00e4t suoraan nime\u00e4 kirjoittajaa, mutta antavat h\u00e4nest\u00e4 silti jonkinlaisen kuvan. Niiden mukaan kirjoittaja tunsi juutalaiset tavat ja juhlat sek\u00e4 historiaa. Kirjoittaja tuntee selv\u00e4sti paikallista maantietoa ja kuvaa niit\u00e4 hyvinkin yksityiskohtaisesti. N\u00e4iden pohjalta on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 kirjoittaja olisi silminn\u00e4kij\u00e4.16<\/sup><\/p>\n 2.3. Kriittisi\u00e4 huomioita<\/i><\/p>\n Kriittisess\u00e4 tutkimuksessa puhutaan johannekselaisesta kirjallisuudesta, jolla tarkoitetaan Johanneksen evankeliumia, kolmea Johanneksen kirjett\u00e4 ja Ilmestyskirjaa17<\/sup>. Johannekselaisen kirjallisuuden takana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan johannekselainen yhteis\u00f6, siis koulukunta, johon evankeliumin lopun voi n\u00e4hd\u00e4 viittaavan. Johannekselaisen yhteis\u00f6n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse liitty\u00e4 suoraan apostoli Johannekseen, vaan nimi tulee Uuden testamentin kirjoitusten mukaan, jotka muodostavat Paavalin teologiasta ja ajattelusta eri\u00e4v\u00e4n18<\/sup> teologian.<\/p>\n Johannekselainen yhteis\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n eri tavoin. Osa tutkijoista ei pid\u00e4 johannekselaisia kirjoja lainkaan yhten\u00e4isin\u00e4, kun taas toiset pit\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 hyvin j\u00e4rjest\u00e4ytyneen yhteis\u00f6n tuotteina. Toiset tukijat eiv\u00e4t n\u00e4e yhteis\u00f6ss\u00e4 yhteytt\u00e4 apostoli Johannekseen, kun taas toiset n\u00e4kev\u00e4t yhteis\u00f6n syntyneen juuri apostoli Johanneksen ymp\u00e4rille ja koostuvan h\u00e4nen opetuslapsistaan ja n\u00e4iden opetuslapsista.<\/p>\n Joka tapauksessa erityisesti Johanneksen evankeliumin synnyss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n melko yleisesti kolme vaihetta.19<\/sup> Ensimm\u00e4isen\u00e4 on suullinen traditio, jota on k\u00e4ytetty evankeliumin kirjoittamisessa l\u00e4hteen\u00e4. Enimm\u00e4kseen t\u00e4m\u00e4 traditio on ollut synoptikkojen traditiosta erillist\u00e4, mutta yhtym\u00e4kohtiakin on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 kirjoittaja on tuntenut niiden taustalla olleen suullisen tradition ainakin jossakin m\u00e4\u00e4rin.20<\/sup> Toisena on varsinainen evankeliumin kirjoittaja, joka on meille tuntematon. T\u00e4t\u00e4 kirjoittajaa kutsutaan tutkimuksessa nimell\u00e4 evankelista<\/i>.21<\/sup> T\u00e4m\u00e4 kirjoittaja on koonnut eri l\u00e4hteist\u00e4 evankeliumin Markuksen luoman evankeliumikirjalliuuden mukaan.22<\/sup> Viimeisen\u00e4 vaiheena on ollut niin kutsuttu kirkollinen redaktio<\/i>, eli kirkollinen toimittaminen, jossa johannekselainen yhteis\u00f6 on toimittanut ja muokannut aikaisemman kirjoittajan tekstin nykyiseen muotoon.23<\/sup> Samalla t\u00e4ss\u00e4 kirkollisessa redaktiossa lis\u00e4ttiin evankeliumiin uutta kirkollisen redaktorin yhteis\u00f6n omaa suullista perim\u00e4tietoa.24<\/sup><\/p>\n Nykytutkimuksessa Johanneksen evankeliumi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n siis melko pirstaloituneena teoksena, jota on ollut kirjoittajamassa ja muokkaamassa useampi henkil\u00f6. My\u00f6s kirjan historiallinen arvo kyseenalaistetaan.25<\/sup> Sen p\u00e4\u00e4tarkoitus ei ole kuvata historiassa el\u00e4nytt\u00e4 Jeesusta ja h\u00e4nelle tapahtuneita asioita.