John Wesley on jossakin yhteydess\u00e4 sanonut niin, ett\u00e4 ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. H\u00e4n ei t\u00e4ll\u00e4 tarkoittanut mit\u00e4\u00e4n kommunistista tai humanistista manifestia, vaan h\u00e4n halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sit\u00e4, ett\u00e4 uskomme on yhteytt\u00e4 Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Syksyn aikana olemme tutustuneet Welseyn nelitahokkaaksi kutsuttuun teologian ty\u00f6kaluun. Sen kolmea ensimm\u00e4ist\u00e4 osaa, Raamattu, traditio ja j\u00e4rki, kutsutaan esimerkiksi anglikaanikirkossa kolmijalkaiseksi jakkaraksi. Usein teologiassa ja kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4nkin n\u00e4ihin, mutta Wesley omassa toiminnassaan lis\u00e4si listaan nelj\u00e4nnen, kokemuksen. T\u00e4ss\u00e4 pohdimme, mit\u00e4 kokemus tarkoittaa Wesleyn nelitahokkaassa ja tietenkin meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mik\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on syntynyt, ei ole syntynyt ilman h\u00e4nt\u00e4. H\u00e4ness\u00e4 oli el\u00e4m\u00e4, ja el\u00e4m\u00e4 oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydess\u00e4, pimeys ei ole saanut sit\u00e4 valtaansa.<\/em> Joh. 1:1\u20135<\/p>\n\n\n\n Kokemuksen merkityksest\u00e4 kertoo ennen kaikkea se, ett\u00e4 Jumala ei antanut meille s\u00e4\u00e4nt\u00f6kirjaa tai jonkinlaista kaikenkattavaa el\u00e4m\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6opasta. Sen sijaan h\u00e4n antoi meille kertomuksen. Raamattu on suurimmalta osin kertomusta. Tarinoita siit\u00e4, mit\u00e4 erilaisille ihmisille on tapahtunut ja mit\u00e4 Jumala on tehnyt heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja heid\u00e4n kauttaan. Ja jos ajattelee Jeesuksen opetustoimintaa, h\u00e4n perusti sen pitk\u00e4lti tarinoiden, vertausten, kertomiseen. Raamatun suurimmat opetukset tulevat nimenomaan kertomusten kautta.<\/p>\n\n\n\n Se puhuu kokemuksellisuudesta. Siit\u00e4, ett\u00e4 usko ei ole vain teoriaa, vaan se on el\u00e4m\u00e4\u00e4, ja ett\u00e4 sit\u00e4 jaetaan ja siit\u00e4 oppii parhaiten kertomusten kautta. Kertomukset tuovat sen heti meid\u00e4n kokemuspiiriimme, ne ovat asioita, joihin voimme samaistua.<\/p>\n\n\n\n Toinen puoli t\u00e4ss\u00e4 on itse Jeesus. H\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 ihmiseksi on my\u00f6s vaikuttava kuvaus kertomuksesta ja kokemuksellisuudesta. Jeesus ei vain taivaasta ilmoittanut tahtoaan, vaan tuli maailmaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, el\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkkin\u00e4 meille. Juuri Jeesuksen syntym\u00e4 kertoo parhaiten siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala on koettavissa ja h\u00e4n haluaa olla l\u00e4heisess\u00e4 suhteessa meid\u00e4n kanssamme. H\u00e4n ei ole kaukainen Jumala, vaan l\u00e4helle tullut veli.<\/p>\n\n\n\n Jumalan viisaus n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on ilmoittanut itsens\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Nyky\u00e4\u00e4nkin varmasti moni opetusalan ja kasvatuksen asiantuntija voisi todistaa, ett\u00e4 kokemuksellisuus on parhaita tapoja oppia. Ett\u00e4 kokee asian itse. Kuulee tarinana, johon voi el\u00e4yty\u00e4, ja kokeilee tehd\u00e4 sen itse. Ja t\u00e4t\u00e4 samaa menetelm\u00e4\u00e4 my\u00f6s me kristityt olemme hy\u00f6dynt\u00e4neet. <\/p>\n\n\n\n Itse asiassa se alkoi jo Vanhan testamentin aikaan. Vanhassa testamentissa on merkitt\u00e4v\u00e4 osa runollista teksti\u00e4. Tunnetuin runollinen kokonaisuus on tietenkin Psalmien kirja. Mutta runomuotoa on k\u00e4ytetty monessa muussakin kirjassa. Runomuoto olikin aikoinaan hyvin yleinen tapa kertoa tarinoita ja asioita. Se johtui siit\u00e4, ett\u00e4 viel\u00e4 ei ollut painokoneita, joilla sai kirjoitettua teksti\u00e4 levitetty\u00e4 tehokkaasti, joten piti turvautua suulliseen perim\u00e4tietoon. Runomuoto alku- ja loppusointuineen ja rytmeineen auttaa muistamaan kerrottavaa asiaa.