Uuden testamentin virkakehitys n\u00e4kyy ehk\u00e4 selkeimmin Apostolien teoissa, joka kattaa karkeasti arvioiden hiukan yli 30 vuoden ajanjakson. Apostolien tekojen kirjoittajalla on ollut selv\u00e4sti tarkoituksena kuvata evankeliumin levi\u00e4mist\u00e4 Jeesuksen sanojen mukaan Jerusalemista maan \u00e4\u00e4riin (Ap.t. 1:8). Samalla h\u00e4n tulee kuvanneeksi niit\u00e4 uusia tilanteita ja haasteita, joita ensiaskeleitaan ottava kristillinen kirkko kohtasi. Siksi k\u00e4yn l\u00e4pi muutamia Apostolien tekojen kohtia, jotka mielest\u00e4ni kuvaavat alkukirkon virkojen ja johtajuuden kehityst\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Pysyminen apostolien opetuksessa<\/b><\/p>\n
Heti helluntain tapahtumien j\u00e4lkeen kerrotaan seurakunnan j\u00e4rjest\u00e4ytyneen apostolien ymp\u00e4rille jakeessa Ap.t. 2:42.<\/p>\n
Alkuseurakunnan t\u00e4rkeimpi\u00e4 ja n\u00e4kyvimpi\u00e4 ominaisuuksia oli yhteys seurakunnan j\u00e4senten kesken. Se n\u00e4kyy t\u00e4m\u00e4n jakeen kolmessa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4, yhteys, leiv\u00e4nmurto ja rukous, jotka kaikki ovat kollektiivisia ja yhteytt\u00e4 korostavia toimituksia. Kaikkia niit\u00e4 toteutetaan Apostolien teoissa aina seurakunnan ollessa koolla. Parhaiten t\u00e4m\u00e4 yhteys n\u00e4kyy my\u00f6hemmin Apostolien teoissa Jerusalemin seurakunnan kohdalla, jossa elettiin ilmeisesti kommuuniperiaatteella, niin ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki myiv\u00e4t omaisuutensa ja lahjoittivat n\u00e4in saadut rahat seurakunnalle (Ap.t. 2:45, 4:34\u201337).<\/p>\n
Kolmen jo mainitun lis\u00e4ksi kerrotaan, ett\u00e4 seurakunta pysyi apostolien opetuksessa. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi ajatusta. Ensinn\u00e4kin apostolit, Jeesuksen itse valitsemat ja asettamat opetuslapset, jotka olivat itse n\u00e4hneet ja kuulleet Jeesusta, olivat koko kristillisen seurakunnan pohja (vrt. Ef. 2:20, 3:5; 2. Piet. 3:2; Juud. 1:17). Heid\u00e4n julistuksensa my\u00f6t\u00e4 kristinusko alkoi levit\u00e4 ja my\u00f6s heid\u00e4n opetukseensa perustuen uudet uskovat saattoivat kasvaa kristittyin\u00e4.<\/p>\n
Toiseksi se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ajatuksen auktoriteetista. Apostoleilla ei vain ollut tietoa, jota he jakoivat, vaan heill\u00e4 oli my\u00f6s valta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tuon tiedon rajat ja luoda sen pohjalta s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 seurakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tulee ilmi my\u00f6hemmin useissa kohdissa, joista voisi mainita Ananiaan ja Safiran tapauksen (5:1\u201311), diakonien valinnan (6:1\u20137) ja samarialaisten siunaamisen, jossa apostoli Pietari nuhtelee noita-Simonia (8:14\u201325).<\/p>\n
<\/p>\n
2. Uusien virkojen perustaminen<\/b><\/p>\n
Jerusalemin seurakunnan autuus kohtasi vaikeuksia, kun kreikankieliset juutalaiset kristityt alkoivat kokea olonsa syrjityksi seurakuntakommuunissa. Ydinongelma oli ruuanjakoj\u00e4rjestelm\u00e4n heikkous. T\u00e4st\u00e4 kerrotaan jakeissa Ap.t. 6:1\u20137.<\/p>\n
Vaikka katkelmassa ei suoraan sanotakaan, ett\u00e4 apostolit olisivat olleet johdossa, tai ett\u00e4 opetuslapset olisivat odottaneet heid\u00e4n ratkaisevan asian, ei tekstist\u00e4 j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, ett\u00e4 apostolit oikeasti johtivat seurakuntaa. Katkelma on merkitt\u00e4v\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Apostolien teoissa apostoleista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 ne kaksitoista (<\/i>\u03bf\u1f31 \u03b4\u03ce\u03b4\u03b5\u03ba\u03b1)<\/i>.<\/p>\n
