Uuden testamentin teologiaa tarkastellessa synoptiset evankeliumit muodostavat oman erityisen nurkkansa. Synoptikot p\u00e4\u00e4llisin puolin kertovat yhden ja saman tarinan, mutta teologiset vivahteet ovat l\u00e4hemmin tarkasteltuna hyvinkin erilaisia.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Johdanto<\/strong><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 raapaisen hieman synoptikkojen teologian pintaa. Esitys on oikeastaan lyhyt johdanto aiheeseen. Olen ottanut mukaan my\u00f6s muutaman asiaa havainnollistavan perikoopin, joita k\u00e4sittelen soteriologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Kirjallisuusluettelossa on kaikki t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 varten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni l\u00e4hteet. Olen koonnut sinne my\u00f6s joitakin muita aihetta sivuavia l\u00e4hteit\u00e4. Vaikka en niihin esityksess\u00e4ni viittaakaan, ovat ne saattaneet jonkin verran vaikuttaa pohdintaani.<\/p>\n <\/p>\n 2. Synoptikkojen syntym\u00e4 \u2013 lyhyt katsaus l\u00e4hdeteoriaan<\/b><\/p>\n Synoptikot eiv\u00e4t ole Uuden testamentin varhaisinta materiaalia. Tutkijasta hieman riippuen, synoptikkojen synty ajoitetaan yleens\u00e4 60\u201390-lukujen v\u00e4liin, vaikka l\u00f6ytyy my\u00f6s jonkin verran kannatusta sille, ett\u00e4 haarukan alkup\u00e4\u00e4 olisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50-luvulla. N\u00e4ist\u00e4 Markuksen evankeliumi olisi kaikkein varhaisin ja Luukas viimeinen.<\/p>\n Samankaltaisuudet evankeliumien v\u00e4lill\u00e4 ovat her\u00e4tt\u00e4neet kysymyksen evankelistojen l\u00e4hteist\u00e4. Evankeliumeista vain Luukas mainitsee k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 teoksensa pohjana erilaisia l\u00e4hteit\u00e4. Jopa sanavalinnoissa n\u00e4kyvist\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4 voimme todeta, ett\u00e4 evankelistoilla on yhteys toisiinsa.<\/p>\n Varmimmalla pohjalla olemme puhuessamme Markuksesta Matteuksen ja Luukkaan l\u00e4hteen\u00e41<\/sup>. Matteus ja Luukaskin voivat tietenkin olla l\u00e4hde, mutta kun ottaa huomioon Markuksen tiiviyden ja muita evankeliumeja huonomman kreikan, jota Matteus ja Luukas ovat paikoin parannelleet, on selkeint\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Markusta kahden edellisen l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n Markuksen lis\u00e4ksi Matteuksella ja Luukkaalla on ilmeisesti ollut my\u00f6s toinen yhteinen l\u00e4hde, jota nykytutkimuksessa kutsutaan Q-l\u00e4hteeksi. Q-l\u00e4hde olisi sis\u00e4lt\u00e4nyt l\u00e4hinn\u00e4 Jeesuksen puheita. T\u00e4ss\u00e4 en l\u00e4hde arvottamaan Q-l\u00e4hdett\u00e4. Riitt\u00e4k\u00f6\u00f6n pohjaksi toteamus, ett\u00e4 Matteus ja Luukas selv\u00e4sti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yhteist\u00e4 erityisaineistoa, jota Markuksella ei ole ja toisaalta kaikilla on my\u00f6s jonkin verran t\u00e4ysin omaa materiaalia.<\/p>\n Oleellisempaa k\u00e4sittelem\u00e4mme aiheen kannalta on kysymys evankelistojen toimitusty\u00f6n laajuudesta. Kuinka paljon evankelistat muokkasivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 aineistoa omien pyrkimystens\u00e4 ja painotustensa vuoksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on kaksi n\u00e4kemyst\u00e4 asiasta2<\/sup>. Ensimm\u00e4isen n\u00e4kemyksen mukaan evankelistat olisivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti koonneet evankeliuminsa perinteelle uskollisesti. Kunkin evankelistan erityispainotus n\u00e4kyisi aineiston j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ja omissa lis\u00e4yksiss\u00e4. Toisen n\u00e4kemyksen mukaan evankelistat olisivat muokanneet ja sepitt\u00e4neet aineistoa voimakkaasti oman p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 mukaisesti.<\/p>\n Otan t\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdaksi ensimm\u00e4isen n\u00e4kemyksen. Koska kaikki nelj\u00e4 evankeliumia ovat kesken\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vilt\u00e4 osilta yhtenevi\u00e4, voimme todeta, ett\u00e4 vaikka kullakin evankelistalla on ollut omia erityispainotuksia, he ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti esitt\u00e4neet hallussaan olleen aineiston perinteelle uskollisena.