Vanhan testamentin uskonto on kirjava kudos, josta on kuitenkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 joitakin p\u00e4\u00e4linjoja. Tietenkin se koostuu hyvin pitk\u00e4lle Mooseksen laista ja sen sovelluksista ja tulkinnoista, jopa sen v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Luonteensa vuoksi Vanha testamentti keskittyy kuvaamaan erityisesti israelilaisten uskontoa. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jahve-uskoa, vaan laajemminkin L\u00e4hi-id\u00e4n kansojen uskontoa. Israelilaiset palvoivat Jahven lis\u00e4ksi erityisesti muun muassa Baalia ja Astartea.<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 on uskontotieteess\u00e4 tehty tulkinta, ett\u00e4 israelilaiset olisivat kannattaneet monolatriaa ja juutalainen monoteismi syntyi vasta pakkosiirtolaisuudessa tai sen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 tulkinta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole oikea, vaikka saattaakin vastata k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Vanhan testamentin historialliset kirjat antavatkin aika karun kuvan israelilaisten uskonnonharjoituksesta. Jo Siinain vuorella, vain v\u00e4h\u00e4n kymmenen k\u00e4skyn antamisen j\u00e4lkeen he olivat jo valmistamassa itselleen kultaista sonnipatsasta, vaikka saadut k\u00e4skyt kielsiv\u00e4t sen yksiselitteisesti (2. Moos. 32). Luvatun maan valloituksen j\u00e4lkeisist\u00e4 ajoista kertova Tuomarien kirja kertoo, miten israelilaiset jo varhain yhdistiv\u00e4t huolettomasti Jahve-uskoa ymp\u00e4r\u00f6ivien kansojen uskontoihin (esim. Tuom. 6). Kuningasaikana tilanne ei ollut yht\u00e4\u00e4n sen parempi, vaan kansa uhrasi kaikenlaisille jumalille uhrikukkuloilla ja lopulta jopa Jerusalemin temppeliss\u00e4 (Hes. 8:16).<\/p>\n
Vanhan testamentin kirjat antavat kuvan israelilaisista, jotka aika t\u00e4ydellisesti ep\u00e4onnistuivat uskontonsa harjoittamisessa. N\u00e4in, ainakin osittain, Mooseksen lain k\u00e4skyt ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset j\u00e4\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 ihanteeksi ja ennustukseksi tai lupaukseksi uudesta, paremmasta mahdollisuudesta.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Pappeus<\/b><\/p>\n
Pappeus Vanhassa testamentissa on mielenkiintoinen ilmi\u00f6 verrattuna nykyaikaiseen kristillisyyteen tottuneelle. Siin\u00e4 miss\u00e4 kristillinen hengellisen el\u00e4m\u00e4n harjoituksen ydin on seurakuntayhteyden lis\u00e4ksi henkil\u00f6kohtaisessa hartaudenharjoituksessa, on Vanhassa testamentissa paino temppeliss\u00e4 ja papistossa. Yksil\u00f6n uskolla ja hartaudenharjoituksella ei ole kovinkaan paljoa v\u00e4li\u00e4, tai ainakaan siihen ei kiinnitet\u00e4 paljoa huomiota. Osittain t\u00e4h\u00e4n varmasti liittyy se, ett\u00e4 Vanhan testamentin uskonnonharjoitus n\u00e4htiin kiinte\u00e4n\u00e4 osana el\u00e4m\u00e4\u00e4. Elettiin Jumalan maailmassa, jossa Jumala ja h\u00e4nen tekonsa koettiin tavalla tai toisella p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n