Ne kaksitoista on erityisesti synoptisissa evankeliumeissa esiintyv\u00e4 kahdentoista apostolin nimitys. Nimitys ei niink\u00e4\u00e4n kuvannut apostolien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, vaan se identifioi heid\u00e4t niiksi kahdeksitoista, jotka Jeesus kutsui ja nimitti teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 (Matt. 10:2\u20134;.Mark. 3:13\u201319; Luuk. 6:14\u201316). Kuvaavaa on, ett\u00e4 Juudaksen kuoltua, kun Mattias otettiin h\u00e4nen tilalleen, sanotaan, ett\u00e4 h\u00e4net ”liitettiin kahdentoista joukkoon”. Apostolien joukon lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 laski yhdell\u00e4, mutta nimitys ei vaihtunut. Toisaalta termi\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 kuvaamaan auktoriteettiasemaa, vaan t\u00e4ll\u00e4 haluttiin erottaa apostolit valittavista miehist\u00e4, joihin my\u00f6hemmin viitataan niin\u00e4 seitsem\u00e4n\u00e4 (<\/i>\u1f11\u03c0\u03c4\u1f70 ).<\/i>1<\/sup><\/i><\/p>\n Apostolien auktoriteettiasemaa kuvaa se, ett\u00e4 he kutsuivat seurakunnan koolle ja ehdottivat ratkaisua ongelmaan. Ratkaisu oli seitsem\u00e4n kreikankielisen diakonin valitseminen hoitamaan ruuanjakoa (6:3). Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa seurakunnan historiassa jouduttiin pohtimaan seurakunnan rakennetta ja toimintaa. Tuloksena apostolien viran rinnalle syntyi diakonin virka. Apostolit itse halusivat keskitty\u00e4 p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 eli opettamiseen ja evankeliumin julistamiseen (6:2).<\/p>\n Ratkaisussa n\u00e4kee selv\u00e4sti erilaisten seurakunnan teht\u00e4vien merkityksen. Tarkoitus ei ole, ett\u00e4 jokainen tekee kaikkea, vaan ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 kukin omalla paikallaan ja omilla lahjoillaan. Teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole eriarvoisia, sill\u00e4 katkelmassa korostuu ennemminkin oman kutsumuksen t\u00e4rkeys2<\/sup>. Samalla syntyi jako julistamisen sek\u00e4 johtamisen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n avustusty\u00f6n v\u00e4lille, vaikka valitut diakonit toimivatkin my\u00f6hemmin my\u00f6s evankelistoina (Stefanus Ap.t. 6:8\u20137:60 ja Filippos Ap.t. 8:4\u201340) ja Paavalin my\u00f6hemmin antamat ohjeet seurakuntapalvelijoille (1. Tim. 3:12) tuntuvat my\u00f6s viittaavan siihen, ett\u00e4 diakonit toimivat my\u00f6s julistus- ja johtoteht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n Jaksossa ei seitsem\u00e4\u00e4 valittua miest\u00e4 kutsuta diakoneiksi<\/i> (\u03b4\u03b9\u03ac\u03ba\u03bf\u03bd\u03bf\u03c2). T\u00e4m\u00e4 onkin her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua siit\u00e4, voiko heit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Uudessa testamentissa mainittuina seurakunnanpalvelijoina<\/i> (\u03b4\u03b9\u03ac\u03ba\u03bf\u03bd\u03bf\u03bd \u03c4\u1fc6\u03c2 \u1f10\u03ba\u03ba\u03bb\u03b7\u03c3\u03af\u03b1\u03c2 tai <\/i>\u03b4\u03b9\u03ac\u03ba\u03bf\u03bd\u03bf\u03c2). Ilmeisesti my\u00f6hempien, l\u00e4hinn\u00e4 Filippusta koskevien kohtien perusteella on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asetettu virka on ollut tilap\u00e4ist\u00e4.3<\/sup> Toisaalta taas n\u00e4iden seitsem\u00e4n virka on n\u00e4hty pohjana, jolle my\u00f6hemm\u00e4t seurakuntavirat rakentuivat.4<\/sup><\/p>\n Katkelma kuvaa my\u00f6s