Mark. 14:26\u201352<\/p>\n
P\u00e4\u00e4si\u00e4isateria on p\u00e4\u00e4ttynyt. Juutalaisten k\u00e4skyjen mukaan p\u00e4\u00e4si\u00e4islammas piti sy\u00f6d\u00e4 ennen aamua. Jotta t\u00e4m\u00e4 aikaraja varmistuisi, pyrittiin yleens\u00e4 siihen, ett\u00e4 ateria p\u00e4\u00e4tettiin keskiy\u00f6ll\u00e4. Ateria p\u00e4\u00e4ttyi kiitosvirteen, samanlainen oli laulettu aterian aluksikin. Virten\u00e4 oli jokin hallel<\/i>-psalmeista 114\u2013118.<\/p>\n
Jeesus alkaa johdattaa opetuslapsiaan \u00d6ljym\u00e4elle. Juutalaisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6 piti viett\u00e4\u00e4 Jerusalemissa, mutta ilmeisesti tilanpuutteen vuoksi p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 kaupungin vieress\u00e4 oleva \u00d6ljym\u00e4ki luettiin osaksi sit\u00e4. Jeesus ei siis rikkonut t\u00e4ss\u00e4 juutalaisten s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n
Matkalla Jeesus laajentaa aterian alkupuolella antamaansa varoitusta ja ilmoittaa, ett\u00e4 kaikki h\u00e4nen opetuslapsensa luopuvat h\u00e4nest\u00e4. Jeesuksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 luopumista tarkoittava sana viittaa loukkaantumiseen tai uskon menett\u00e4miseen johonkuhun. Opetuslapset eiv\u00e4t siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hylk\u00e4\u00e4 Jeesusta peloissaan, vaan j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t h\u00e4net pettyneen\u00e4.<\/p>\n
Jeesus perustelee opetuslasten hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 Vanhan testamentin ennustuksella Sakarian kirjasta. Sen mukaan Jumala rankaisee Jeesusta, mutta se ei ole loppu, vaan Jeesus kuolleista noustuaan tapaa opetuslapsensa j\u00e4lleen Galileassa. Ilmoituksessa on toivoa samaan tapaan kuin siin\u00e4, miten Jeesus Luukkaan evankeliumissa sanoo rukoilleensa Pietarin puolesta ja antaa ohjeita, miten toimia, kun h\u00e4n palaa takaisin. Jeesuksen hylk\u00e4\u00e4minen ei ole lopullista eik\u00e4 anteeksiantamatonta.<\/p>\n
Pietari vastaakin Jeesukselle itsevarmuutta uhkuen. H\u00e4n ei ainakaan luovu Jeesuksesta. Samaa vakuuttivat muutkin opetuslapset. T\u00e4m\u00e4 uhoaminen luo dramaattisen kontrastin seuraavaksi tulevalle rukoushetkelle Getsemanessa. Jeesus, Mestari, on tuskassa ja ahdistuksessa tulevan k\u00e4rsimyksen vuoksi ja haluaisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sen.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 meid\u00e4nkin ottaa oppia. Aivan liian usein otamme kristityn ihanteeksi k\u00e4rsimyksiin heitt\u00e4ytymisen. Kristinuskon ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina t\u00e4m\u00e4 meni \u00e4\u00e4rimmilleen, kun marttyyrikuoleman tavoittelusta tuli suorastaan muoti-ilmi\u00f6. K\u00e4rsimys ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n tavoiteltava asia, eik\u00e4 se tee meist\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n parempia. P\u00e4invastoin, Jeesuksen ennustuksen mukaan meillekin voi k\u00e4yd\u00e4 huonosti. Tosi paikan tullen hylk\u00e4\u00e4mmekin uskon ja pakenemme.<\/p>\n
Jeesuksen rukoushetki Getsemanessa rinnastuu h\u00e4nen kirkastusvuorikokemukseensa. Ne molemmat ovat ilmestyksi\u00e4 Messiaasta. Ilmestysvuorella n\u00e4htiin kirkastunut Messias kunniassaan. Getsemanessa n\u00e4emme h\u00e4net k\u00e4rsimyksess\u00e4\u00e4n. Tapahtumien rinnasteisuutta korostaa sekin, ett\u00e4 molemmissa on samat silminn\u00e4kij\u00e4t.<\/p>\n
Jeesuksen meneminen rukoilemaan muistuttaa meit\u00e4 Vanhan testamentin kertomuksista. Siin\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 viitteit\u00e4 Iisakin uhraamisesta, miss\u00e4 Aabraham kehotti palvelijoitaan j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen. Samoin siin\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 sen, miten Mooses nousi vuorelle kohtaamaan Jumalaa. H\u00e4nkin j\u00e4tti seuralaisiaan odottamaan matkan varrelle.<\/p>\n