<\/p>\n <\/p>\n 3. Synoptikkojen teologiset painopisteet<\/b><\/p>\n Uuden testamentin evankeliumit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t parhaimman ja laajimman kuvauksen Jeesuksesta, h\u00e4nen toiminnastaan ja opetuksestaan. Uuden testamentin kirjeet, t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 Paavalin kirjoittamat, antavat oman panoksensa, mutta j\u00e4\u00e4v\u00e4t kauas taakse. Kirjeiss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n sit\u00e4, miten ensimm\u00e4iset kristityt tulkitsivat ja ymm\u00e4rsiv\u00e4t Jeesuksen opetuksia. Jeesuksen persoona ihmisen\u00e4 j\u00e4\u00e4 hieman taka-alalle. Evankeliumit pit\u00e4v\u00e4t siis paikkansa Uuden testamentin teologiaa tutkittaessa. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy se pohja, jonka varaan Pietari, Paavali ja muut ovat rakentaneet.<\/p>\n Evankeliumeista kolme ovat hyvin samankaltaisia, miksi niit\u00e4 kutsutaankin synoptisiksi. Edell\u00e4 olen raapaissut pintaa synoptikkojen syntyteorioista ja niihin liittyvist\u00e4 l\u00e4hdeteorioista. T\u00e4ss\u00e4 sukellan kunkin evankelistan teologisiin painopisteisiin. Esittelen lyhyesti, kenelle ja miksi kukin evankelista kirjoitti evankeliuminsa.<\/p>\n 3.1. Markus<\/i><\/p>\n Kuten jo aiemmin tuli ilmi, on Markus ilmeisesti varhaisin evankeliumeista. Siksi t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelen aina sen ensimm\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n Markus keskittyy evankeliumissaan toimintaan ja Jeesuksen opetus j\u00e4\u00e4 sen varjoon. T\u00e4m\u00e4n vuoksi evankeliumista voi olla vaikea johtaa teologiaa3<\/sup>. Evankeliumissa on kuitenkin selkeit\u00e4 teemoja, jotka auttavat alkuun, ja h\u00e4nen esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n toiminnastakin voidaan johtaa teologiaa4<\/sup>.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen Markuksen erityispiirre tulee vastaan heti alussa. Koko evankeliumi alkaa sill\u00e4: Ilosanoma<\/i> (kreik. euangeliou, evankeliumi) Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, l\u00e4hti liikkelle n\u00e4in.<\/i> (Mark. 1:1) Evankeliumin Markus liitt\u00e4\u00e4 kiinte\u00e4sti Jeesuksen k\u00e4rsimykseen ristill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 onkin vedetty johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 Markuksen evankeliumi on k\u00e4rsimyshistoria, jolla on pitk\u00e4 johdanto5<\/sup>.<\/p>\n Markuksen evankeliumi-teema korostuu, kun sit\u00e4 verrataan muihin synoptikoihin. Luukas ei k\u00e4yt\u00e4 evankeliumissaan sanaa lainkaan. Matteus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa nelj\u00e4 kertaa, mutta niist\u00e4 kaksi on rinnakkaispaikkoja Markuksen kanssa ja niiss\u00e4 my\u00f6s Markus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 evankeliumi-sanaa. Markus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa kahdeksan kertaa. Matteuksen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sana saa my\u00f6s yleens\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4n lis\u00e4yksen6<\/sup>.<\/p>\n Toinen Markukselle tyypillinen ominaisuus on salaisuuden korostaminen. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 tulee hyvin ilmi lukuisten kysymysten esitt\u00e4misen\u00e47<\/sup>. Erityisesti salaisuus kohdistuu Jeesuksen messiaanisuuteen. Markus suhtautuu eritt\u00e4in varauksellisesti Jeesuksen henkil\u00f6llisyytt\u00e4 koskeviin pohdintoihin, vaikka messias-nimityksen sijaan Markus viljelee paljon Jumalan Poika -nimityst\u00e4. Poikkeuksena messiasv\u00e4lttelyss\u00e4 ovat l\u00e4hinn\u00e4 Jeesuksen omat viittaukset esimerkiksi Mark. 2:ssa8<\/sup>. T\u00e4m\u00e4 on johtanut tulkintoihin, ett\u00e4 Jeesus ei itse esitt\u00e4ytynyt messiaana, vaan messiasteema oli Markuksen tapa yhdist\u00e4\u00e4 alkukirkon usko Jeesuksesta messiaana ja Jeesuksen oma vaikeneminen messiaanisuudestaan9<\/sup>.<\/p>\n Salaisuusteeman k\u00e4\u00e4nt\u00f6piste on Pietarin messias-tunnustus Mark. 8:ssa, jonka j\u00e4lkeen Jeesuksen messiaanisuutta ei en\u00e4\u00e4 niin peitell\u00e4, kysymysten esitt\u00e4minen loppuu ja kaikki huipentuu, kun Jeesus tunnustaa itsekin messiaanisuutensa suuren neuvoston edess\u00e4 (Mark. 14:61\u201362).