seurakuntalaisten osaa seurakunnan johtamisessa. Apostolit eiv\u00e4t tehneet p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 yksin, vaan ratkaisivat sen yhdess\u00e4 seurakunnan kokouksen kanssa (6:3, 5), vaikka pitiv\u00e4tkin lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan itsell\u00e4\u00e4n (6:6).5<\/sup> Kuvauksen pohjalta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 seurakuntaa kohdannut kriisi sai sen j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4\u00e4n uudella tavalla, mik\u00e4 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koskenut uuden seurakuntaviran perustamista, vaan my\u00f6s seurakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6sprosessin selkeytymist\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n 3. Vanhimmat, profeetat ja opettajat<\/b><\/p>\n Ensimm\u00e4inen maininta seurakunnan vanhimmista on Apostolien tekojen jakeessa 11:30. Kohdassa puhutaan Antiokian seurakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 avustaa Juudeassa asuvia kristittyj\u00e4.<\/p>\n Koska vanhimpien kerrotaan olevan Juudeassa, voidaan olettaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on Jerusalemin seurakunta.6<\/sup> Se tarkoittaa tietenkin sit\u00e4, ett\u00e4 apostolien johtoasema seurakunnassa oli siirtynyt kristittyjen seuraavalle sukupolvelle tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin laajentunut k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muitakin kuin apostoleja.7<\/sup> Esimerkiksi Jerusalemin konsiilissa Apostolien tekojen 15 luvussa seurakunnan johtajina mainitaan Jeesuksen veli Jaakob ja vanhimmat apostolien rinnalla. Kuitenkin Jaakob n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kokouksen puheenjohtaja eik\u00e4 joku apostoleista.8<\/sup> Mahdollisesti t\u00e4ss\u00e4 mainitut vanhimmat olisivat olleet kuudennessa luvussa virkaan asetettuja diakoneja.9<\/sup> Ajatusta on perusteltu sill\u00e4, ett\u00e4 kuudennen luvun seitsem\u00e4lle miehelle annettiin diakoninen vastuu seurakunnan k\u00f6yhist\u00e4. Olisi siis vain loogista olettaa, ett\u00e4 he tai heid\u00e4n seuraajansa ovat vastuussa edelleen samasta asiasta ja muualta tulevat avustukset osoitettaisiin heille.<\/p>\n Termi vanhin tulee juutalaisten synagogajumalanpalveluksesta ja viitannee siihen, ett\u00e4 Juudeassa oli omaksuttu seurakuntarakenteita synagogaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.10<\/sup><\/p>\n Hieman my\u00f6hemmin, jakeissa 13:1\u20133 mainitaan Antiokian seurakunnan yhteydess\u00e4 profeetat ja opettajat, jotka ilmeisesti olivat seurakunnissa vaikuttavia virkoja. Jo luvussa 11 oli mainittu profeetta nimelt\u00e4 Agabos (11:27), jonka sanottiin tulleen Jerusalemista muiden profeettojen kanssa. Agabos kumppaneineen saattoivat olla kiert\u00e4vi\u00e4 profeettoja, jotka on samaistettu jopa Jeesuksen l\u00e4hett\u00e4miin 70 opetuslapseen (Luuk. 10:1).11<\/sup> On mahdollista, ett\u00e4 13 luvun alussa mainitut profeetat ovat ainakin osaksi samoja kuin 11 luvun lopun profeetat.<\/p>\n 13 luvun profeetat ja opettajat viittaa Antiokian seurakunnan johtajistoon, joista viisi mainitaan nimelt\u00e4.12<\/sup> On pohdittu, onko t\u00e4ss\u00e4 kyseess\u00e4 kaksoisnimitys vaiko kahdenlaisista viroista koostuva johtoporras.13<\/sup> Termipari on tuttu kuitenkin my\u00f6s Paavalin kirjeist\u00e4, joissa mukana on viel\u00e4 kolmaskin virka: apostolit, profeetat ja opettajat (esim. 1. Kor. 12:28; Ef. 4:11, jossa profeetan parina on evankelista ja opettajan parina paimen).