Danielin kirjan aitoudesta kiistell\u00e4\u00e4n. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 kirjan kuvaukset historiallisista tapauksista ovat hyvin tarkkoja. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin Danielin kirjan historiallista kuvausta ja erityisesti Antiokus IV Epifaneen aikaa. Painotus ei ole kirjan kirjoittajakysymyksess\u00e4, vaan historiallisten kuvausten tarkastelussa ja mahdollisessa profeetallisuudessa.<\/p>\n
1. Johdanto<\/b><\/p>\n
Danielin kirja on Raamatun kirjojen joukossa hieman omalaatuisessa asemassa. Heprealaisessa Raamatussa1<\/sup>, eli juutalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Vanhassa testamentissa, Danielin kirja sijoittuu Kirjoituksiin2<\/sup> yhdess\u00e4 Psalmien, Sananlaskujen ja muutamien muiden kirjojen kanssa.3<\/sup> Se ei siis ole Profeettojen joukossa. T\u00e4h\u00e4n on syyn\u00e4 ehk\u00e4 se, ett\u00e4 Danielin kirjan valmistuttua Profeettakaanon oli jo sulkeutunut, eik\u00e4 siihen voitu en\u00e4\u00e4 ottaa lis\u00e4\u00e4 kirjoja. Sen sijaan Kirjoitukset olivat viel\u00e4 vailla lopullista kokoonpanoa, joten siihen Daniel voitiin liitt\u00e4\u00e4 mukaan.4<\/sup> Toisaalta taas syyn\u00e4 Danielin sijoittamiselle saattaa olla sekin, ett\u00e4 se eroaa tyylilt\u00e4\u00e4n muista profeetoista.5<\/sup> N\u00e4in sijoittaminen ei olisi arvokysymys, eli ett\u00e4 juutalaiset eiv\u00e4t olisi pit\u00e4neet Danielia aitona profeettana, vaan tyylikysymys. Kirjalliselta asultaan Daniel sopii paremmin Kirjoituksiin kuin Profeettoihin.<\/p>\n Kirjan asema Heprealaisessa Raamatussa kuvastaa hyvin kirjan asemaa nykytutkimuksessakin. Kirjaa ei pidet\u00e4 aitona, Babylonian ja Persian hovissa el\u00e4neen profeetta Danielin kirjoittamana, vaan nuorena apokalyptisen\u00e4 teoksena, josta ei l\u00f6ydy lainkaan tulevaisuuden ennustusta, vaan vain jo tapahtuneen kuvausta.6<\/sup><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani k\u00e4sittelen yht\u00e4 oleellisimmista kirjan ajoittamiseen ja kirjoittajakysymykseen liittyv\u00e4\u00e4 Danielin kirjan kuvausta, eli Danielin kirjan viittauksia Antiokus IV Epifaneen aikaan. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan ensisijaisesti tarkastella kirjan aitoutta, vaan sit\u00e4, miten hyvin Danielin kuvaus sopii kyseiseen aikaan ja onko t\u00e4ss\u00e4 kuvauksessa mahdollisuutta my\u00f6s profeetalliseen perspektiiviin.<\/p>\n <\/p>\n 2. Lyhyt katsaus yleiseen historiaan 300-100-luvuilla<\/b><\/p>\n 2.1. Taustaa<\/b><\/p>\n Israel ja Juuda olivat olleet itsen\u00e4isin\u00e4 kuningaskuntina vuodesta 922 eKr. l\u00e4htien, jolloin yhten\u00e4isen Israelin viimeinen kuningas, Salomo kuoli, ja maa jakautui kahtia.7<\/sup> Kumpikin kuningaskunta eli vuoroin eri suurvaltojen vasalleina. Kuningaskunnat sotivat my\u00f6s jonkin verran kesken\u00e4\u00e4n, mutta miss\u00e4\u00e4n vaiheessa toinen ei valloittanut toista.