Toisaalta Vanhan testamentin uskonnonharjoituksen erikoisuuden luo my\u00f6s erikoinen jumalasuhde. Yksil\u00f6n ja Jumalan v\u00e4lill\u00e4 ei ole kovinkaan usein suoraa yhteytt\u00e4. Jumala on ik\u00e4\u00e4n kuin norsunluutornissaan hallitseva kuningas, jota alamaiset eiv\u00e4t n\u00e4e. T\u00e4ss\u00e4 Vanhan testamentin pappeus tulee kuvaan. Pappi toimi v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 yksil\u00f6n ja Jumalan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
1.1. Papit ennen Moosesta<\/i><\/p>\n
Mooseksen laki loi organisoidun perustan israelilaisten uskonnolle. Se ei kuitenkaan aloittanut sit\u00e4. Korkeinta, taivaan ja maan Jumalaa palvottiin ja palveltiin jo ennen Mooseksen aikaa. Erikoista t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 silloinkin pappeuteen liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t olivat samanlaisia ja tavallisten yksil\u00f6iden henkil\u00f6kohtainen suhde Jumalaan oli harvinaista. Pappi toimi silloinkin yksil\u00f6n ja Jumalan v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Vanhasta testamentista l\u00f6ytyy muutamia kohtia, jotka puhuvat pappeudesta ennen Mooseksen aikaa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ovat patriarkat, jotka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n toimittivat my\u00f6s papillisia teht\u00e4vi\u00e4. Esimerkiksi uhrasivat (1. Moos. 8:20) ja v\u00e4littiv\u00e4t Jumalan tahdon muille ihmisille. Samanlaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 suoritti my\u00f6s Job (Job. 1:4\u20135, 42:7\u201310), jota kuvataan selv\u00e4sti oman perheens\u00e4 p\u00e4\u00e4n\u00e4 papiksi. Patriarkkoja ei kuitenkaan kutsuta papeiksi.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen henkil\u00f6, jota Raamatussa kutsutaan papiksi oli Melkisedek (1. Moos. 14:17\u201324). H\u00e4n oli, kuten vuoden 1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, Korkeimman Jumalan pappi. T\u00e4t\u00e4 Jumalaa Melkisedek kuvaa taivaan ja maan luojaksi. Yleisess\u00e4 uskontotieteess\u00e4 Korkein Jumala, Eljon<\/i>, yleens\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n muinaisen L\u00e4hi-id\u00e4n monolatriseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, erityisesti mazdalaisuuteen, jossa eri kansallisjumalat kokoavat pantheonin, jota ylijumala johtaa. T\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyisi my\u00f6s Raamatusta viitteit\u00e4, kuten Psalmi 82 tai vuoden 1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukainen 5. Moos. 32:8, jossa my\u00f6s Jumalasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 Eljon, Korkein. Niin 1. Moos. 14:ss\u00e4 kuin 5. Moos. 32:ssa Eljon kuitenkin liitet\u00e4\u00e4n tiiviisti Israelin Jumalaan. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 h\u00e4net samaistetaan Jahveen ja edelt\u00e4v\u00e4 kuvaa h\u00e4net luojana, jollaisena Genesis esittelee Israelin Jumalan. Niinp\u00e4, vaikka Eljon-kulttiin varmasti liittyi my\u00f6s monolatriaa, ei ole oikein mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 uskoa sen olleen my\u00f6s todellinen monoteistinen uskonto, jota Aabraham ja muut patriarkat toteuttivat.<\/p>\n