<\/p>\n Katkelmassa ei nimettyj\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 liitet\u00e4 kumpaankaan ryhm\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 saattaa viitata siihen, ett\u00e4 rajaa ei ole helppo vet\u00e4\u00e4.14<\/sup> Mielest\u00e4ni sanapari kuvaa my\u00f6s osaltaan seurakunnan johtajien teht\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tulee viel\u00e4 paremmin ilmi jo mainitsemassani Ef. 4:11:ss\u00e4, jossa profeetan ja opettajan lis\u00e4ksi mainitaan evankelista ja paimen. Profeetan ja evankelistan teht\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 on helppo mielt\u00e4\u00e4 apostolin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 vastaavaksi. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Jumalan sanan profeetallisen julistuksen ett\u00e4 uusien ihmisten kutsumisen Kristuksen luokse. Alkutekstiss\u00e4 opettaja ja paimen on yhdistetty samalla artikkelilla, mik\u00e4 viitannee n\u00e4iden samankaltaisuuteen tai jopa siihen, ett\u00e4 ne ovat sama virka.15<\/sup> Joka tapauksessa profeettojen ja evankelistojen ty\u00f6nkuva olisi ulosp\u00e4insuuntautuvaa, kun taas paimenten ja opettajien ty\u00f6nkuva koskisi seurakunnasta huolenpit\u00e4misen.16<\/sup><\/p>\n N\u00e4emme kuitenkin, ett\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 Juudean ulkopuolella olevassa merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 seurakunnassa seurakunnan johtamiseen sovellettiin j\u00e4lleen uusia ratkaisuja vanhojen lis\u00e4ksi. Koska apostoleja ei seurakunnassa ollut, johto oli siirtynyt profeetoille ja opettajille. Samalla pidettiin my\u00f6s kiinni koko seurakunnan osallisuudesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, mihin viitannevat jakeet 2\u20133, jotka eiv\u00e4t ilmeisesti en\u00e4\u00e4 puhu vain jakeessa 1 mainituista profeetoista ja opettajista, vaan koko seurakunnan jumalanpalveluksesta.17<\/sup><\/p>\n <\/p>\n 4. He valitsivat vanhimmat<\/b><\/p>\n Jakeessa Ap.t. 14:23 kerrotaan, kun ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa seurakuntiin asetettiin vanhimmat. Kyse oli Paavalin ja Barnabaksen ensimm\u00e4isen l\u00e4hetysmatkan paluusta, jolloin he valitsivat perustamiinsa seurakuntiin johtajat. T\u00e4st\u00e4 voimme vet\u00e4\u00e4 kaksi johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Ensimm\u00e4iseksi, viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oli yleisemminkin vakiintunut Jerusalemissa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu, synagogaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 omaksuttu seurakuntarakenne.18<\/sup> Siin\u00e4 seurakunnalle valittiin johtajat, jotka olivat viime k\u00e4dess\u00e4 vastuussa seurakunnastaan ja sen vaikutuspiirist\u00e4 ja apostolien asema ainoina seurakuntien auktoriteetteina oli v\u00e4istynyt. Se, ett\u00e4 Paavali ja Barnabas valitsevat vanhimmat vasta l\u00e4hetysmatkansa paluumatkalla, eik\u00e4 heti seurakunnan perustamisen yhteydess\u00e4, kertonee siit\u00e4, ett\u00e4 seurakunnan johtajilta vaaditaan tietty\u00e4 kypsyytt\u00e4 uskossa. T\u00e4h\u00e4n viittaa my\u00f6s 1. Tim. 3:6:n rajoitus, ett\u00e4 seurakunnan kaitsija ei saa olla vastak\u00e4\u00e4ntynyt.