<\/p>\n Salaisuusteeman mukaisesti Markus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 evankeliuminsa ik\u00e4\u00e4n kuin kesken jakeeseen 16:8. Lopetus on hyvin tyypillinen etenkin evankeliumin alkuosan kanssa, jossa Jeesuksen toiminta on her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 ja jopa pelkoa. Niin t\u00e4ss\u00e4kin, Jeesuksen toiminnan viimeisimm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa. Lopetus tuntuu oudolta, mutta Markuksen kerronnassa yl\u00f6snousemus ei ole p\u00e4\u00e4tepiste10<\/sup>, joten h\u00e4nell\u00e4 ei ole tarvetta selitell\u00e4k\u00e4\u00e4n sit\u00e4 toisten evankelistojen tavoin.<\/p>\n 3.2. Matteus<\/i><\/p>\n Matteus laajentaa Markuksen kertomusta useilla opetuskokonaisuuksilla. Matteuksen painopiste on Jumalan lupausten t\u00e4yttymisess\u00e4 Jeesuksen toiminnassa11<\/sup>. Matteuksella Jeesus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n siis ennen kaikkea juutalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Matteuksella on my\u00f6s erityiskorostuksia.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen erityiskorostus on jo mainittu Jumalan lupausten t\u00e4yttyminen Jeesuksessa. Matteukselle on ominaista huomiot, joissa viitataan Vanhan testamentin teksteihin12<\/sup>. Jo aivan alusta saakka, ensimm\u00e4isen luvun sukuluettelosta l\u00e4htien, Matteus keskittyy esittelem\u00e4\u00e4n Jeesuksen Vanhan testamentin ennustamana messiaan. Messiasnimitys ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4nyt tuolloin tai edes Matteuksella kristologista puolta13<\/sup>. Ensimm\u00e4isen vuosisadan messiasodotus keskittyi toisaalta poliittisen johtajan ja toisaalta hengellisen johtajan odottamiseen. Kummassakin tapauksessa odotettu messias olisi tavallinen ihminen, joka toimii Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4 ja valtuuttamana. Tietenkin Matteus esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kristillisen tulkinnan messiaasta, joka poikkeaa juutalaisten messiask\u00e4sityksest\u00e4. Jeesus t\u00e4ytti messiasennustukset, mutta samalla my\u00f6s muutti ne radikaalisti.<\/p>\n Toinen erityiskorostus liittyy lakiin. Matteuksen Jeesus on auktoritatiivinen lainopettaja, jolla on valta esitt\u00e4\u00e4 Mooseksen lain oikea tulkinta14<\/sup>. T\u00e4st\u00e4 parhaimpana esimerkkin\u00e4 toimii Vuorisaarna15<\/sup>.<\/p>\n Matteuksen Jeesus ei kumoa lakia, vaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen16<\/sup>. T\u00e4m\u00e4 lain t\u00e4ytt\u00e4minen johtaa my\u00f6s lain uuteen tulkintaan, sill\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4misen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n lakia ei hyl\u00e4t\u00e4. Niinp\u00e4 Matteuksen teologiassa laki saa uuden merkityksen ja suunnan Jeesuksessa17<\/sup>. Se pit\u00e4\u00e4 tulkita ja soveltaa t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien h\u00e4nen kauttaan.<\/p>\n Laki onkin Matteuksella hieman ristiriitainen. Evankeliumissa tasapainotellaan antinominismin18<\/sup> ja legalismin19<\/sup> v\u00e4lill\u00e4. Toisaalta Matteus varoo tekem\u00e4st\u00e4 lakia turhaksi. Toisaalta h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 lakia noudattavat ja sen t\u00e4rkeytt\u00e4 korostavat juutalaiset, erityisesti fariseukset, Jeesuksen vastustajina. Vastakkainasettelu Jeesuksen ja fariseusten v\u00e4lill\u00e4 saattaa my\u00f6s viitata alkuseurakunnan tilanteeseen, jossa alkoi synty\u00e4 ristiriitoja seurakunnan ja synagogan v\u00e4lille20<\/sup>. Samalla Matteus k\u00e4sittelee laajemminkin kristinuskon ja juutalaisuuden suhdetta21<\/sup>.<\/p>\n Merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4piirre, mink\u00e4 laki saa Matteuksella, on se, ett\u00e4 laki ei en\u00e4\u00e4 toimi ainoana ohjeena oikeaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lain rinnalle ja sit\u00e4 ohjaamaan nousee rakkaus. Rakkaus taas tuo lakiin uuden elementin. Uusi tulkinta laista ei tarkoita uutta lakia, vaan uudenlaista yhteytt\u00e4 Jumalaan22<\/sup>.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4semme kolmanteen erityiskorostukseen. Matteuksella on vahva eskatologinen korostus. Tyypillist\u00e4 on puhe Jumalan valtakunnasta, joka on tullut l\u00e4helle (esim. Matt. 3:2). Evankeliumissa on my\u00f6s pitk\u00e4hk\u00f6 Jeesuksen eskatologinen puhe (Matt. 24\u201325). Lis\u00e4ksi useat vertaukset ovat s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n eskatologisia (esim. Matt. 21:33\u201341). Eskatologisuus k\u00e4rjistyy evankeliumin lopun l\u00e4hetysk\u00e4skyss\u00e4, jossa yl\u00f6snoussut Jeesus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 opetuslapsensa kaikkeen maailmaan23<\/sup>.