Melkisedekin j\u00e4lkeen l\u00f6ytyy toinenkin Korkeimman Jumalan pappi. H\u00e4n oli Mooseksen appi Jetro (2. Moos. 2:16). Melkisedekin tavoin Jetroakaan ja h\u00e4nen uskoaan ei sen kummemmin esitell\u00e4. K\u00e4y kuitenkin selv\u00e4ksi, ett\u00e4 heid\u00e4n palvelemansa Jumala on Jahve. Koska esi-moosekselaisena aikana perheen p\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti toimi pappina omassa perheess\u00e4\u00e4n, tarkoittanee Melkisedekin ja Jetron kutsuminen papiksi sit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli erityinen verrattuna tavallisiin perhepappeihin. Ilmeisesti siis jo ennen Moosesta oli olemassa j\u00e4rjest\u00e4ytyneemp\u00e4\u00e4 Jahve-uskon toimintaa ja sit\u00e4 toteuttivat erityiset papit, jotka todenn\u00e4k\u00f6isesti olivat Jumalan suoraan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 kutsumia.<\/p>\n
1.2. Mooseksen j\u00e4lkeen<\/i><\/p>\n
Mooseksen laki toi radikaalin muutoksen pappeuteen, vaikka pappeuden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4-teht\u00e4v\u00e4 ei muuttunutkaan. Laki rajoitti papilliset teht\u00e4v\u00e4t vain yhteen sukukuntaan ja sen yhteen sukuun. Leevil\u00e4iset yleisesti Jumala valitsi papilliseksi suvuksi, jonka teht\u00e4v\u00e4 oli hoitaa pyh\u00e4kk\u00f6\u00e4 (4. Moos. 8:18\u201319). Ulkopuoliset eiv\u00e4t saaneet siihen osallistua (4. Moos. 1:51). Leevil\u00e4isist\u00e4 Jumala valitsi erityisesti Aaronin suvun toimittamaan papillisia teht\u00e4vi\u00e4, joita kukaan muu ei saanut suorittaa (2. Moos. 28:1; 4. Moos. 3:10).<\/p>\n
Mooseksen lain ja liiton my\u00f6t\u00e4 israelilaisista tuli Jumalan omaisuuskansa. Jumala oli toki huolehtinut ja auttanut sit\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ennenkin. T\u00e4m\u00e4 merkitsi kuitenkin muutosta kansan asemassa suhteessa Jumalaan. Aiemmin kansa oli ollut passiivinen osapuoli Jumalan suunnitelmassa, nyt sen pit\u00e4isi ottaa aktiivinen rooli Jumalan ja muiden kansojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Koko Israelin tulisi olla pappisvaltakunta (2. Moos. 19:6).<\/p>\n
1.3. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/i><\/p>\n
Mooseksen lain my\u00f6t\u00e4 pappeuteen annettiin viralliset ja kirjatut s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka selvent\u00e4isiv\u00e4t tilannetta. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ei valitettavasti pysynyt aivan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tasalla.<\/p>\n
Tuomarien kirja paljastaa aika raadollisen kuvan. Israelilaiset lankesivat ep\u00e4jumalanpalvontaan ja Mooseksen lain laiminly\u00f6ntiin. Tuomari Gideonin teht\u00e4v\u00e4 alkoi siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tuhosi is\u00e4ns\u00e4 Baalin alttarin (Tuom. 6:25). Tuomari Jefta lupasi Jumalalle uhrin, jos h\u00e4n saisi voiton vihollisista (Tuom. 11:31). Ajattelematon lupaus johti Mooseksen lain kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisuhriin1<\/sup>. Teksti saattaa my\u00f6s viitata siihen, ett\u00e4 Jefta itse suorittaa uhritoimituksen, vaikka ei ole pappi.