<\/p>\n Toiseksi t\u00e4m\u00e4 kertoo alkukirkon yhteydest\u00e4 ja tietynlaisesta keskusjohtoisuudesta. Sama ilmi\u00f6 on n\u00e4kynyt jo aiemminkin, esimerkiksi samarialaisten tapauksessa Ap.t. 8:4\u201325, jossa uusille aluevaltauksille tarvittiin apostolien hyv\u00e4ksynt\u00e4. Parhaiten t\u00e4m\u00e4 keskusjohtoisuus n\u00e4kyy my\u00f6hemmin luvussa 15, kun kerrotaan Jerusalemin konsiilista, jossa p\u00e4\u00e4tettiin pakanakristittyj\u00e4 koskevista asioista. Yksitt\u00e4iset seurakunnat eiv\u00e4t siis pyrkineet t\u00e4ydelliseen itsen\u00e4isyyteen, vaan Apt. 2:42:n hengen mukaisesti koko kirkon yhteiseen uskoon, jonka perustana oli apostolien opetus.<\/p>\n Samalla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s apostoli-termin merkityksen laajeneminen. Paavali ja Barnabas toimivat t\u00e4ss\u00e4 apostolien tavoin harjoittaen samaa auktoriteettia kuin apostolit esimerkiksi ensimm\u00e4isten diakonien valinnassa.19<\/sup> Toisin sanoen apostoleiksi ei mielletty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kahtatoista Jeesuksen valitsemaa ja asettamaa opetuslasta, vaan sen rinnalle oli tullut apostolin virka, joka k\u00e4sitti ehk\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet tavanneet Jeesusta henkil\u00f6kohtaisesti (vrt. Room. 16:720<\/sup>).<\/p>\n <\/p>\n 5. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/b><\/p>\n Apostolien tekojen kuvaus muodostaa loogisen kehityskulun ensimm\u00e4isten seurakuntien johtamisrakenteessa. Osittain kehitys tapahtui erilaisten kriisien (esim. Ap.t. 6:1\u20137) kautta ja osittain omaksumalla rakenteita synagogaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Samalla eri kertomuksissa n\u00e4kyy seurakuntamallien kehittyminen olosuhteiden mukaan. Mit\u00e4\u00e4n muuta seurakuntaa ei kuvailla samalla tapaa kommuunimaiseksi kuin Jerusalemin seurakuntaa. Vain Antiokian seurakunnan johdossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n profeetat ja opettajat. Aivan uusiin, pakanavoittoisiin seurakuntiin l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t asettavat vanhimmat kaitsemaan seurakuntaa.<\/p>\n Apostolien teoissa ei ole ainuttakaan opetusta tai ohjetta seurakunnan toiminnan j\u00e4rjest\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 mielest\u00e4ni viittaa siihen, ett\u00e4 seurakuntamallia ja sen johtamista ei pid\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sitoa yhteen ainoaan malliin, vaan seurakunnan tulisi olla el\u00e4v\u00e4 ja joustava yhteis\u00f6, joka sopeutumalla uusiin tilanteisiin pysyy aina yht\u00e4 toimintavalmiina ja tehokkaana.<\/p>\n Apostolien teoissa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole varsinaista opetusta erilaisista seurakuntaviroista. Nekin perustetaan ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n kulloinkin vallalla olevien olosuhteiden mukaisesti. Yksinkertaistetusti voi kuitenkin sanoa, ett\u00e4 Apostolien tekojen mukaan seurakunnalla tulee olla erikseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n valitut johtajat, jotka yhdess\u00e4 koko seurakunnan kanssa toteuttavat Jeesuksen antamaa l\u00e4hetysk\u00e4sky\u00e4. Johtajuutta ei siis n\u00e4hd\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 arvoasteikkona, vaan palveluvirkana, joka auttaa yksil\u00f6seurakuntalaisia ja koko seurakuntaa toimimaan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n 6. L\u00e4hdeluettelo<\/b><\/p>\n 6.1. Yleisteokset<\/i><\/p>\n Nestle-Aland #27<\/p>\n 2001 Novum Testamentum Graece. Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft. Erweiter Druck.<\/p>\n Pyh\u00e4 Raamattu<\/p>\n 1992 Vanha testamentti. Uusi testamentti. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottama suomennos.<\/p>\n Mikkeli: Suomen Pipliaseura.