<\/p>\n Vuonna 722 eKr. pohjoinen Israelin valtakunta tuhoutui, kun Assyria valloitti sen ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen ymp\u00e4ri Mesopotamiaa. Juudan valtakunta jatkoi viel\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 olemassaoloaan, kunnes sekin kukistui Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin vallatessa sen ja juudalaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. T\u00e4m\u00e4 tapahtui vaiheittain vuosien 605-587 eKr. v\u00e4liss\u00e4. Babylonia oli kukistanut Assyrian maailmanvallan vuonna 612 eKr. Niiniven tuhoutuessa.8<\/sup><\/p>\n Babylonian maailmanvaltaa kesti vuoteen 539 eKr. saakka, jolloin meedialaisten ja persialaisten liittouma valloitti Babylonin. Uuden suurvallan kuningas, Kyyros, antoi juutalaisten palata kotiinsa ja k\u00e4ski rakentaa Jerusalemin temppelin uudestaan.9<\/sup> Persian valtaa kesti aina vuoteen 333 eKr. saakka, kunnes Aleksanteri Suuri sai ratkaisevan voiton Persian kuningas Dareios III:sta Issoksen taistelussa. Muutamassa vuodessa Aleksanteri Suuri valloitti koko Persian alueen mukaan lukien Palestiinan, ja n\u00e4in my\u00f6s juutalaiset joutuivat kreikkalaisten vallan alle. Aleksanteri Suuren kuoltua tilanne kuitenkin muuttui.10<\/sup><\/p>\n 2.2. Aleksanterista Makkabealaisten kapinaan<\/b>11<\/sup><\/b><\/p>\n Aleksanteri Suuren kuoltua valtakunta jakautui kolmeen osaan Aleksanterin kolmen kenraalin kesken, joita kutsutaan diadokeiksi. Palestiinan alueen kannalta oleellisiksi muodostuivat hallinnut Egypti\u00e4 Ptolemaiosten suku ja Syyriaa hallinnut Seleukidien suku. Koska Palestiina oli t\u00e4rke\u00e4 kauttakulkualue Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan, alueesta taisteltiin l\u00e4hes jatkuvasti.<\/p>\n Alussa Palestiina oli pitk\u00e4\u00e4n ptolemaiosten hallussa. T\u00e4n\u00e4 aikana Egyptiin syntyi huomattava juutalaiskeskittym\u00e4 Aleksandriaan, mik\u00e4 johti my\u00f6s juutalaisten hellenisoitumiseen. Kreikankieli yleistyi hellenististen juutalaisten keskuudessa ja syntyi my\u00f6s tarve kreikankieliselle Vanhalle testamentille. 200-luvulla eKr. Aleksandriassa alettiinkin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Vanha testamenttia kreikaksi ja lopullinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s valmistui viimeist\u00e4\u00e4n 100-luvun eKr. alkupuoliskolla.<\/p>\n Vuonna 198 eKr. seleukidien onnistui valloittaa Palestiina itselleen. Alussa Juudalla ja Syyrialla ei ollut ongelmia. Juutalaiset saivat pit\u00e4\u00e4 uskonnolliset erioikeutensa ja v\u00e4lit Syyriaan olivat hyv\u00e4t. Vuoden 190 eKr. tienoilla seleukidit kokivat merkitt\u00e4v\u00e4n tappion taistelussa roomalaisia vastaan. T\u00e4st\u00e4 alkoi Syyrian alam\u00e4ki ja sis\u00e4poliittinen tilanne alkoi vaikeutua, mik\u00e4 johti ristiriitoihin Syyrian ja Juudan v\u00e4lill\u00e4 Antiokos IV Epifeneen aikana.<\/p>\n Antiokos IV Epifanes nousi valtaan 175 eKr. H\u00e4nen aikanaan Jerusalemin temppelin ylipappina oli Onias III. Toisin kuin is\u00e4ns\u00e4 Simon, joka toimi ylipappina ennen Oniasta, Onias III kannatti Ptolemaioksen sukua eik\u00e4 Seleukideja. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli Aleksandriassa oleva merkitt\u00e4v\u00e4 juutalaisv\u00e4est\u00f6. My\u00f6s Babyloniassa oli paljon juutalaisia, mutta se sijaitsi kauempana. Niinp\u00e4 Egyptin suosiminen helpotti Aleksandrian juutalaisten yhteydenpitoa Jerusalemiin ja toisin p\u00e4in. Tai niin Onias III ajatteli.