<\/p>\n\n\n\n Kristinuskon historiassa t\u00e4t\u00e4 samaa on hy\u00f6dynnetty virsiss\u00e4. Esimerkiksi metodismin alkuaikana virsill\u00e4 oli hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 sija. Ei vain, koska metodistit tykk\u00e4siv\u00e4t laulaa, vaan koska virsien kautta ihmiset oppivat uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Samaan tapaan katolisen kirkon aikana panostettiin, kuten edelleenkin, koristeellisiin kirkoihin. Ikoneihin, ikkunamaalauksiin ja vastaaviin. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koristeita, vaan niill\u00e4kin on teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Nekin kertovat Jumalan antaa tarinaa. V\u00e4litt\u00e4v\u00e4t evankeliumia.<\/p>\n\n\n\n Mutta mik\u00e4 merkitys kokemuksella on sitten varsinaisen uskon ja opin kohdalla?<\/p>\n\n\n\n Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henke\u00e4, joka saattaisi teid\u00e4t j\u00e4lleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ”Abba! Is\u00e4!” Henki itse todistaa yhdess\u00e4 meid\u00e4n henkemme kanssa, ett\u00e4 olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme my\u00f6s perillisi\u00e4, Jumalan perillisi\u00e4 yhdess\u00e4 Kristuksen kanssa; jos kerran k\u00e4rsimme yhdess\u00e4 Kristuksen kanssa, p\u00e4\u00e4semme my\u00f6s osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin h\u00e4n.<\/em> Room. 8:14\u201317<\/p>\n\n\n\n Jos Raamattu on Jumalan ilmoituksen l\u00e4hde, traditio antaa sen ymm\u00e4rt\u00e4miselle rajat, ja j\u00e4rki auttaa ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, kokemus on se osa, joka toteaa ilmoituksen todeksi. Kokemus on se, joka tekee Jumalan ilmoituksen el\u00e4v\u00e4ksi. Ilman kokemusta Jumalan sana ja kristillinen oppi j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuivaksi ja teoreettiseksi filosofiaksi, jolla ei ole kovinkaan paljoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuten Paavali t\u00e4ss\u00e4 luetussa katkelmassa sanoo, kokemuksellisuus on my\u00f6s vahvasti Jumalan vaikuttamaa. Se on Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6t\u00e4 meiss\u00e4. Se voi olla karismaattisia kokemuksia, tunteita ja el\u00e4ytymist\u00e4. Mutta se on my\u00f6s vakuuttuneisuutta ja tietoisuutta Jumalan toiminnasta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n Toisin sanoen kokemus liittyy pelastusvarmuuteen ja esimerkiksi rukousvastauksiin. Pelastusvarmuus on kokemus, jonka eri ihmiset kokevat varmasti eri tavoin. Jollakin se voi olla sis\u00e4ist\u00e4 rauhaa, toisella luottamusta Raamatun antamaan lupaukseen. Kokemuksena se my\u00f6s voi olla vaihteleva. Toisinaan voi tulla heikkoja hetki\u00e4, jolloin ep\u00e4ilys t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielen, kun taas toisena hetken\u00e4 onkin t\u00e4ytt\u00e4 uskoa ja luottamusta.<\/p>\n\n\n\n Rukousvastaus tai kokemus vaikkapa Jumalan johdatuksesta taas on tietoisuutta Jumalan toiminnasta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Sen kautta osallistumme samaan, mit\u00e4 Raamatun ajan henkil\u00f6t kokivat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Jumalan toiminta meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi olla vastausta meid\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4mme tai ongelmaan, ja se voi olla odottamatonta Jumalan vaikutusta ja ohjausta.<\/p>\n\n\n\n Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistaa se, ett\u00e4 kokemus on ketjun viimeinen lenkki. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin se piste iin p\u00e4\u00e4ll\u00e4, tai kuten sanonta kuuluu se, miss\u00e4 \u201dkumi koskettaa asfalttia\u201d. Kokemus ei siis yksin\u00e4\u00e4n ole k\u00e4yp\u00e4 vaikkapa kristillisen opin pohjaksi. Se voi vain todistaa siit\u00e4, mit\u00e4 Raamattu, traditio ja j\u00e4rki ovat ensin tuoneet esille. Jos kokemus tuntuu ohjaavan eri suuntaan kuin ne, on kokemus mahdollisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n liittyen kokemuksella on my\u00f6s toinen, t\u00e4rke\u00e4 puoli.<\/p>\n\n\n\n Veljet, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 on, jos joku sanoo uskovansa mutta h\u00e4nelt\u00e4 puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa h\u00e4nt\u00e4? Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ravintoa, niin turha teid\u00e4n on sanoa: ”Menk\u00e4\u00e4 rauhassa, pit\u00e4k\u00e4\u00e4 itsenne l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 ja sy\u00f6k\u00e4\u00e4 hyvin”, jos ette anna heille mit\u00e4 he el\u00e4\u00e4kseen tarvitsevat. N\u00e4in on uskonkin laita. Yksin\u00e4\u00e4n, ilman tekoja, se on kuollut. Ehk\u00e4 joku nyt sanoo: ”Sinulla on usko, minulla teot.” N\u00e4yt\u00e4 sin\u00e4 minulle uskosi ilman tekoja, min\u00e4 kyll\u00e4 n\u00e4yt\u00e4n sinulle uskon teoillani. Sin\u00e4 uskot, ett\u00e4 Jumala on yksi ainoa. Oikein teet — pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. Mutta etk\u00f6 sin\u00e4 tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4inen ihminen tahdo tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilman tekoja usko on hy\u00f6dyt\u00f6n? Eik\u00f6 meid\u00e4n is\u00e4mme Abraham osoittautunut vanhurskaaksi tekojensa perusteella, kun h\u00e4n vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Huomaat, ett\u00e4 usko vaikutti yhdess\u00e4 h\u00e4nen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi. Ja niin t\u00e4yttyi Raamatun sana: ”Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi h\u00e4net vanhurskaaksi”, ja h\u00e4n sai nimen Jumalan yst\u00e4v\u00e4. N\u00e4ette siis, ett\u00e4 ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksist\u00e4\u00e4n uskon perusteella. Juuri tekojensa ansiosta portto Rahabkin osoittautui vanhurskaaksi, kun otti sanansaattajat luokseen ja auttoi heid\u00e4t pois toista tiet\u00e4. Niin kuin ruumis ilman henke\u00e4 on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.<\/em> Jaak. 2: 14\u201326<\/p>\n\n\n\n Wesleyn nelitahokkaassa kokemuksen tarkoitus on kahtalainen. Ensimm\u00e4inen tarkoitus on juuri mainittu todistus, toinen tarkoitus on opitun ja uskon el\u00e4minen todeksi. Kristillinen usko ei ole ominaisuuksiltaan pelkk\u00e4\u00e4 filosofista, \u00e4lyllist\u00e4 tai eettist\u00e4 pohdintaa, vaan vahvasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4. Siit\u00e4 todistaa alussa mainittu Jeesuksen tuleminen ihmiseksi. Jumala itse totesi, ett\u00e4 h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain taivaaseen, vaan h\u00e4nen t\u00e4ytyy tulla t\u00e4h\u00e4n maailmaan, synty\u00e4 yhdeksi meist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kokemus ei siis tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 koemme erilaisia asioita. Usko ei ole sit\u00e4, vaikka ne uskoon liittyv\u00e4tkin. Raamatussa saamme Jumalan ilmoituksen. Traditiosta n\u00e4emme, miten kristityt ovat sen eri aikoina ymm\u00e4rt\u00e4neet. J\u00e4rjell\u00e4 me ymm\u00e4rr\u00e4mme sen ja sovellamme sen omaan aikaamme. Kokemuksessa me panemme sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Tavallaan voisi sanoa, ett\u00e4 kun alamme toteuttaa Raamatusta oppimaamme Jumalan tahtoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, siin\u00e4 Jumalan kirjoitettu sana inkarnoituu samaan tapaan kuin Jeesus, Jumalan todellinen Sana, syntyi ihmiseksi. Kirjoitetusta, kuolleesta kirjaimesta tuleekin el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja vaikuttavaa toimintaa.<\/p>\n\n\n\n Huomaamme siis, ett\u00e4 ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuivalta tuntuva teologinen teoria Wesleyn neli\u00f6st\u00e4 onkin loppujen lopuksi kuvaus siit\u00e4, miten voimme tasapainoisesti saada ev\u00e4it\u00e4 uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja toteuttaa sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Se kiinnitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n huomiomme l\u00e4hteeseen, Jumalan sanaan. Se yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t Kristuksen ruumiiseen, kaikkiin uskoviin kaikkina aikoina. Ja se ohjaa meid\u00e4t toimimaan Jeesuksen k\u00e4sin\u00e4 ja jalkoina t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, niin ett\u00e4 taivasten valtakunta saisi yh\u00e4 enemm\u00e4n tilaa. Se kutsuu meit\u00e4 ottamaan uskomme vakavasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" John Wesley on jossakin yhteydess\u00e4 sanonut niin, ett\u00e4 ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. H\u00e4n ei t\u00e4ll\u00e4 tarkoittanut mit\u00e4\u00e4n kommunistista tai humanistista manifestia, vaan h\u00e4n halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sit\u00e4, ett\u00e4 uskomme on yhteytt\u00e4 Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":515,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[71,68,5],"tags":[73,66],"class_list":["post-523","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metodismi","category-opetus","category-teologia","tag-john-wesley","tag-metodismi"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1280%2C853&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-8r","jetpack-related-posts":[{"id":241,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=241","url_meta":{"origin":523,"position":0},"title":"Her\u00e4tys alkoi uskonkriisist\u00e4","author":"welzu","date":"7.6.2017","format":false,"excerpt":"Suurena kysymyksen\u00e4 on, miten metodistit voisivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen perim\u00e4ns\u00e4 ja aidosti kuitenkin uudistua 2000-luvulle.","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":89,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=89","url_meta":{"origin":523,"position":1},"title":"Karismaattinen Wesley","author":"welzu","date":"30.7.2015","format":false,"excerpt":"Karismaattisuudessa Wesleyll\u00e4 n\u00e4ytti olevan periaatteena se, ett\u00e4 kyse on Jumalan armosta ja toiminnasta maailmassa. Karismaattisuus, erityisesti Aldersgate- ja Fetter-Lane-kokemusten j\u00e4lkeen, tuli osaksi Wesleyn teologiaa. Toisaalta Johnille oli ominaista voimakas pyhitysjulistus, joka vaati kuulijoilta hyvinkin ankaraa el\u00e4m\u00e4ntapaa. Vastapainona t\u00e4lle oli k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala antaa Pyh\u00e4n Henkens\u00e4 kautta erityisen voiman ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":164,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=164","url_meta":{"origin":523,"position":2},"title":"Wesley ja Calvin","author":"welzu","date":"6.3.2016","format":false,"excerpt":"John Wesleyn ja George Whitefieldin yst\u00e4vyys kuvaa hyvin nykyisenkin metodismin periaatteita. Opillisista asioista saatetaan olla eri mielt\u00e4 ja jopa v\u00e4itell\u00e4 kiivaasti, mutta loppupeleiss\u00e4 ollaan yst\u00e4vi\u00e4 ja ty\u00f6tovereita.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":523,"position":3},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":148,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=148","url_meta":{"origin":523,"position":4},"title":"Miksi Suomen Metodistikirkko ei hyv\u00e4ksy Athanasiuksen uskontunnustusta?","author":"welzu","date":"10.1.2016","format":false,"excerpt":"Wesleyn mukaan usko ei ole vain tiedollista j\u00e4rkeily\u00e4, vaan syd\u00e4men asenne. Usko on suhde Jumalaan, ei asioiden uskomista todeksi. Siksi emme voi asettaa rajoituksia pelastukselle jonkin asian tiet\u00e4misen mukaan, kun kyse on ennen kaikkea uskosta Jeesukseen pelastajana.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":172,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=172","url_meta":{"origin":523,"position":5},"title":"Ai mik\u00e4 ihmeen metodisti?","author":"welzu","date":"27.3.2016","format":false,"excerpt":"Tietyll\u00e4 tapaa metodisteja ja luterilaisia yhdist\u00e4\u00e4 ja erottaa kaste. Toisin kuin yleens\u00e4 niin kutsutuissa vapaissa suunnissa, metodisteilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 lapsikaste. Kastamme toki my\u00f6s aikuisia.","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/523","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=523"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/523\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":524,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/523\/revisions\/524"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=523"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=523"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=523"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kokemus vahvistaa todeksi<\/h2>\n\n\n\n
Kokemus ohjaa toimintaan<\/h2>\n\n\n\n