<\/p>\n Tietyss\u00e4 mieless\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ollaankin oikeilla j\u00e4ljill\u00e4. Ei mit\u00e4\u00e4n evankeliumeista voi pit\u00e4\u00e4 ensisijaisesti historiateoksena tai el\u00e4m\u00e4kertana ja vasta sitten evankeliumin sanoman julistajana. Kullakin evankeliumilla on oma teologinen painotuksensa ja p\u00e4\u00e4sanomansa, jota v\u00e4litet\u00e4\u00e4n Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n kautta. T\u00e4ss\u00e4 evankelistat ovat saattaneet muokata ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 olevaa aineistoa n\u00e4iden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien mukaisesti. Toisaalta lopputulokseen on vaikuttanut my\u00f6s kunkin kirjoittajan tuntemat l\u00e4hteet.26<\/sup><\/p>\n 2.4. P\u00e4\u00e4telmi\u00e4<\/i><\/p>\n Kirjoittajakysymys liittyy kiinte\u00e4sti kysymykseen kirjan historiallisesta arvosta. Siit\u00e4, kuinka luotettavasti ja tarkasti evankeliumi kuvaa historiassa el\u00e4neen Jeesus Nasaretilaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Samalla kirjoittajakysymys voi vastata my\u00f6s kysymykseen, miksi nelj\u00e4s evankeliumi eroaa niin paljon synoptisista evankeliumeista.<\/p>\n Jos kirjoittaja todellakin oli apostoli Johannes, joka oli itse paikalla, kun evankeliumissa kuvatut tapahtumat tapahtuivat, evankeliumi olisi silminn\u00e4kij\u00e4n kertomus. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Johanneksen evankeliumin ja synoptikkojen erot voivat selitty\u00e4 sill\u00e4, melko perinteisell\u00e4 selityksell\u00e4, ett\u00e4 Johannes, joka kirjoitti evankeliuminsa viimeisen\u00e4, halusi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 synoptikkojen kertomusta. Toisaalta h\u00e4n saattoi tarkentaa tai oikaista synoptikossa kuvattuja asioita, ja toisaalta h\u00e4n saattoi kertoa niist\u00e4 asioista, joista synoptikot vaikenevat. Sanotaanhan Johanneksen evankeliumissakin, ett\u00e4 jos kaikki Jeesuksen teot kirjattaisiin kirjoihin, ne kirjat eiv\u00e4t mahtuisi edes maailmaan. (Joh. 21:25)<\/p>\n Jos kirjoittaja on joku muu, kuten Papiaksen esitt\u00e4m\u00e4 vanhin Johannes, saattaa erot johtua erilaisista l\u00e4hteist\u00e4, joita vanhin Johannes k\u00e4ytti. H\u00e4nkin saattoi my\u00f6s t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 synoptikkojen kertomuksia kirjaamalla yl\u00f6s kirkon perim\u00e4tietoa, jota synoptikot eiv\u00e4t olleet kirjanneet. Vanhin Johannes selitt\u00e4isi my\u00f6s sen, miksi Johanneksen evankeliumissa tuntuu olevan taustalla useita erilaisia l\u00e4hteit\u00e4 ja kerronta on v\u00e4lill\u00e4 t\u00f6ks\u00e4htelev\u00e4\u00e4.<\/p>\n Joka tapauksessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mielipiteet jakautuvat p\u00e4\u00e4asiassa n\u00e4iden kahden vaihtoehdon v\u00e4liin. Joko kirjoittaja on apostoli Johannes tai sitten joku tuntematon kirjoittaja.<\/p>\n <\/p>\n 3. Mihin t\u00e4st\u00e4<\/b><\/p>\n Aikomukseni ei ole, kuten jo alussa mainitsin, j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on vasta johdantoa. Tulevissa osissa k\u00e4sittelen kirjoittajakysymyst\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta, ett\u00e4 kirjoittaja olisikin Lasarus, Martan ja Marian veli.<\/p>\n Jonkinlaisena pohjana ja ajatuksen her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 minulla on t\u00e4ss\u00e4 yhdysvaltalaisen teologin, Ben Witherington III:n pit\u00e4m\u00e4 luento SBL:n27<\/sup> vuosittaisessa tapaamisessa marraskuussa 2006, jossa h\u00e4n esitti t\u00e4m\u00e4n ajatuksen.28<\/sup> Tarkoitukseni on tulevissa osissa pohtia Witheringtonin esitt\u00e4mi\u00e4 perusteluja v\u00e4itteelleen. Lis\u00e4ksi k\u00e4sittelen joitakin muitakin kohtia, jotka mielest\u00e4ni liittyv\u00e4t asiaan.<\/p>\n Tulevissa osissa etenen eri tavoin riippuen aiheesta. K\u00e4sitelless\u00e4ni Johanneksen evankeliumin sis\u00e4isi\u00e4 todistuksia, l\u00e4hestyn niit\u00e4 eksegeettisesti. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tulen niiss\u00e4 jakamaan my\u00f6s muita eksegeettisi\u00e4 huomioita, joita teen k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 kohdista.<\/p>\n Joissakin osissa keskityn nykytutkimukseen ja siihen, miten se mahdollisesti tukee tai vastustaa Lasaruksen kirjoittajuutta.<\/p>\n Julkaisen kunkin osan kotisivullani sit\u00e4 mukaan kun ne valmistuvat ja niit\u00e4 voi kommentoida. Kommentit tulen ottamaan huomioon ty\u00f6n edetess\u00e4 ja saatan tarvittaessa p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 jo kirjoitettuja osia.