<\/p>\n Oniasta vastusti kuitenkin Simon Joosefin poika, joka oli yksi Jerusalemin temppelin esimiehist\u00e4. Oniasta syytettiinkin useasti salaliitosta Syyrian kuningasta vastaan. Onias meni Antiokiaan vuonna 175 eKr. tapaamaan asian tiimoilta Syyrian kuningasta Seleukos IV: Filopatoria. Valitettavasti juuri silloin kuningas murhattiin ja h\u00e4nen veljens\u00e4 Antiokus IV Epifanes, joka oli ollut Roomassa panttivankina, nousi valtaan. Jerusalemissa olevat Oniaan vastustajat n\u00e4kiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 tilaisuutensa tulleen. Onias j\u00e4i Antiokiaan ja Oniaan syyrialaismielinen veli, Jason, voideltiin ylipapiksi vuonna 174 eKr. kuninkaan suostumuksella. Antiokus sai vastineeksi rahaa ja lupauksen juutalaisten t\u00e4ydellisest\u00e4 hellenisoimisesta.<\/p>\n Hellenisoituminen johti nopeassa tahdissa juutalaisten sekularisoitumiseen. Ymp\u00e4rileikkaus unohdettiin, heprealaiset nimet muutettiin kreikkalaisiksi ja Jerusalemissa alettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 urheilukisoja, joissa kreikkalaiseen tapaan kilpailtiin alasti ja kunnioitettiin Hermest\u00e4, kreikkalaista urheilun jumalaa. Jasonin syrj\u00e4ytti ylipappina Menelaus, joka teki Antiokus IV Epifaneen kanssa yksityisen sopimuksen. Kuningas sai rahaa ja lupauksen viel\u00e4 radikaalimmasta hellenisoimisprosessista. Vastineeksi Menelaus sai kuninkaan ja Syyrian armeijan tuen, jotta h\u00e4n saattoi kaapata aseellisesti itselleen ylipapin tittelin. Jason pakeni It\u00e4-Jordanille. Menelaus my\u00f6s tapatti edelleen Antiokiassa majailevan laillisen ylipapin, Onias III.<\/p>\n Tilanne kiristi hellenistien ja ortodoksijuutalaisten v\u00e4lej\u00e4. Kun Menelaus maksoi temppelin aarteista kuninkaalle lupaamansa lahjusrahan mitta t\u00e4yttyi. Syntyi pieni\u00e4 kapinoita, jotka kukistettiin ja juutalaiset l\u00e4hettiv\u00e4t Antiokiaan l\u00e4hetyst\u00f6n, jota ei kuitenkaan otettu vakavasti. Vuonna 169 eKr. alkoi kiert\u00e4\u00e4 huhu Antiokuksen kuolemasta taistelussa Egyptin Ptolemaios VI vastaan. It\u00e4-Jordanille paennut Jason ker\u00e4si itselleen huhun rohkaisemana sotajoukon ja valloitti Jerusalemin. H\u00e4n ajoi Menelauksen kaupungista ja julistautui j\u00e4lleen ylipapiksi.<\/p>\n Antiokus oli kuitenkin voittanut mainitun taistelun Ptolemaiosta vastaan ja s\u00e4ilynyt hengiss\u00e4. Palatessaan sotaretkelt\u00e4, h\u00e4n kuuli Jasonin kapinasta Jerusalemissa h\u00e4nen luokseen paenneelta Menelaukselta. Antiokos valtasi Jerusalemin takaisin ja nimitti Menelauksen ylipapiksi. Jason karkotettiin ja lopulta h\u00e4n kuolikin kansansa hylk\u00e4\u00e4m\u00e4n\u00e4. Jerusalemissa Antiokos ry\u00f6sti temppelin aarteet ja astui itsekin temppeliin. Mahdollisesti jerusalemilaiset nousivat kapinaan. Vuonna 168 eKr. Antiokos oli j\u00e4lleen taistelemassa Egypti\u00e4 vastaan. Palatessaan taistelusta Antiokos antoi armeijansa hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Jerusalemin kimppuun. Se ry\u00f6stettiin ja poltettiin ja sen muuri hajoitettiin. Temppelin l\u00e4hell\u00e4 olevasta Akran linnoituksesta tuli Syyrian armeijan tukikohta. Ortodoksijuutalaiset pakenivat maaseudulle.