<\/p>\n Simsonin is\u00e4 Manoah uhrasi Jumalalle enkeli-ilmestyksen j\u00e4lkeen (Tuom. 13:19). H\u00e4n ei kuitenkaan ollut pappi tai edes leevil\u00e4inen, vaan kuului Danin sukukuntaan (Tuom. 13:2). Toisaalta danilaiset kunnostautuivat muutenkin Mooseksen lain pappeuss\u00e4\u00e4d\u00f6sten laiminly\u00f6nniss\u00e4. Ilmeisesti efraimilaisella Miikalla oli ihan oma pyh\u00e4kk\u00f6, joka todenn\u00e4k\u00f6isesti oli kuitenkin Jahvelle omistettu, vaikka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli my\u00f6s jumalankuvia (esim. Tuom. 18:20). Miika asetti aluksi yhden pojistaan papiksi pyh\u00e4kk\u00f6\u00f6n, mutta kun h\u00e4n tapasi leevil\u00e4isen miehen, h\u00e4n palkkasi t\u00e4m\u00e4n papiksi itselleen (Tuom. 17). Samoihin aikoihin danilaiset etsiv\u00e4t uutta kotipaikkaa ja vierailivat my\u00f6s Miikan kotona. Siell\u00e4 he tapasivat papiksi asetetun leevil\u00e4isen ja palkkasivat h\u00e4net sukukuntansa papiksi hieman suuremmalla summalla (Tuom. 18). Danilaiset jatkoivat t\u00e4t\u00e4 virallisesta pyh\u00e4k\u00f6st\u00e4 ja pappeudesta riippumatonta papillista toimintaa aina Israelin pakkosiirtolaisuuteen saakka (Tuom. 18:30).<\/p>\n <\/p>\n 2. Pyh\u00e4kk\u00f6kultti<\/b><\/p>\n Ennen Mooseksen lakia ei Vanhan testamentin mukaan n\u00e4yt\u00e4 olleen erityist\u00e4 pyh\u00e4kk\u00f6\u00f6n tai temppeliin keskittyv\u00e4\u00e4 Jahven palvontaa. Papilliset toimitukset suoritettiin oman asumuksen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4, ehk\u00e4 uhrikukkulalla tai paikassa, jossa on joko koettu jotakin erityist\u00e4 tai jossa on kohdattu Jumala (1. Moos. 22:1\u201319, 31:51\u201354, 46:1). Mooseksen laki m\u00e4\u00e4r\u00e4si telttamajan rakentamisen ja papillisen toiminnan, erityisesti uhraamisen, keskitt\u00e4misen sen ymp\u00e4rille. N\u00e4in syntyi pyh\u00e4kk\u00f6kultti.<\/p>\n Pyh\u00e4k\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 oli olla Jumalan asuinsija ihmisten keskuudessa (2. Moos. 25:8). Pyh\u00e4k\u00f6n pyhitti Liitonarkku, joka toimitti Jumalan valtaistuimen virkaa (2. Moos. 38:21). Temppeleit\u00e4 ja pyh\u00e4kk\u00f6j\u00e4 oli my\u00f6s israelilaisia ymp\u00e4r\u00f6ivill\u00e4 pakanakansoillakin. 1. Sam. 5 kertoo filistealaisten voitosta ja Liitonarkun varastamisesta. Filistealaiset veiv\u00e4t Liitonarkun jumalansa, Dagonin, temppeliin ik\u00e4vin seurauksin. Tuom. 8:ssa mainitaan El-Beritin temppeli, joka oli Baalille omistettu temppeli. N\u00e4iss\u00e4kin temppeleiss\u00e4 asui jumala. Kuten 1. Sam. 5:n kertomus osoittaa, temppeliin oli asetettu jumalankuva, jota palvottiin ja jolle uhrattiin.<\/p>\n Israelilaisten temppelin oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla erilainen. Sinne ei saanut laittaa jumalankuvaa, sill\u00e4 Jahve ei ole mik\u00e4\u00e4n ihmisk\u00e4sin tehty patsas, vaan el\u00e4v\u00e4 Jumala. Israelin temppeli olikin taivaan ja maan, hengellisen ja maallisen kohtauspaikka. Se oli kahden maailman, n\u00e4kyv\u00e4n ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, risteyspaikka, jossa papit, ihmisten ja Jumalan v\u00e4litt\u00e4j\u00e4t suorittivat papillisia teht\u00e4vi\u00e4 (2. Moos. 29:43\u201346).<\/p>\n Uhraustoiminta keskitettiin temppeliin. Aluksi temppeli oli telttamaja, jota siirrettiin paikasta toiseen. My\u00f6hemmin Salomo rakensi Jerusalemiin temppelirakennuksen, jonka my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Jerusalemista tuli israelilaisille pyh\u00e4 kaupunki. Kaiken aikaa ajatus kuitenkin oli, ett\u00e4 vain yhdess\u00e4, Jumalan ilmoittamassa ja hyv\u00e4ksym\u00e4ss\u00e4 paikassa sai uhrata (5. Moos. 12:13\u201328). Muita uhripaikkoja ei suvaittu, koska se olisi merkinnyt uhraamista jollekin muulle jumalalle. T\u00e4st\u00e4 huolimatta israelilaisilla oli sek\u00e4 pohjoisessa ett\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 valtiossa kaiken aikaa my\u00f6s lukemattomia uhrikukkuloita, joilla uhrattiin niin Jahvelle kuin ep\u00e4jumalillekin (esim. 1. Kun. 3:2 ja 13:33).