<\/p>\n 3.3. Luukas<\/i><\/p>\n Kolmantena synoptikoista tulee Luukas, joka omistaa evankeliuminsa Teofilokselle. Jo evankeliumin johdannosta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Luukas pyrki selv\u00e4sti tekem\u00e4\u00e4n historiateosta24<\/sup>. Luukkallakin on kuitenkin selke\u00e4 oma teologinen painotuksensa.<\/p>\n Luukas my\u00f6t\u00e4ilee Matteuksen kerrontaa Jeesuksesta kuninkaana ja messiaana. H\u00e4n osoittaa pakanakristilliselle seurakunnalle uuden uskon juutalaisen perustuksen25<\/sup> ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, miksi evankeliumi, joka kertoo ”Jeesus Vapahtajasta”, koskee my\u00f6s pakanoita26<\/sup>. Luukkaalla korostuu my\u00f6s k\u00f6yhien ja v\u00e4h\u00e4osaisten osuus, joita Jeesus kohtaa27<\/sup>.<\/p>\n Selkein Luukkaan erityispiirre liittyy h\u00e4nen valintaansa kirjoittaa historiateosta. Luukkaan teologia on pelastushistoriaa28<\/sup>. Kirjoissaan h\u00e4n kertoo, miten Jumala puuttuu maailmankulkuun ja eri tapahtumien kautta tuo pelastusta ihmisille. T\u00e4m\u00e4n pelastushistorian huippuna Luukas esittelee Jeesuksen ja Jeesuksen tulon vaikutuksia voidaan lukea Apostolien teoista29<\/sup>.<\/p>\n Syyt\u00e4 t\u00e4llaiseen l\u00e4hestymistapaan on etsitty Jeesuksen takaisintulon viiv\u00e4stymisest\u00e4. Ensimm\u00e4iset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan pian, mutta kun n\u00e4in ei n\u00e4ytt\u00e4nyt tapahtuvan, piti asiaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu. Luukkaan esitt\u00e4m\u00e4 ratkaisu on esitt\u00e4\u00e4 seurakunnan toiminta osana Jeesuksen toimintaa maailmassa30<\/sup>. Niin tai n\u00e4in, Luukkalta puuttuu l\u00e4hes tyystin Jeesuksen paluun odotus, mik\u00e4 on muilla synoptikoilla.<\/p>\n <\/p>\n 4. Synoptikkojen teologian vertailua rinnakkaispaikkojen kautta<\/b><\/p>\n Kun nyt olemme vilkaisseet synoptikkojen erilaisia painotuksia, voimme siirty\u00e4 muutaman esimerkkiperikoopin kautta.<\/p>\n 4.1. Laki synoptikoilla: saako sapattina tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4?<\/i><\/p>\n Matteus 12:1\u20138, Markus 2:23\u201328 ja Luukas 6:1\u20135 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kertomuksen Jeesuksen ja fariseusten yhteenotosta. Opetuslapset olivat sapattina pellonpiennarta k\u00e4velless\u00e4\u00e4n ker\u00e4nneet k\u00e4siins\u00e4 jyvi\u00e4, joita he s\u00f6iv\u00e4t. Fariseukset eiv\u00e4t pit\u00e4neet t\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 se rikkoi sapattia. Kullakin evankelistalla kertomus on p\u00e4\u00e4kohdiltaan samanlainen, mutta erilaiset painotukset ohjaavat yksityiskohtien kertomisessa.<\/p>\n Markus l\u00e4hestyy ongelmaa hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti. Jeesus vastaa fariseusten kritiikkiin esimerkill\u00e4 Daavidista. Lopuksi, hieman irrallisena, Jeesus Markuksen evankeliumissa perustelee sapatin rikkomista sill\u00e4, ett\u00e4 sapatin tulisi palvella ihmist\u00e4 eik\u00e4 toisinp\u00e4in. Siksi Ihmisen Poika on sapatin herra. Markus tyylilleen uskollisena j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hieman tulkinnanvaraa. Vaikka Ihmisen Poika on selke\u00e4sti Markuksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 Jeesuksen arvonimi, t\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n rinnastaa sen yleens\u00e4 ihmisiin, joiden hyvinvoinnin vuoksi sapatti on annettu. Ihmisen Pojan valta sapatin yli ei siis johdu h\u00e4nen suuruudestaan, vaan ihmisyydest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Luukas noudattelee aika pitk\u00e4lle Markuksen kertomusta, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 varsinaisen ongelman hieman kaukaiseksi. Luukkaalla Jeesus kyll\u00e4 puolustaa opetuslapsiaan samalla esimerkill\u00e4 kuin Markuskin, mutta ei johda siit\u00e4 samaa p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4 kuin Markus. Luukas tyytyy vain toteamaan, ett\u00e4 Ihmisen Poika on sapatin herra.