<\/p>\n Tarkoitukseni t\u00e4ss\u00e4 tutkimusseikkailussa on ensiksikin perehty\u00e4 Johanneksen kirjoittajakysymykseen tietyn n\u00e4k\u00f6kulman kautta. Toiseksi toivon t\u00e4m\u00e4n varjolla p\u00e4\u00e4sev\u00e4ni tutustumaan my\u00f6s itse evankeliumiin hieman syvemmin. Kolmanneksi otan t\u00e4m\u00e4n harjoituksena, jonka tarkoitus on sek\u00e4 tuottaa ajanvietett\u00e4 ett\u00e4 hupia niin itselleni kuin mahdollisille lukijoille.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 kirjoitussarjaa ei siis tule ottaa liian vakavasti. En pyri t\u00e4ll\u00e4 ajamaan l\u00e4pi ajatusta, ett\u00e4 Lasarus olisi oikeasti Johanneksen evankeliumin kirjoittaja. Viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa koetan olla sen kysymyksen suhteen mahdollisimman neutraali, vaikka aihe kiinnostaakin. En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pyri edist\u00e4m\u00e4\u00e4n historiallis-kriittisen koulukunnan ajatuksia sen enemp\u00e4\u00e4 kuin konservatiivisenkaan.<\/p>\n Pid\u00e4n kirjoitussarjaani onnistuneena, jos se on her\u00e4tt\u00e4nyt jossakussa ajatuksia ja mahdollisesti jopa keskustelua.<\/p>\n Pid\u00e4n kysymyst\u00e4 my\u00f6s mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4, koska se osoittaa, ett\u00e4 erilaisia totuttuja raamatullisia totuuksia, riippumatta siit\u00e4, kuinka laajalti ne todellisuudessa perustuvat Raamattuun, voi k\u00e4sitell\u00e4 kriittisesti my\u00f6s konservatiivisessa mieless\u00e4. Olen kuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohdiltani konservatiivisen kannan edustaja ja n\u00e4en t\u00e4ss\u00e4 suhteessa kirjoittajakysymyksen jopa uskoa tukevana asiana. Jos Lasarus on nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittaja, se tarkoittaa, ett\u00e4 evankeliumi ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silminn\u00e4kij\u00e4n kuvausta, vaan se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisen todistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus on tehnyt ihmeen.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n Aejmelaeus, Lars<\/p>\n 2000 Kristinukson synty. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n Bruce, F.F.<\/p>\n 1994 The Gospel of John. Introduction, Exposition and Notes.<\/p>\n Grand Rapids, Michican: Eerdmans.<\/p>\n Gyllenberg, Rafael<\/p>\n 1948 Uuden testamentin johdanto-oppi. Helsinki: Otava.<\/p>\n H\u00f6rster, Gerhard<\/p>\n 1994 Johdatus Uuteen testamenttiin. H\u00e4meenlinna: P\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n Kankaanniemi, Matti<\/p>\n 2010 Uusi testamentti. T\u00e4t\u00e4 on kristinusko, osa 5. (toim. Tom Hom\u00e9n). Kauniainen: Perussanoma.<\/p>\n Nikolainen, Aimo T.<\/p>\n 1971 Uuden testamentin tulkinta ja tutkimus. Uuden testamentin teologian kokonaisesitys. Helsinki: WSOY.<\/p>\n Schulz, Siegfried<\/p>\n 1992 Johanneksen evankeliumi. Uuden testamentin selitys, osa 4. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n Witherington, Ben III<\/p>\n 2007 Was Lazarus beloved disciple? Artikkeli, joka on julkaistu Ben Witheringtonin blogissa osoitteessa: http:\/\/benwitherington.blogspot.com\/2007\/01\/was-lazarus-beloved-disciple.html 1.11.2010.<\/p>\n <\/p>\n 1Parhaana esimerkkin\u00e4 ehk\u00e4 temppelin puhdistaminen, jonka Johannes sijoittaa evankeliumin alkuun ja samalla my\u00f6s Jeesuksen toiminnan alkuun (Joh. 2:13-25), kun taas synoptikot sijoittavat temppelin puhdistamisen Jeesuksen toiminnan loppuun p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikolle (Matt. 21:12-17, Mark. 11:15-19, Luuk. 19:45-48)..<\/p>\n 2H\u00f6rster 1994, 97.<\/p>\n 3Bruce 1994, 1.<\/p>\n 4Schulz 1992, 12.<\/p>\n 5Nikolainen 1971, 252.<\/p>\n 6Gyllengerg 1948, 193.<\/p>\n 7Schulz 1992, 12.<\/p>\n 8H\u00f6rster 1994, 99.