<\/p>\n Vaikka Mooseksen laki keskitti uhritoiminnan temppeliin, saatettiin silti alttareita rakentaa muuallekin. N\u00e4it\u00e4 alttareita ei kuitenkaan k\u00e4ytetty el\u00e4inuhrien uhraamiseen, vaan ne toimittivat enemm\u00e4nkin muistomerkin virkaa. Joos. 22:10\u201334 kertoo t\u00e4llaisesta alttarista. Kun israelilaiset olivat valloittaneet luvattua maata ja asettuneet aloilleen, Jordanin it\u00e4puolelle j\u00e4\u00e4neet heimot, Ruuben, Gad ja Manasse, rakensivat Jordanin rannalle alttarin. Jordanin l\u00e4nsipuolella olevat heimot olettivat luonnollisesti t\u00e4m\u00e4n olevan merkki uhraustoiminnan aloittamisesta ja uhkasivat sodalla, ellei alttaria tuhota. Jordanin id\u00e4npuoleisten sukukuntien antama vastaus kuitenkin rauhoitti tilanteen. Alttaria ei rakennettu uhreja varten, vaan muistomerkiksi ja todisteeksi tuleville polville. N\u00e4in Jordanin id\u00e4n puolelle j\u00e4\u00e4neet sukukunnat saattoivat muistaa kuuluvansa Israeliin ja Jordanin l\u00e4nsipuolella asuvat israelilaiset saattoivat muistaa, ett\u00e4 heill\u00e4 on velji\u00e4 my\u00f6s joen it\u00e4rannalla.<\/p>\n Alttarin rakentamisesta Jumala antoi tiukat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset. 2. Moos. 20:24\u201326 ja 5. Moos. 27:5\u20137 kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 alttari piti rakentaa luonnonkivist\u00e4. Sit\u00e4 ei saanut hakata tai veist\u00e4\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n alttarissa ei saanut olla rappusia. N\u00e4m\u00e4 vaatimukset viitannevat ep\u00e4jumalanpalvelukseen ja ihmisten korottamiseen. Koska alttari ei saanut olla mitenk\u00e4\u00e4n muotoiltu, j\u00e4i v\u00e4hemm\u00e4n mahdollisuuksia tehd\u00e4 temppeliin ep\u00e4jumalankuvia. Raputon ja n\u00e4in ollen matala alttari ei mitenk\u00e4\u00e4n korosta uhraavaa pappia, vaan huomio kiinnittyy Jumalaan, jolle uhri annetaan.<\/p>\n <\/p>\n 3. Pyh\u00e4t paikat ja ajat<\/b><\/p>\n Temppelin lis\u00e4ksi Vanha testamentti tuntee useita pyhi\u00e4 paikkoja ja aikoja. Jo vanhastaan on ollut tapana merkit\u00e4 jollakin tavalla paikkoja, jotka ovat olleet merkityksellisi\u00e4. Paikat merkittiin yleens\u00e4 kivell\u00e4 tai kivir\u00f6ykki\u00f6ll\u00e4. N\u00e4in teki esimerkiksi Jaakob, joka kohtasi leiripaikassaan Jumalan (1. Moos. 28:18\u201322, 31:45\u201354 ja 35:14\u201315). Israel j\u00e4tti merkkej\u00e4 muistoksi matkallaan luvattuun maahan (Joos. 4).