<\/p>\n Matteus k\u00e4sittelee kysymyst\u00e4 Mooseksen lain kautta. Markuksen ja Luukkaan tavoin h\u00e4nkin toistaa esimerkin Daavidista. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4n otti my\u00f6s esimerkiksi papit, jotka sapattina tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 temppeliss\u00e4, mutta sit\u00e4 ei lueta heille syyksi. Matteukselle ominaisesti t\u00e4st\u00e4 Jeesus johtaakin p\u00e4\u00e4telm\u00e4n omasta suuruudestaan31<\/sup>, h\u00e4n on suurempi kuin temppeli. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Matteus lis\u00e4\u00e4 haasteen fariseuksille, ”Jos te ymm\u00e4rt\u00e4isitte, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa: ”Armahtavaisuutta min\u00e4 tahdon, en uhrimenoja”, te ette tuomitsisi syytt\u00f6mi\u00e4.”<\/i> (j. 7) Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 Jeesus Matteuksella toteaa, ”Sill\u00e4 Ihmisen Poika on sapatin herra.”<\/i> (j. 8, vanha k\u00e4\u00e4nn\u00f6s)<\/p>\n Huomaamme, ett\u00e4 Markus ja Luukas k\u00e4sittelev\u00e4t lakia v\u00e4hemm\u00e4n. Heid\u00e4n t\u00e4ytyy viitata lakiin, koska se tuli niin usein Jeesuksen toiminnassa ja opetuksessa esille, mutta he minimoivat sille annetun tilan. Matteus taas selv\u00e4sti tuntee lakia ja kirjoittaa sit\u00e4 tunteville. Niinp\u00e4 h\u00e4n panostaa lain selitt\u00e4miseen ja v\u00e4itteiden perustelemiseen lailla. Toisaalta Matteuksella korostuu my\u00f6s Jeesuksen oma arvo. Ensin Matteus tuo esille laista poikkeustapauksen ja sitten osoittaa, ett\u00e4 Jeesus on viel\u00e4 suurempi poikkeustapaus.<\/p>\n 4.2. Jeesuksen seuraajien palkka<\/i><\/p>\n Matteus 19:27\u201330, Markus 10:28\u201331 ja Luukas 18:28\u201330 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen vastauksen kysymykseen, mink\u00e4 palkan h\u00e4nen seuraajansa saavat. J\u00e4lleen p\u00e4\u00e4kohdat ovat aika lailla samat synoptikoilla.<\/p>\n Luukkaan esitys on lyhin. Siin\u00e4 omaisuudesta ja ihmissuhteista luovutaan Jumalan valtakunnan, ei Jeesuksen nimen tai evankeliumin t\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 sopiikin hyvin Luukkaan pelastushistoria-teemalle. Vaikka Jeesus on Luukkaan esityksess\u00e4 pelastushistorian k\u00e4rki, on Jeesuksen toiminnan tulos Jumalan valtakunnan tuleminen ja valtaan tuleminen. Pelastushistoria kietoutuu Jumalan valtakunnan ymp\u00e4rille, jota Jeesus hallitsee.<\/p>\n Markus esitt\u00e4\u00e4 omaisuudesta luopumisen syyksi Jeesuksen ja evankeliumin. Markuksella n\u00e4m\u00e4 ovat pitk\u00e4lle synonyymeja, sill\u00e4 juuri Jeesus ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 muodostaa evankeliumin sis\u00e4ll\u00f6n. Markus liitt\u00e4\u00e4 siis omaisuudesta luopumisen Jeesuksen persoonaan ja h\u00e4nen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n Matteuksella omaisuudesta luopumisen syyn\u00e4 on vanhatestamentallisesti Jeesuksen nimi. Vanhassa testamentissa nimell\u00e4 viitataan Jumalaan. Tietyss\u00e4 mieless\u00e4 Matteuksen sanavalinta rinnastaa siis Jeesuksen ja Jahven. Matteuksella erityist\u00e4 on my\u00f6s jakeen 28 lis\u00e4ys siit\u00e4, ett\u00e4 omaisuudestaan luopuneet opetuslapset saavat viel\u00e4 istua Jeesuksen kanssa valtaistuimilla ja hallita Israelin sukukuntia. T\u00e4m\u00e4 sopii oikein hyvin Matteuksen juutalaiseen taustaan ja my\u00f6s kohderyhm\u00e4\u00e4n. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 Luukaskin on s\u00e4ilytt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n, mutta h\u00e4n liitti sen toiseen yhteyteen (Luuk. 22:28\u201330).<\/p>\n 4.3. Miten voi saada iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n?<\/i><\/p>\n Matteus 19:16\u201326, Markus 10:17\u201327 ja Luukas 18:18\u201327 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kertomuksen rikkaan nuorukaisen tulemisesta Jeesuksen luo. Yll\u00e4tt\u00e4en Markuksen kertomus on synoptikoista kaikkein pisin. P\u00e4\u00e4osin Markus ja Luukas kertovat kuitenkin samat asiat.<\/p>\n Jakeen Mk. 10:18\/Lk. 18:19 vastaus on selitt\u00e4v\u00e4, vain Jumala on hyv\u00e4. Sen sijaan Matteus (19:17) on kryptisempi, on vain yksi, joka on hyv\u00e4. Matteus on my\u00f6s muuten vastauksessa ehdottomampi. Markuksella ja Luukkaalla Jeesus puhuu yhdest\u00e4, joka nuorukaiselta viel\u00e4 puuttuu. Matteuksella taas kyse on t\u00e4ydellisyydest\u00e4.