<\/p>\n 9Nikolainen 1971, 253.<\/p>\n 10Johanneksen evankeliumia ja Johanneksen Ilmestyst\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n melko yleisesti eri henkil\u00f6iden kirjoittamana. Suurimpana syyn\u00e4 t\u00e4lle pidet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 kahdessa teoksessa k\u00e4ytetyn kreikankielen v\u00e4lill\u00e4 on niin suuria eroja, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t olisi saman kirjoittajan kirjoittamia. T\u00e4m\u00e4 huomattiin jo alkukirkon aikaan. Ks. Gyllenberg 1948, 193-194.<\/p>\n 11Gyllenberg 1948, 197. Tosin kyseisen Papiaksen lainauksen esitt\u00e4v\u00e4n k\u00e4sikirjoituksen aitoudesta kiistell\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 osissa lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n 12Schulz 1992, 12-13.<\/p>\n 13Schulz 1992, 12.<\/p>\n 14Bruce 1994, 5 ja Schulz 1992, 12, 245.<\/p>\n 15Nikolainen 1971, 253.<\/p>\n 16H\u00f6rster 1994, 98.<\/p>\n 17Tosin Ilmestyskirja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n toisinaan syrj\u00e4\u00e4n, koska se eroaa kielellisesti ja teologisesti evankeliumista ja kirjeist\u00e4. Ks. Nikolainen 1971, 251.<\/p>\n 18Mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ristiriitaisen. Asia voidaan n\u00e4hd\u00e4 kahdelta kantilta. Toisaalta kriittisemm\u00e4lt\u00e4, jonka mukaan johannekselainen ja paavalilainen teologia ovat selke\u00e4sti omia, toisensa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n poissulkevia teologioita. Toisaalta taas johannekselaisen ja paavalilaisen teologian erot johtuvat erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista ja painotuksista, mutta loppujen lopuksi molemmat puhuvat samoista asioista.<\/p>\n 19Schulz 1992, 17-20; Aejmelaeus 2000, 322-323.<\/p>\n 20Nikolainen 1971, 255.<\/p>\n 21Aejmelaeus 2000, 322.<\/p>\n 22Nikolainen 1971, 255.<\/p>\n 23Schulz 1992, 19.<\/p>\n 24Aejmelaeus 2000, 323.<\/p>\n 25Schulz 1992, 13.<\/p>\n 26Hyv\u00e4 yleisesitys synoptikkojen taustoista ja l\u00e4hdeaineistosta l\u00f6ytyy Kankaanniemi 2010, 63-89.<\/p>\n 27Society of Biblical Literature eli Raamatullisen kirjallisuuden seura. Seura on perustettu vuonna 1880. Lis\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4 voit lukea seuran kotisivulta osoitteesta http:\/\/www.sbl-site.org\/.<\/p>\n 28Witherington on julkaissut luennon blogissaan osoitteessa http:\/\/benwitherington.blogspot.com\/2007\/01\/was-lazarus-beloved-disciple.html.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jos Lasarus on nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittaja, se tarkoittaa, ett\u00e4 evankeliumi ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silminn\u00e4kij\u00e4n kuvausta, vaan se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisen todistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus on tehnyt ihmeen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":82,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[4,2],"tags":[59,19,9],"class_list":["post-59","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-johdanto-oppi","category-tutkimus","tag-ben-witherington-iii","tag-johannes","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-X","jetpack-related-posts":[{"id":61,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=61","url_meta":{"origin":59,"position":0},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 2","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Rakastettuna opetuslapsena Lasarus olisi itse kokenut Jeesuksen tekem\u00e4n ihmeen, kun t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista. T\u00e4m\u00e4 muutti Lasaruksen koko maailmankuvan. Siksi h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tyytynyt kirjoittamaan vain synoptikkojen kaltaista kuvaa Jeesuksesta messiaana, vaan Jeesuksesta yl\u00f6snousemuksena ja Jumalana historiassa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":63,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=63","url_meta":{"origin":59,"position":1},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 3","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Kirjoittaja mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin kuului Jeesuksen suurempaan opetuslapsijoukkoon. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kirjoittaja h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 apostolien ja muiden opetuslasten v\u00e4list\u00e4 eroa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nen my\u00f6s t\u00e4ytyy todistuttaa kirjoittamansa muilla.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":25,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=25","url_meta":{"origin":59,"position":2},"title":"Johanneksen evankeliumin teologisia painotuksia","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"El\u00e4m\u00e4kerran kirjoittaminen on ollut sivuseikka ja teologinen henkil\u00f6kuva on p\u00e4\u00e4osassa. N\u00e4in samat teemat toistuvat l\u00e4pi kirjan kehittyen ja kirkastuen. Erilaiset puheet ja keskustelut viev\u00e4t ajatuksia eteen p\u00e4in ja haastavat my\u00f6s lukijaa osallistumaan pohdintaan ja ottamaan kantaa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":21,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=21","url_meta":{"origin":59,"position":3},"title":"Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Evankelistat halusivat tutustuttaa lukijansa Jeesukseen. T\u00e4m\u00e4n he tekiv\u00e4t kirjoittamalla Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n todellisista tapahtumista ja kokoamalla ne erilaisiin ryhmiin aiheen ja sis\u00e4ll\u00f6n mukaan. N\u00e4in saamme kuvan Jeesuksen teoista ja opetuksista.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":457,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=457","url_meta":{"origin":59,"position":4},"title":"Juorut kulkevat","author":"welzu","date":"10.2.2020","format":false,"excerpt":"Nykyaikana iltap\u00e4iv\u00e4lehtien uutisista iso osa keskittyy erilaisten julkkisten el\u00e4m\u00e4n seuraamiseen. Hyvin pienist\u00e4kin asioista, kuten kaupassak\u00e4ynnist\u00e4 saatetaan tehd\u00e4 juttu. Jeesuksen aikana ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut iltap\u00e4iv\u00e4lehti\u00e4, mutta siit\u00e4 huolimatta sen ajan ihmiset olivat kiinnostuneet julkkisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja heihin liittyvist\u00e4 juoruista. Tuon ajan uutiset kiersiv\u00e4t kansan suussa juoruina ja ne saattoivat saada aika\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/people-taking-photos-2479946-2.jpg?fit=1200%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/people-taking-photos-2479946-2.jpg?fit=1200%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/people-taking-photos-2479946-2.jpg?fit=1200%2C1200&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/people-taking-photos-2479946-2.jpg?fit=1200%2C1200&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/people-taking-photos-2479946-2.jpg?fit=1200%2C1200&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":314,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=314","url_meta":{"origin":59,"position":5},"title":"Hullu profeetta vai evankelistan esikuva?","author":"welzu","date":"24.10.2017","format":false,"excerpt":"Jeesus, joka Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksella muuttaa sisimp\u00e4mme, pystyy ainoana tekem\u00e4\u00e4n meist\u00e4 lapsiaan, joilla on halu el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa mukaan k\u00e4skem\u00e4tt\u00e4kin.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/59","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=59"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions\/60"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/82"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}