Mukaansa pidemm\u00e4lle Jeesus otti opetuslastensa sis\u00e4piirin, Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen. Heit\u00e4 h\u00e4n kehotti valvomaan. Valvomista ei pid\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hereill\u00e4 pysymiseksi, vaan rukoilemisena ja valmistautumisena. Jeesus pyyt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 tukemaan itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Opetuslapset eiv\u00e4t kuitenkaan jaksa pysy\u00e4 hereill\u00e4, vaan nukahtavat. Syyn\u00e4 voi olla my\u00f6h\u00e4inen hetki ja raskas ateria, tai sitten ahdistava tilanne, johon uni tuo pakokeinon. Jeesus joutuukin heit\u00e4 her\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n ja uudistamaan kehotuksensa. Nyt selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4 hereill\u00e4 pysymisest\u00e4, vaan rukouksesta, jotta voisi olla valmis kiusauksen hetkell\u00e4. Ep\u00e4selv\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, tarkoittaako Jeesus kiusauksella tulevaa vangitsemista, vai laajemmin l\u00e4hip\u00e4ivien tapahtumia. Yleisest\u00e4 uskonel\u00e4m\u00e4n ohjeesta kyse ei kuitenkaan ole.<\/p>\n
Jeesuksen rukous Getsemanessa on ilmausta h\u00e4nen omasta tuskastaan. Vaikka h\u00e4n on t\u00e4ysin selvill\u00e4 kutsumuksestaan ja sen hinnasta, h\u00e4n kuitenkin pyyt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n voisi v\u00e4ltty\u00e4 silt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin h\u00e4n pysyy uskollisena Is\u00e4lle, ja haluaa, ett\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa tapahtuisi kaikesta huolimatta.<\/p>\n
Se tapa, miten Jeesus t\u00e4ss\u00e4 kuvataan, on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n inhimillinen ja aito. Aiemmin mainitut kristittyjen marttyyrikertomukset ja kreikkalaisten kuvaukset viisaiden kuolemasta olivat jaloja. Niiss\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 kohtasi kuoleman tyynesti ja rauhallisesti. Ei siis lainkaan, niin kuin Jeesus.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 antaakin meille esimerkin el\u00e4m\u00e4\u00e4n uskossa. Meid\u00e4n ei tarvitse olla kaiken aikaa vahvoja tai ainakin n\u00e4ytell\u00e4 sellaista. Saamme tunnustaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on vaikeaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ole v\u00e4\u00e4rin, jos koemme olevan t\u00e4ysin ep\u00e4toivoisia. P\u00e4invastoin t\u00e4llainen rehellisyys tunteidemme edess\u00e4 on Jeesuksen esimerkin seuraamista ja luultavasti auttaa meit\u00e4 paljon paremmin tukeutumaan my\u00f6s Jumalaan vaikeina hetkin\u00e4. Jeesus ei odota meilt\u00e4 sellaista uhoamista ja varmuutta, mit\u00e4 opetuslapset osoittivat hetke\u00e4 aiemmin.<\/p>\n
Kolmannen rukouskerran j\u00e4lkeen Jeesus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 opetuslapsensa j\u00e4lleen ja he palaavat muiden seuraan. Samassa Juudaskin saapuu ylipappien ja muiden kanssa vangitsemaan Jeesusta. Koska oli y\u00f6, seurue oli sopinut, ett\u00e4 Juudas osoittaa vangitsijoille, kuka Jeesus on. N\u00e4in varmistettiin, ett\u00e4 h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se y\u00f6n h\u00e4m\u00e4ryydess\u00e4 pakenemaan, eik\u00e4 vahingossa vangita v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 miest\u00e4.<\/p>\n