<\/p>\n Matteuksen ja Markuksen\/Luukkaan ero on aika pieni. Markus\/Luukas asettavat vastakkain Jeesuksen kehotuksen myyd\u00e4 omaisuus ja nuorukaisen lainvanhurskauden. Vaikka h\u00e4n noudatti selv\u00e4sti tarkoin lakia, se ei riit\u00e4, vaan tarvitaan jotakin muuta. Matteus taas tuntuu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n omaisuuden myynnin ja Jeesuksen seuraamisen osana lakia.<\/p>\n Ero on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 evankelistojen painotuksien kautta. Markus ja Luukas esitt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen jossakin m\u00e4\u00e4rin irrallaan laista. Luukkaalla t\u00e4m\u00e4 tulee pakanakristillisyydest\u00e4, jolle juutalaiset lait ja tavat eiv\u00e4t olleet niin t\u00e4rkeit\u00e4. Markuksella taas l\u00e4ht\u00f6kohtana on Jeesuksen ristinty\u00f6, joka muutti lain merkityksen. Matteus taas haluaa edelleen pit\u00e4\u00e4 kiinni laista voidakseen puhua juutalaiselle yleis\u00f6lle. H\u00e4n kuitenkin esitt\u00e4\u00e4 Jeesuksen lain herrana. N\u00e4in Jeesuksen antama uusi k\u00e4sky voidaan n\u00e4hd\u00e4 luonnollisena lis\u00e4n\u00e4 lakiin tai sen tulkintana: t\u00e4h\u00e4n saakka nuorukaisen lain noudattaminen oli pohjannut siihen, ett\u00e4 h\u00e4n ei tee jotakin32<\/sup>. Jeesus haastaa t\u00e4m\u00e4n passiivisuuden k\u00e4skem\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n jotakin konkreettista l\u00e4himm\u00e4isille.<\/p>\n <\/p>\n 5. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/b><\/p>\n Vaikka synoptikoilla on omia, erityisi\u00e4 teologisia painotuksia, on heill\u00e4 yhteinen pohja. He kertovat samoista asioista ja p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti antavat niille samanlaiset tulkinnat. Heid\u00e4n kertomuksistaan muodostuva kuva Jeesuksesta ja h\u00e4nen pelastusty\u00f6st\u00e4\u00e4n kertoo saman asian eri puolista.<\/p>\n Synoptikkojen teologiset painotukset selittyv\u00e4t parhaiten erilaisilla kohdeyleis\u00f6ill\u00e4 ja pyrkimyksill\u00e4. Kirjoittajien tarkoituksena ei ole ollut luoda jotakin omaa, perinteisest\u00e4 kristillisyydest\u00e4 irrallista oppia, vaan valottaa laajan kokonaisuuden eri kolkkia.<\/p>\n Synoptikkojen teologiset painopisteet auttavat meit\u00e4 hahmottamaan ensimm\u00e4isten kristittyjen teologisia rakennelmia. Niiden kautta p\u00e4\u00e4semme vilkaisemaan niit\u00e4 tulkintoja, joita he tekiv\u00e4t Jeesus Nasaretilaisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4, kuolemasta ja yl\u00f6snousemuksesta. Ne my\u00f6s auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillisen teologian muotoutumista my\u00f6hempin\u00e4 vuosisatoina. Synoptikkojen, kuten koko Uuden testamentin, teksti on kuin tiivistemehua, josta kaikki heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 tulleet kristityt sukupolvet ovat ammentaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uutta viint\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n 6. L\u00e4hteit\u00e4 ja kirjallisuutta<\/b><\/p>\n 6.1. Kirjat<\/i><\/p>\n Aland, Barbara&Kurt; Karavidopoulos, Johannes; Martini, Carlo M.; Metzger, Bruce M. (toim.)<\/p>\n 2001 Novum testamentum Graece. Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft.<\/p>\n Eskola, Timo<\/p>\n 1994 Johdatus Uuden testamentin teologiaan. Helsinki: STI.<\/p>\n H\u00f6rster, Gerhard<\/p>\n 1994 Johdatus Uuteen testamenttiin. H\u00e4meenlinna: P\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n Ladd, George Eldon<\/p>\n 1994 Theology of the New testament. Grand Rapids, Michican: Eerdmans.<\/p>\n Lohse, Eduard<\/p>\n 1983 Uuden testamentin sanoma. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kirjapaja.<\/p>\n Puolimatka, Tapio<\/p>\n 2008 Usko, tiede ja Raamattu. Helsinki: Uusi tie.<\/p>\n Raamattu<\/p>\n 1938 Uusi testamentti: XII yleisen Kirkolliskokouksen vuonna 1938 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ottama suomennos. Pieksam\u00e4ki: Suomen kirkon sis\u00e4l\u00e4hetysseura.<\/p>\n 1992 Suomen evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen vuonna 1992 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottama suomennos. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.<\/p>\n Repo, Eero<\/p>\n 1977 Luukas Markuksen kilpailijana \u2013 Redaktio- ja kaanoninhistoriallinen tutkimus. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura<\/p>\n R\u00e4is\u00e4nen, Heikki & Saarinen, Esko<\/p>\n 1978 Raamattutieto. Helsinki: Otava.<\/p>\n R\u00e4is\u00e4nen, Heikki & Vanne, Antti<\/p>\n 1978 Kolme evankelistaa: Matteus \u2013 Markus \u2013 Luukas. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n Saarnivaara, Uuras<\/p>\n 1985 Voiko Raamattuun luottaa? i.p.:Ev.lut. Her\u00e4tysseura<\/p>\n Stronstad, Roger<\/p>\n 1989 Luukkaan karismaattinen teologiaan. Vantaa: Ristin Voitto.<\/p>\n Wright, N.T.<\/p>\n 2003 The Resurrection of the Son of God. Minneapolis: Fortress press.<\/p>\n 6.2. Aikakauslehdet<\/i><\/p>\n Luomanen, Petri<\/p>\n 1998 Vanhurskaus Matteuksen evankeliumissa. N\u00e4k\u00f6kohtia luterilaisten ja roomalaiskatolisten ”Yhteiseen julistukseen vanhurskauttamisopista”. Teologinen Aikakauskirja 3. 230\u2013238.<\/p>\n R\u00e4is\u00e4nen, Heikki<\/p>\n 1991 ”Laki” varhaiskristillisen uskonnonhistorian teemana. Teologinen Aikakauskirja 6. 503\u2013508.<\/p>\n Salo, Kalervo<\/p>\n 1994 Luukas ja pelastus. Teologinen Aikakauskirja 6. 598\u2013608.<\/p>\n Sariola, Heikki<\/p>\n 1991 Markus ja laki. Teologinen Aikakauskirja 3. 239\u2013242.<\/p>\n Uro, Risto<\/p>\n 1998 Puhtaus ja saastaisuus Uuden testamentin maailmassa. Teologinen Aikakauskirja 5. 399\u2013409.<\/p>\n <\/p>\n 1Laajemmin l\u00e4hdeteorioista ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 keskustelusta ks. esim. H\u00f6rster 1994, 19\u201332; Puolimatka 2008, 433\u201346; Saarnivaara 1985, 649\u201366; R\u00e4is\u00e4nen&Saarinen 1978, 106\u201313.<\/p>\n 2Tarkemmin Eskola 1994, 132.<\/p>\n 3Ladd 1994, 235.<\/p>\n 4Ladd 1994, 236.<\/p>\n 5Lohse 1983, 177. Lohse viittaa t\u00e4ll\u00e4 M. K\u00e4hleriin. Lohsen mukaan evankeliumi termin\u00e4 viittaisi nimenomaan Kristuksen ristiin ja yl\u00f6snousemukseen ja kertoessaan evankeliumia Markus k\u00e4sittelee Jeesuksen toimintaa ja opetusta t\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta. Toisaalta Lohse my\u00f6s sanoo, ett\u00e4 Markuksella evankeliumi saa laajemman merkityksen. Markuksen esitt\u00e4m\u00e4 kuvaus on kristillisen julistuksen (keerygma<\/i>) edellytys. Samoin my\u00f6s R\u00e4is\u00e4nen & Saarinen 1978, 129.<\/p>\n 6Lohse 1983, 181.<\/p>\n 7H\u00f6rster 1994, 39. Esimerkkej\u00e4 kysymyksist\u00e4 mm. Mark. 4:41 ja 6:2, 14\u201316.<\/p>\n 8H\u00f6rster 1994, 39 ja Eskola 1994, 133.<\/p>\n 9Lohse 1983, 179\u2013180. Lohse toistaa l\u00e4hinn\u00e4 William Wreden ajatuksia.<\/p>\n 10Eskola 1994, 134. Eskola esitt\u00e4\u00e4 Markuksen evankeliumin kuvauksen kronologiana, jonka tarkoitus on kuvata Ihmisen Pojan matka valtaan. Ristinkuolema on t\u00e4m\u00e4n matkan huippukohta. My\u00f6s Lohse tukee t\u00e4t\u00e4 tulkintaa: Lohse 1983, 181.<\/p>\n 11R\u00e4is\u00e4nen&Saarinen 1978, 130. R\u00e4is\u00e4nen ja Saarinen eiv\u00e4t pid\u00e4 Matteusta apostoli Matteuksen kirjoittamana, mutta kirjoittaja oli kyll\u00e4 heid\u00e4n mukaansa juutalainen, joka selitti kirjoittajan laajan Vanhan testamentin tuntemuksen.<\/p>\n 12Esimerkiksi Matt. 1:22: ”T\u00e4m\u00e4 tapahtui, jotta k\u00e4visi toteen, mit\u00e4 Herra on profeetan suulla ilmoittanut…” Ks. my\u00f6s Lohse 1983, 184.<\/p>\n 13Wright 2003, 24.<\/p>\n 14Eskola 1994, 134.<\/p>\n 15Eskola 1994, 135 pit\u00e4\u00e4 Vuorisaarnaa evankeliumin varhaisena k\u00e4\u00e4nt\u00f6pisteen\u00e4. Sen j\u00e4lkeen Matteus esitt\u00e4\u00e4 Jeesuksen messiaana.<\/p>\n 16Lohse 1983, 183.<\/p>\n 17Ladd 1994, 223.<\/p>\n 18K\u00e4sitys, jonka mukaan lakia ei ole tai sit\u00e4 ei tarvitse noudattaa.<\/p>\n 19K\u00e4sitys, jonka mukaan vain lakia noudattamalla pelastuu.<\/p>\n 20Lohse 1983, 184<\/p>\n 21R\u00e4is\u00e4nen&Saarinen 1978, 132.<\/p>\n 22Ladd 1994, 224.<\/p>\n 23Eskola 1994, 136.<\/p>\n 24R\u00e4is\u00e4nen&Saarinen 1978, 132.<\/p>\n 25Eskola 1994, 137.<\/p>\n 26H\u00f6rster 1994, 69\u201371.<\/p>\n 27Eskola 1994, 137.<\/p>\n 28Ladd 1994, 238.<\/p>\n 29H\u00f6rster 1994, 71.<\/p>\n 30H\u00f6rster 1994, 72.<\/p>\n 31Matt. 12:6 vrt. 12:41\u201342.<\/p>\n 32″Jotakin” on t\u00e4ss\u00e4 tietenkin v\u00e4\u00e4rintekemist\u00e4, lain rikkomista jne.