<\/p>\n Antiokos meni viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin pidemm\u00e4lle. H\u00e4n kielsi uhraamisen temppeliss\u00e4, sapatin viett\u00e4misen ja ymp\u00e4rileikkaamisen. Jerusalemin temppeli pyhitettiin Zeuksen palvonnalle ja muuallekin perustettiin pakanajumalien palvontapaikkoja, joissa oleviin uhrimenoihin kaikkien oli pakko osallistua. N\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten rikkomisesta seurasi kuolemanrangaistus. Rajoitukset ja kiellot eiv\u00e4t kuitenkaan alistaneet uskollisia juutalaisia, vaan her\u00e4ttiv\u00e4t heid\u00e4n kapinamielens\u00e4. Pienest\u00e4 Modeinin kyl\u00e4st\u00e4 alkoi kapina i\u00e4kk\u00e4\u00e4n papin, Mattatjan johdolla. Vaikka Mattatja kuoli ilmeisesti kapinan alkuaikana vuonna 166 eKr. vastarinta jatkui h\u00e4nen poikansa Juudan johdolla, jota kutsuttiin Makkabiksi. Makkabilaisten kapina vapautti Jerusalemin vuonna 164 eKr. ja saman vuoden joulukuussa temppeli oli puhdistettu ja siell\u00e4 aloitettiin j\u00e4lleen juutalaisten lain mukainen uhritoiminta.<\/p>\n Seuraavana vuonna Antiokos IV Epifanes kuoli ja h\u00e4nen seuraajakseen tuli h\u00e4nen kahdeksanvuotias poikansa. Nuoren kuninkaan kanssa saatiin aikaiseksi lyhytaikainen rauha, jonka my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Antiokos IV Epifaneen k\u00e4skyt kumottiin. Vallankaappauksen j\u00e4lkeen kapina kuitenkin jatkui. Juuda sai kuitenkin lopulta v\u00e4liaikaisen itsen\u00e4isyyden, ennen kuin Rooman valtakunta tuli ja valloitti Palestiinan 63 eKr.<\/p>\n <\/p>\n 3. Danielin kirjan kuvaus Aleksanteri Suuresta l\u00e4htien<\/b><\/p>\n 3.1. Taustaa<\/b><\/p>\n Danielin kirjassa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on juutalainen pakkosiirtolainen nimelt\u00e4 Daniel. H\u00e4net ilmeisesti vietiin pakkosiirtolaisuuteen vuonna 597 eKr. vaikkakin Danielin kirjan alku viittaa vuoteen 605 eKr. (1:1) Ensimm\u00e4isen luvun lopussa mainitaan, ett\u00e4 Daniel olisi toiminut kuningas Kyyroksen ensimm\u00e4iseen hallitusvuoteen saakka, eli 539 eKr. (1:21) Tosin Danielin kerrotaan saaneen n\u00e4kyj\u00e4 viel\u00e4 Kyyroksen kolmantena hallitusvuotena 537 eKr. (10:1) Joka tapauksessa Danielin toiminta-ajaksi muodostuu noin kuudenkymmenen vuoden ajanjakso, joka oikeastaan kattaa koko juutalaisten pakkosiirtolaisuuden ajan.<\/p>\n Danielin kirjassa on kaksi ajallista tasoa. Toisaalla on kertojan nykyaika, joka siis sijoittuu karkeasti sanoen vuosien 600 ja 535 eKr. v\u00e4lille. Toisaalla on n\u00e4kyjen ja unien aika, joka sijoittuu kertojan tulevaisuuteen. T\u00e4m\u00e4 aika kattaa tulkinnoista riippuen ajan Danielista aina 160-luvulle eKr. ja jopa pidemm\u00e4llekin.<\/p>\n 3.2. Danielin kirjan kuvaus<\/b><\/p>\n Keskityn lukujen 7-12 kuvauksiin, jotka esittelen siin\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin ne Danielin kirjassa kerrotaan.<\/p>\n 3.2.1. Luku 7<\/b>12<\/sup><\/b><\/p>\n Luvun 7 jakeet 3-8 kuvaavat Danielin n\u00e4kemi\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 petoa, jotka nousivat merest\u00e4. Ensimm\u00e4inen oli kuin leijona ja sill\u00e4 oli kotkan siivet, jotka kuitenkin revittiin silt\u00e4 irti ja se asetettiin kahdelle jalalle seisomaan, kuten ihminen. Se tarkoittaa mit\u00e4 ilmeisimmin Babyloniaa, jota muuallakin Raamatussa verrataan leijonaan ja kotkaan (Jer. 48:40, 49:19). Kahdella jalalla seisominen saattaa viitata Nebukadnessarin kokemuksiin, joista kerrotaan luvussa nelj\u00e4.