<\/p>\n Erityisesti Israelin pyh\u00e4ksi paikaksi muodostui Jerusalem, jota ei oltu vallattu edes Kaananin maahan tullessa. Jerusalemia ennen telttatemppelin sijoituspaikkoina oli muun muassa Siiloa. Jerusalemin merkitys pyh\u00e4n\u00e4 kaupunkina perustuu p\u00e4\u00e4asiassa kahteen seikkaan. Toinen on Daavidille annettu lupaus daavidilaisen dynastian ikuisesta hallinnosta juuri Jerusalemissa. T\u00e4h\u00e4n lupaukseen liittyi ennustus uudesta Daavidista, Messiaasta, joka korostui etenkin pakkosiirtolaisuudesta l\u00e4htien. Toinen syy oli temppelirakennuksen pystytt\u00e4minen Salomon aikana Jerusalemiin. T\u00e4t\u00e4 ennen temppeli oli ollut suhteellisen helposti liikuteltava teltta, joten mik\u00e4\u00e4n sijoituspaikka ei noussut toista t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi. Salomon rakentamaa temppeli\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voitu siirt\u00e4\u00e4, joten koko kaupungista tuli pyh\u00e4.<\/p>\n Mooseksen laissa on erityisesti kolme juhlaa, joita kansan piti juhlia (esim. 2. Moos. 23:14\u201317). Ensimm\u00e4inen oli p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, jota juhlittiin Egyptin orjuuden p\u00e4\u00e4ttymisen kunniaksi. Kristinuskon kannalta t\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 juhla, koska sen pohjalle rakentuu my\u00f6s kristillinen p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, jossa vapaudutaan synnin orjuudesta. Toisena on elonkorjuunjuhla (esim. 3. Moos. 23:9\u201322), joka on nimens\u00e4 veroinen. Kolmantena on Lehtimajajuhla, johon liittyy my\u00f6s suuri sovitusp\u00e4iv\u00e4 ja uudenvuodenjuhla (3. Moos. 23:23\u201343). My\u00f6s Lehtimajajuhla liittyi israelilaisten Egyptist\u00e4 vapautumiseen ja erityisesti er\u00e4maavaellukseen.<\/p>\n Suuri sovitusp\u00e4iv\u00e4 (3. Moos. 16) oli Israelin uskonnollisen el\u00e4m\u00e4n kannalta merkitt\u00e4v\u00e4, koska silloin uhrattiin syntiuhri koko kansan kaikkien syntien puolesta. Sovitusp\u00e4iv\u00e4n uhri oli ik\u00e4\u00e4n kuin se perusuhri, jonka voimaan ja vaikutukseen muut uhrit liittyiv\u00e4t. Sovitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 itse alttari pyhitettiin ja puhdistettiin, jotta muut uhrit voisivat olla Jumalalle mieleen. Samoin my\u00f6s uhrin toimittavat papit uhrasivat omasta puolestaan. Suurta sovitusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 voisi siis pit\u00e4\u00e4 uhrikultin nollausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n N\u00e4iden kolmen juhlan lis\u00e4ksi oli my\u00f6s useita muita juhlia ja merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4. Yleisin n\u00e4ist\u00e4 oli tietenkin sapatti (esim. 3. Moos. 23:3), joka piti pyhitt\u00e4\u00e4 lepop\u00e4iv\u00e4ksi. Sapattiin liittyi my\u00f6s sapattivuosi ja riemuvuosi (3. Moos. 25:1\u201334). Sapattivuosi liittyi ennen kaikkea viljelykseen. Siin\u00e4 miss\u00e4 ihmisten ja el\u00e4inten tuli saada joka seitsem\u00e4s p\u00e4iv\u00e4 lepop\u00e4iv\u00e4ksi, piti maan antaa lev\u00e4t\u00e4 joka seitsem\u00e4s vuosi. Riemuvuosi taas oli joka viideskymmenesvuosi. Riemuvuosi takasi sukukuntien perint\u00f6osien pysymisen sukukunnilla ja my\u00f6s sen, ett\u00e4 kukaan ei voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 loputtomaan velkavankeuteen. Riemuvuotena myydyt tai annetut maat palasivat alkuper\u00e4iselle omistajalleen, orjiksi itsens\u00e4 myyneet saivat vapautensa ja velat annettiin anteeksi.