Jeesuksen puhuttelu rabbiksi ja h\u00e4nen suutelemisensa olivat opetuslapsen tavanomainen tervehdys mestariaan kohtaan. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetty kreikankielinen suutelemista tarkoittava sana on kiihke\u00e4\u00e4 suutelemista. Se merkitsi todenn\u00e4k\u00f6isesti sit\u00e4, ett\u00e4 Juudas my\u00f6s samalla halasi Jeesusta ja piti t\u00e4t\u00e4 n\u00e4in kiinni.<\/p>\n
Samassa Jeesus jo vangitaankin. Opetuslapset yritt\u00e4v\u00e4t ilmeisesti tehd\u00e4 hieman vastarintaa. Markus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 miekanheiluttajan tuntemattomaksi, mutta muiden evankeliumien kertoman perusteella kyse oli Pietarista. Ylipapin palvelijasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 artikkelia, h\u00e4n oli siis tunnettu henkil\u00f6. Johannes tiet\u00e4\u00e4 kertoa palvelijan nimenkin, Malkos.<\/p>\n
Jeesuksen puhe siit\u00e4, miten h\u00e4net olisi voitu vangita p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlien aikaan p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 paljon helpommin kuvaa sit\u00e4, miten tilanteeseen liittyy paljon enemm\u00e4n. Kyse on pimeyden ja valkeuden, hyv\u00e4n ja pahan, kaksintaistelusta. Nyt, Jeesuksen vangitsemisen, hetkell\u00e4 on pimeyden hetki, mutta se ei siltik\u00e4\u00e4n voita.<\/p>\n
Vangitseminen p\u00e4\u00e4ttyy opetuslasten pakenemiseen. Merkille pantavaa on, ett\u00e4 niin t\u00e4ss\u00e4 kuin miekank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4nkin kohdalla puhutaan vain Jeesuksen seuralaisista tai paikallaolijoista, ei opetuslapsista. T\u00e4m\u00e4 tietenkin voi viitata siihen, ett\u00e4 paikalla oli my\u00f6s muita kuin apostoleja ja opetuslapsia, mutta se kertoo vakuuttavalla tavalla my\u00f6s opetuslasten luopumisesta. He eiv\u00e4t toimi opetuslasten tavoin, joten heit\u00e4 ei sellaisiksi kutsutakaan.<\/p>\n
Viimeisen\u00e4 pakenee nuorukainen alasti. T\u00e4m\u00e4 yksityiskohta kerrotaan ainoastaan Markuksen evankeliumissa ja siksi on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 h\u00e4n olisi Markus itse. Siit\u00e4 ei kuitenkaan ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta. Joka tapauksessa nuorukaisen pakokin on hyvin profeetallinen.<\/p>\n
Sen on n\u00e4hty olevan toteuma Aamos 2:16, jossa kerrotaan rohkeimmankin soturin pakenevan. Toisaalta siin\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s viite syntiinlankeemuskertomukseen, jossa Aadam ja Eeva lankeemuksensa j\u00e4lkeen yritt\u00e4v\u00e4t h\u00e4peiss\u00e4\u00e4n peitell\u00e4 alastomuuttaan.<\/p>\n
Kaikkineen Jeesuksen rukous Getsemanessa ja vangitseminen julistavat meille Jeesuksen uhrista meid\u00e4n t\u00e4htemme, mutta my\u00f6s h\u00e4nen inhimillisyytt\u00e4\u00e4n jumalallisuutensa rinnalla. H\u00e4n ei ole vain k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Jumala, vaan my\u00f6s l\u00e4hell\u00e4 oleva, meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 ihminen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mark. 14:26\u201352 P\u00e4\u00e4si\u00e4isateria on p\u00e4\u00e4ttynyt. Juutalaisten k\u00e4skyjen mukaan p\u00e4\u00e4si\u00e4islammas piti sy\u00f6d\u00e4 ennen aamua. Jotta t\u00e4m\u00e4 aikaraja varmistuisi, pyrittiin yleens\u00e4 siihen, ett\u00e4 ateria p\u00e4\u00e4tettiin keskiy\u00f6ll\u00e4. Ateria p\u00e4\u00e4ttyi kiitosvirteen, samanlainen oli laulettu aterian aluksikin. Virten\u00e4 oli jokin hallel-psalmeista 114\u2013118. Jeesus alkaa johdattaa opetuslapsiaan \u00d6ljym\u00e4elle. Juutalaisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6 piti viett\u00e4\u00e4 Jerusalemissa, mutta ilmeisesti tilanpuutteen vuoksi p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 kaupungin … Jatka lukemista Rukoustaistelu puutarhassa<\/span>