<\/p>\n Toinen peto oli karhun n\u00e4k\u00f6inen ja se laitettiin toiselle kyljelleen. Sen suussa oli kolme kylkiluuta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa todenn\u00e4k\u00f6isesti Meediaa tai Meedia-Persiaa.13<\/sup> Toisella kyljell\u00e4 makaaminen voi viitata ehk\u00e4 Meedia-Persian kaksoisvaltakuntaa, jossa Persia oli merkitt\u00e4v\u00e4mpi. Kolme kylkiluuta saattaa viitata joihinkin tiettyihin valtakuntiin, jotka karhun n\u00e4k\u00f6inen on voittanut. Nimelt\u00e4 on mainittu muun muassa Babylon, Lyydia ja Egypti.14<\/sup> Se voi my\u00f6s viitata siihen, ett\u00e4 peto on saanut saalista, mutta ei ole viel\u00e4 kyll\u00e4inen.<\/p>\n Kolmas peto oli pantterin n\u00e4k\u00f6inen ja sill\u00e4 oli nelj\u00e4 siipe\u00e4 ja nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja sille annettiin valta. Puukon mukaan t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi Persiaa ja sen nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 Persian kuningasta. Todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 kyse on Aleksanteri Suuren valtakunnasta.15<\/sup> Nelj\u00e4 siipe\u00e4 kuvaa nopeutta. P\u00e4\u00e4t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuvaa lainkaan hallitsijoita, olivat he sitten Persian kuninkaita tai Aleksanteri Suuren valtakunnan perineit\u00e4 kenraaleja. Nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 saattaa viitata valtakunnan kattavuuteen.16<\/sup><\/p>\n Nelj\u00e4nnell\u00e4 pedolla oli rautahampainen ja kymmensarvinen. Sarvista yksi puhui ja kolme putosi pois. Puukon mukaan t\u00e4m\u00e4 olisi Aleksanteri Suuren valtakunta ja sarvet kuvaisivat sen kuninkaita Aleksanterista Antiokos IV Epifaneeseen. Nelj\u00e4s peto voi tarkoittaa my\u00f6s Rooman valtakuntaa ja kymmenen sarvea viittaisi ennemminkin valtakunnan suureen voimaan ja kuninkaiden valtaan kuin yksitt\u00e4isiin hallitsijoihin. Puhuva sarvi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n joko viittauksena Antiokos IV Epifaneeseen tai Rooman valtakunnan j\u00e4lkeen tulevaan antikristukseen.17<\/sup><\/p>\n Seitsem\u00e4nnen luvun mukaan nelj\u00e4 Danielin n\u00e4kem\u00e4\u00e4 petoa kuvaavat maailmanvaltojen nousua ja laskua, kunnes Jumalan valtakunta kukistaa ne kaikki. Kuvaukset ovat t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa viel\u00e4 melko yleisi\u00e4, eik\u00e4 mielest\u00e4ni selke\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 Antiokuksen aikaan voi viel\u00e4 vet\u00e4\u00e4.<\/p>\n 3.2.2. Kahdeksas luku<\/b><\/p>\n Kahdeksas luku kuvaa kaksisarvisen oinaan ja yksisarvisen kauriin taistelua. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Danielille selitet\u00e4\u00e4n n\u00e4ky. Oinas on Meedia-Persia, jonka kauris, joka edustaa Kreikkaa, voittaa. Oinaan voittamisen j\u00e4lkeen kauris kasvattaa valtaansa, mutta sen ollessaan voimakkaimmillaan sen sarvi s\u00e4rkyy ja tilalle kasvaa nelj\u00e4 uutta sarvea. Alkuper\u00e4isen sarven sanotaan olevan Kreikan ensimm\u00e4inen kuningas, siis Aleksanteri Suuri, joka kuolee valtansa huipulla. T\u00e4m\u00e4n kuoltua vallan saavat Aleksanterin nelj\u00e4 kenraalia, jotka kuvataan nelj\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4isen sarven tilalle kasvaneena sarvena.