<\/p>\n Pyhien paikkojen ja aikojen n\u00e4kyvin merkitys oli olla muistuttamassa Jumalan suurista teoista. Samalla ne olivat my\u00f6s v\u00e4lineit\u00e4 Jumalan tahdon kertomisessa. Kansa sai hyvin konkreettisella tavalla n\u00e4hd\u00e4, miten Jumala halusi heid\u00e4n toimivan. Juhlat my\u00f6s v\u00e4littiv\u00e4t oikein toteutettuna Jumalan siunauksen niin israelilaisille kuin heid\u00e4n luonaan asuville muukalaisillekin. Paikoilla ja ajoilla oli my\u00f6s transedenttisempi tarkoitus. Ne olivat v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 Jumalan maailmasta. Niiss\u00e4 taivas ja maa kohtasivat.<\/p>\n <\/p>\n 4. L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n Gulin, Eelis<\/p>\n 1972 Vanhan testamentin pysyv\u00e4 arvo. Toinen, uudistettu laitos. Helsinki: Kirjaneli\u00f6.<\/p>\n Harjula, Raimo<\/p>\n 1997 Tarkoituksenmukainen Jahve. Kommentteja Risto Lauhan tutkielmaan. Teologinen aikakauskirja 2\/1997.<\/p>\n Lauha, Risto<\/p>\n 1997 Jahve-monoteismin synty ja kehitys. Teologinen aikakauskirja 2\/1997.<\/p>\n Nissinen, Martti<\/p>\n 1995 Monoteismi ja Jumalan sukupuoli Vanhassa testamentissa. Teologinen aikakauskirja 6\/1996.<\/p>\n Pakkala, Juha<\/p>\n 2000 Monoteismin synty Israelin uskonnossa. Teologinen aikakauskirja 5\/2000.<\/p>\n Puukko, A.F.<\/p>\n 1940 Israelin uskonnon historia. Helsinki: Otava.<\/p>\n Sollamo, Raija (toim.)<\/p>\n 1991 Paimentolaisten uskonnosta kirkkolaitokseksi. Helsinki:Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 55.<\/p>\n <\/p>\n 1Verett\u00f6mi\u00e4kin tulkintoja kohdalle on. Sill\u00e4 ei kuitenkaan aiheen kannalta ole kovin suurta merkityst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pyhien paikkojen ja aikojen n\u00e4kyvin merkitys oli olla muistuttamassa Jumalan suurista teoista. Samalla ne olivat my\u00f6s v\u00e4lineit\u00e4 Jumalan tahdon kertomisessa. Kansa sai hyvin konkreettisella tavalla n\u00e4hd\u00e4, miten Jumala halusi heid\u00e4n toimivan. Juhlat my\u00f6s v\u00e4littiv\u00e4t oikein toteutettuna Jumalan siunauksen niin israelilaisille kuin heid\u00e4n luonaan asuville muukalaisillekin. Paikoilla ja ajoilla oli my\u00f6s transedenttisempi tarkoitus. Ne olivat v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 Jumalan maailmasta. Niiss\u00e4 taivas ja maa kohtasivat.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5,2],"tags":[56,27,58,55,57,46,6],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teologia","category-tutkimus","tag-juhlat","tag-jumala","tag-pappeus","tag-pyha","tag-pyhat-paikat","tag-vanha-liitto","tag-vanha-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-V","jetpack-related-posts":[{"id":19,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=19","url_meta":{"origin":57,"position":0},"title":"Jeesus on Herra","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Kun kristinusko levisi yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s pakanoiden keskuuteen, j\u00e4i Kristus-nimen painotus v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi ja Jeesus on Herra tai Jeesus Kristus on Herra -tunnustus tuli merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 kohdistui nimenomaan kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin ja keisarikulttiin. Se julisti, ett\u00e4 ep\u00e4jumalat eiv\u00e4t voi pelastaa, eik\u00e4 keisarin valta ole todellista. Jeesus on todellinen Jumala, pelastaja ja keisari,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":43,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=43","url_meta":{"origin":57,"position":1},"title":"Opettaako Raamattu polyteismi\u00e4? Osa 1: Mooseksen pilkkalaulu","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Haluttaessa oltaisiin voitu alaviitteeseen pist\u00e4\u00e4 maininta jakeen tulkinnasta. Nyth\u00e4n alaviitteess\u00e4 on kohta sanatarkkana k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 sek\u00e4 vaihtoehtoiset lukutavat.