<\/p>\n 6.2. Kirjallisuus<\/i><\/p>\n Crandield, C.E.B.<\/p>\n 1987 Romans a shorter commentary. Grand Rapids, Michican: Eerdmans. Reprinted.<\/p>\n Ellicott, Charles John (toim.)<\/p>\n i.v. A Bible Commentary for English Readers by Various Writers. Vol. VII Acts to Galatians. London, Paris, New York & Melbourne: Cassell and Company.<\/p>\n Foulkes, Francis<\/p>\n 1983 Ephesians. Tyndale New Testament Commentaries. Grand Rapids, Michican: Eerdmans. Reprinted.<\/p>\n Kaila, Erkki<\/p>\n 1935 Apostolien teot. Luukkaan kuvauksia Pietarin ja Paavalin apostolisesta vaikutuksesta. Helsinki: Otava.<\/p>\n Marshall, I. Howard<\/p>\n 1987 Acts. Tyndale New Testament Commentaries. Grand Rapids, Michican: Eerdmans. Reprinted.<\/p>\n Nikolainen, Aimo T.<\/p>\n 1985 Apostolien teot. Ensimm\u00e4inen kirkkohistoria. Avaa Uusi testamenttisi 5. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kirjapaja.<\/p>\n Robinson, J. Armitage<\/p>\n 1980 Commentary on Ephesians. Exposition of the Greek Text. Grand Rapids, Michigan: Kregel. Reprinted.<\/p>\n Ruohom\u00e4ki, Jouko<\/p>\n 2004 Jerusalemista Roomaan. Apostolien teot selityksin. Keuruu: Aikamedia.<\/p>\n 6.3. S\u00e4hk\u00f6iset l\u00e4hteet<\/i><\/p>\n DigiRaamattu 2010, Data Universum oy.<\/p>\n Zondervan Reference Software version 2.6. Expositor’s Bible Commentary, New testament. Rel. 08.12.98 Zondervan publishing house.<\/p>\n <\/p>\n 1Marshall 1987, 126.<\/p>\n 2Marshall 1987, 126.<\/p>\n 3Kaila 1935, 54.<\/p>\n 4Nikolainen 1985, 58\u201359.<\/p>\n 5Ruohom\u00e4ki 2004, 76. Marshall 1987, 127.<\/p>\n 6N\u00e4in ainakin kommentaarit varsin yleisesti p\u00e4\u00e4ttelev\u00e4t.<\/p>\n 7Kaila 1935, 104.<\/p>\n 8Marshall 1987, 251.<\/p>\n 9Marshall 1987, 204.<\/p>\n 10Ellicott i.v., 75\u201376.<\/p>\n 11Ellicott i.v., 75.<\/p>\n 12Ruohom\u00e4ki 2004, 140.<\/p>\n 13Ellicott i.v., 79.<\/p>\n 14Marshall 1987, 215.<\/p>\n 15Foulkes 1983, 119.<\/p>\n 16Robinson 1980, 181.<\/p>\n 17N\u00e4in esim. Marshall 1987, 215 ja Nikolainen 1985, 112. Pelk\u00e4n johtajiston kannalla on ilmeisesti Ruohom\u00e4ki (2004, 142), vaikka h\u00e4nkin n\u00e4kee lopullisen ty\u00f6h\u00f6nerottamisen olevan koko seurakunnan hyv\u00e4ksym\u00e4.<\/p>\n 18Ellicott i.v., 92.<\/p>\n 19Ellicott i.v., 92.<\/p>\n 20N\u00e4in esim. Thur\u00e9n 1994, 263 ja Cranfield 1987, 377.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Seurakuntamallia ja sen johtamista ei pid\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sitoa yhteen ainoaan malliin, vaan seurakunnan tulisi olla el\u00e4v\u00e4 ja joustava yhteis\u00f6, joka sopeutumalla uusiin tilanteisiin pysyy aina yht\u00e4 toimintavalmiina ja tehokkaana.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5,2],"tags":[35,48,47],"class_list":["post-51","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teologia","category-tutkimus","tag-apostolien-teot","tag-johtaminen","tag-seurakunta"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-P","jetpack-related-posts":[{"id":37,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=37","url_meta":{"origin":51,"position":0},"title":"Mit\u00e4 tapahtui Paavalille? Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen vertailua","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 emme koskaan voi t\u00e4ysin tyhjent\u00e4v\u00e4sti selitt\u00e4\u00e4 kaikkia eroavaisuuksia ja ristiriitoja. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan tee Apostolien teoista tai Galatalaiskirjeest\u00e4 yht\u00e4\u00e4n ep\u00e4luotettavampia. P\u00e4invastoin! Pienet ja joskus suuretkin erot kertovat eletyst\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, silminn\u00e4kij\u00f6ist\u00e4 ja autenttisuudesta.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":239,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=239","url_meta":{"origin":51,"position":1},"title":"Osaatko uudistua?","author":"welzu","date":"2.5.2017","format":false,"excerpt":"Toivottavasti samalla muistamme, ett\u00e4 uudistuksen on oltava jatkuvaa. Ei vain menneen muutoksen muistelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":39,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=39","url_meta":{"origin":51,"position":2},"title":"Pastoraalikirjeiden kirjoittajakysymys","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Paavalin kirjoittajuutta vastustavat n\u00e4kemykset ovat mielest\u00e4ni vahvoilla ja niiss\u00e4 nostetaan esille monia aiheellisia kysymyksi\u00e4. Kuitenkin kirjoittajuutta puoltavat n\u00e4kemykset vastaavat kritiikkiin kiitett\u00e4v\u00e4sti. Lis\u00e4ksi alkukirkon enemm\u00e4n my\u00f6nteisen\u00e4 ilmenev\u00e4 kanta kallistaa mielest\u00e4ni vaakaa aitoutta puoltavaksi.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":119,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=119","url_meta":{"origin":51,"position":3},"title":"Uuden vuoden lupaus","author":"welzu","date":"31.12.2015","format":false,"excerpt":"Monesti on todettu, ett\u00e4 paras tapa kasvaa osaksi ryhm\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 omaa hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on olla aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":63,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=63","url_meta":{"origin":51,"position":4},"title":"Kirjoittiko Lasarus Johanneksen evankeliumin osa 3","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Kirjoittaja mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin kuului Jeesuksen suurempaan opetuslapsijoukkoon. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kirjoittaja h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 apostolien ja muiden opetuslasten v\u00e4list\u00e4 eroa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nen my\u00f6s t\u00e4ytyy todistuttaa kirjoittamansa muilla.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":518,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=518","url_meta":{"origin":51,"position":5},"title":"Wesleyn nelitahokas 2\/4: Traditio","author":"welzu","date":"14.9.2020","format":false,"excerpt":"Traditio tai perinne voi ensi alkuun kuulostaa v\u00e4h\u00e4n tyls\u00e4lt\u00e4. Ett\u00e4 se tarkoittaa vain vanhoja asioita, joista ei en\u00e4\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Joissain kristillisiss\u00e4 piireiss\u00e4 sit\u00e4 voidaan jopa pit\u00e4\u00e4 huonona asiana. Ajatellaan, ett\u00e4 meid\u00e4n kuuluu olla kaiken aikaa alussa, Raamatussa. Ett\u00e4 kaikenlaiset tavat ja perinteet ovat kuollutta uskonnonharjoitusta. Tosiasiassa traditio on\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/51","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=51"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/51\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/51\/revisions\/52"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=51"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=51"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=51"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}