<\/p>\n Yksi nelj\u00e4st\u00e4 sarvesta kasvatti viel\u00e4 uuden sarven, joka oli r\u00f6yhke\u00e4. Se kukisti pyh\u00e4k\u00f6n ja lakkautti jokap\u00e4iv\u00e4isen uhrin. Selitysosassa t\u00e4t\u00e4 sarvea ei nimet\u00e4 Antiokukseksi, mutta rinnastus tuntuu luonnolliselta. Sarven nouseminen ajoitetaan nelj\u00e4n sarven loppuaikaan ja samassa yhteydess\u00e4 puhutaan my\u00f6s luopioiden syntien mitan t\u00e4yttymisest\u00e4.<\/p>\n 3.2.3. Yhdeks\u00e4s luku<\/b><\/p>\n Yhdeks\u00e4nness\u00e4 luvussa Daniel saa rukousvastauksena lupauksen seitsem\u00e4nkymmenen vuosiviikon ajasta, jonka j\u00e4lkeen kaikki asetetaan ennalleen. Puukko18<\/sup> tulkitsee t\u00e4m\u00e4n niin, ett\u00e4 vuosiviikkojen laskeminen aloitetaan Jerusalemin tuhosta vuonna 586 eKr. Koko aika jaksottuisi kolmeen osaan seuraavasti. Ensimm\u00e4inen osa k\u00e4sitt\u00e4isi pakkosiirtolaisuuden ajan 586-538 eKr. ja jakeen 25 voideltu ruhtinas tarkoittaisi Joosuaa, joka toimi tuolloin ylipappina. Toinen jakso kattaisi vuosien 538-171 eKr. v\u00e4lin, jossa tuhottu voideltu viittaisi ylipappi Onias III teloitukseen. Viimeinen jakso olisi vuodesta 171 vuoteen 164 eKr., joista viimeinen osa olisi Danielille kerrottu kolme ja puoli vuosiviikkoa kest\u00e4v\u00e4 vihan aika.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tulkinnassa on ongelmia, mink\u00e4 Puukkokin tunnustaa. Ilmeisesti Puukko pit\u00e4ytyy kuitenkin siin\u00e4, koska haluaa n\u00e4hd\u00e4 luvun lopun kuvauksena Antiokus IV Epifaneen ajasta. Yleisest ottaen on vaikeuksia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkkaan vuosiviikkojen aloitushetke\u00e4. Mielest\u00e4ni aikaisimpana hetken\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 Kyyroksen edikti\u00e4 vuodelta 538 eKr., jolloin vuosiviikot p\u00e4\u00e4tyisiv\u00e4t noin vuoteen 50 eKr. My\u00f6h\u00e4isin aika aloittaa laskeminen lienee Artaxerxesin k\u00e4skyn rakentaa temppeli vuodelta 445 eKr., jolloin p\u00e4\u00e4dytt\u00e4isiin noin vuoteen 45 jKr. Erityisesti dispensationalististen tulkintojen mukaan vuosiviikot voi jakaa osiin, joiden v\u00e4liss\u00e4 on tuntemattomia ajanjaksoja.<\/p>\n Vuosiviikkojen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n siis kolme erilaista ratkaisua. Se voi viitata Antiokos IV Epifaneen aikaan, se voi viitata Jeesuksen sovitusty\u00f6h\u00f6n tai sitten se voi viitata Jeesuksen paluuta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n antikristuksen aikaan.<\/p>\n 3.2.4. Yhdestoista luku<\/b><\/p>\n Kymmenenness\u00e4 luvussa ei ole ennustuksia tai n\u00e4kyj\u00e4, joten voimme siirty\u00e4 suoraan yhdenteentoista lukuun, jossa palataan kahdeksannesta luvusta tuttuihin asioihin. Luvussa esiintyy nelj\u00e4 valtakuntaa. Alussa puhutaan Persiasta, jossa Danielin j\u00e4lkeen tulee viel\u00e4 nelj\u00e4 kuningasta. Sen j\u00e4lkeen Kreikka valloittaa Persian. Kreikkaa hallitsee sankarikuningas, joka kuolee valtansa huipulla ja h\u00e4nen valtakuntansa hajoaa nelj\u00e4\u00e4n osaan. Loppuosa luvusta keksittyy Pohjoisen eli Syyrian ja Etel\u00e4isen eli Egyptin valtakuntien keskin\u00e4isiin sotiin.<\/p>\n Daniel kuvaa varsin tarkasti Seleukidien ja Ptolemaiosten v\u00e4list\u00e4 historiaa taisteluineen ja naimakauppoineen.19<\/sup> Loppuosassa keskityt\u00e4\u00e4n Pohjoisen kuninkaaseen, joka sotii Etel\u00e4n kuningasta vastaan ja riist\u00e4\u00e4 Juudaa. Kuvaus sopii j\u00e4lleen hyvin Antiokus IV Epifanekseen. Kuvauksessa turmellaan my\u00f6s temppeli. Sinne vied\u00e4\u00e4n turmion iljetys, josta puhutaan my\u00f6s kahdennessatoista luvussa. yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti Zeuksen ja muiden ep\u00e4jumalien patsaita, jotka Antiokus sijoitti Jerusalemin temppeliin.