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":49,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=49","url_meta":{"origin":57,"position":2},"title":"Seurakunta ja Israel","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Jeesus tuli Jumalan israelilaisille annetun lupauksen mukaisesti messiaana. H\u00e4nen sovitusty\u00f6ns\u00e4 pohjalta my\u00f6s pakanat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallisiksi t\u00e4st\u00e4 Jumalan kanssa tehdyst\u00e4 liitosta. Juutalaiset, jotka kielt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen messiaanaan kielt\u00e4v\u00e4t uskonsa, mutta eiv\u00e4t ole kirottuja tai t\u00e4ydellisen hyl\u00e4ttyj\u00e4 sen johdosta, vaan voivat tehd\u00e4 parannuksen.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":140,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=140","url_meta":{"origin":57,"position":3},"title":"Monikulttuurinen Raamattu","author":"welzu","date":"29.10.2015","format":false,"excerpt":"T\u00e4ss\u00e4, kuten monessa muussakin asiassa on hyv\u00e4 ottaa esikuvaksi Jeesus. H\u00e4nen uhrautuva, ennakkoluuloton ja rakastava asenteensa vei h\u00e4net kaikenlaisten ihmisten luokse. H\u00e4n asettui niiden puolelle, jotka olivat heikoimpia ja hylj\u00e4ttyj\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":146,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=146","url_meta":{"origin":57,"position":4},"title":"Miksi Jumala halusi tappaa Mooseksen?","author":"welzu","date":"19.11.2015","format":false,"excerpt":"Sen sijaan t\u00e4st\u00e4 voimme oppia sen, ett\u00e4 joskus Jumala voi asettaa meid\u00e4t tilanteeseen, josta ei ole ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4, jotta joudumme my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asian, joka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":23,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=23","url_meta":{"origin":57,"position":5},"title":"Kuka kirjoitti Jesajan kirjan?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Niin tai n\u00e4in, mielest\u00e4ni on perusteltua sanoa, ett\u00e4 Jesaja Aamoksen poika on tavalla tai toisella ollut osallisena nime\u00e4\u00e4n kantavan kirjan syntymisess\u00e4. Varsinaista kirjoittajakysymyst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi on kuitenkin Jumalan osallisuus kirjan kirjoittamisessa. Riippumatta kirjoittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai ajankohdasta, voidaan aiemmin mainittujen seikkojen perusteella sanoa, ett\u00e4 Jesajan kirjaa on pidetty inspiroituna Jumalan sanana hyvin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=57"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":58,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/58"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}