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Synoptikkojen, kuten koko Uuden testamentin, teksti on kuin tiivistemehua, josta kaikki heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 tulleet kristityt sukupolvet ovat ammentaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uutta viint\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5],"tags":[51,50,49,16,9],"class_list":["post-53","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teologia","tag-luukas","tag-markus","tag-matteus","tag-synoptiset-evankeliumit","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-R","jetpack-related-posts":[{"id":61,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=61","url_meta":{"origin":53,"position":0},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 2","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Rakastettuna opetuslapsena Lasarus olisi itse kokenut Jeesuksen tekem\u00e4n ihmeen, kun t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista. T\u00e4m\u00e4 muutti Lasaruksen koko maailmankuvan. Siksi h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tyytynyt kirjoittamaan vain synoptikkojen kaltaista kuvaa Jeesuksesta messiaana, vaan Jeesuksesta yl\u00f6snousemuksena ja Jumalana historiassa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus2-e1433404843982.jpg?fit=1016%2C284&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":59,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=59","url_meta":{"origin":53,"position":1},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 1","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Jos Lasarus on nelj\u00e4nnen evankeliumin kirjoittaja, se tarkoittaa, ett\u00e4 evankeliumi ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silminn\u00e4kij\u00e4n kuvausta, vaan se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisen todistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus on tehnyt ihmeen.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/lazarus1-e1433404570577.jpg?fit=843%2C208&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":21,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=21","url_meta":{"origin":53,"position":2},"title":"Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Evankelistat halusivat tutustuttaa lukijansa Jeesukseen. T\u00e4m\u00e4n he tekiv\u00e4t kirjoittamalla Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n todellisista tapahtumista ja kokoamalla ne erilaisiin ryhmiin aiheen ja sis\u00e4ll\u00f6n mukaan. N\u00e4in saamme kuvan Jeesuksen teoista ja opetuksista.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":188,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=188","url_meta":{"origin":53,"position":3},"title":"N\u00e4m\u00e4kin olen sovittanut","author":"welzu","date":"14.8.2016","format":false,"excerpt":"Sovituskopin ovella tulee vastaan Jeesus, joka sanoo, ett\u00e4 on n\u00e4m\u00e4kin sovittanut h\u00e4nen puolestaan.","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":39,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=39","url_meta":{"origin":53,"position":4},"title":"Pastoraalikirjeiden kirjoittajakysymys","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Paavalin kirjoittajuutta vastustavat n\u00e4kemykset ovat mielest\u00e4ni vahvoilla ja niiss\u00e4 nostetaan esille monia aiheellisia kysymyksi\u00e4. Kuitenkin kirjoittajuutta puoltavat n\u00e4kemykset vastaavat kritiikkiin kiitett\u00e4v\u00e4sti. Lis\u00e4ksi alkukirkon enemm\u00e4n my\u00f6nteisen\u00e4 ilmenev\u00e4 kanta kallistaa mielest\u00e4ni vaakaa aitoutta puoltavaksi.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":63,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=63","url_meta":{"origin":53,"position":5},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 3","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Kirjoittaja mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin kuului Jeesuksen suurempaan opetuslapsijoukkoon. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kirjoittaja h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 apostolien ja muiden opetuslasten v\u00e4list\u00e4 eroa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nen my\u00f6s t\u00e4ytyy todistuttaa kirjoittamansa muilla.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/53","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=53"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/54"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}