<\/p>\n <\/p>\n 4. Historian ja Danielin kirjan vertailua<\/b><\/p>\n Olen nyt esitellyt yleisen historian p\u00e4\u00e4linjoja ja Raamatun kuvauksia aina 300-luvulta 100-luvulle eKr. Seuraavaksi vertailen joitakin kohtia Antiokus IV Epifaneen ajasta Danielin kuvauksiin ja my\u00f6s Matteuksen evankeliumin lukuun 24, jossa Jeesus viittaa Danielin kirjaan.<\/p>\n 4.1. Pieni sarvi seitsem\u00e4nness\u00e4 luvussa<\/b><\/p>\n Seitsem\u00e4nnen luvun nelj\u00e4nnen pedon pieni sarvi samaistetaan Antiokus IV Epifaneeseen.20<\/sup> T\u00e4ll\u00f6in jakeessa 25 mainitut aika ja lait viittaisivat juutalaisten juhla-aikoihin ja lakiin. Samassa jakeessa puhutaan my\u00f6s vainosta pyhi\u00e4 kohtaan ja 3,5 vuoden ajanjaksosta. N\u00e4m\u00e4kin sopivat hyvin Antiokuksen aikaan. Kuten aiemmin tuli ilmi, h\u00e4n toimeenpani ankaria lakeja, jotka estiv\u00e4t juutalaisia noudattamasta omaa lakiaan kuolemanrangaistuksen uhalla. T\u00e4t\u00e4 aikaa kesti kolme ja puoli vuotta.<\/p>\n Ongelma seitsem\u00e4nnen luvun pienen sarven liitt\u00e4misess\u00e4 Antiokukseen on siin\u00e4, miten pedot luvussa kuvataan.21<\/sup> Puukon tulkinta toisesta ja kolmannesta pedosta Meediana ja Persiana tuntuvat minusta v\u00e4kin\u00e4isilt\u00e4. Ensimm\u00e4inen peto, Babylon, kukistui n\u00e4iden kahden valtakunnan liitolle, eik\u00e4 ole mielek\u00e4st\u00e4 puhua Meediasta ja Persiasta erillisin\u00e4 maailmanvaltoina. Siksi loogisin tulkinta olisi, ett\u00e4 pedot ovat j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n Babylon, Meedia-Persia, Kreikka ja Rooma.<\/p>\n Rooman valtakunnasta ei noussut erityist\u00e4 hallitsijaa, jonka voisi samaistaa pieneen sarveen, joten t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole oikea tulkinta. Yksi mahdollisuus on se, ett\u00e4 kolmas valtakunta on Aleksanteri Suuren Kreikka ja nelj\u00e4s on joko osiin jaettu Aleksanterin valtakunta tai Syyria, jolloin pieni sarvi voisi kuvata Antiokosta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on viel\u00e4 dispensationalistinen tulkinta, jonka mukaan nelj\u00e4s peto on Rooma, joka Ilmestyskirjan mukaan saa vallan kaksi kertaa ja Danielin kuvaama pieni sarvi olisi j\u00e4lkimm\u00e4isen Rooman hallitsija ja antikristus. Pid\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kuitenkin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4.<\/p>\n 4.2. Pieni sarvi kahdeksannessa luvussa<\/b><\/p>\n Kahdeksannen luvun pieni sarvi samaistetaan aika yksimielisesti Antiokus IV Epifaneeseen. T\u00e4m\u00e4 on luonnollista, koska kahdeksas luku on kokonaisuudessaan melko selke\u00e4 ja liitt\u00e4\u00e4 sarven kiinte\u00e4sti Aleksanteri Suuren j\u00e4lkeisiin valtakuntiin. Kuvaus my\u00f6s vastaa historian tapahtumia.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 nouseekin kysymys, ovatko seitsem\u00e4nnen ja kahdeksannen luvun pienet sarvet kuvauksia samasta asiasta. Niiden synty kuvataan eri tavoin. Mielest\u00e4ni samaistus on mielek\u00e4st\u00e4. Luku kahdeksan seuraa edellist\u00e4 luontevasti ja sen voi n\u00e4hd\u00e4 saman teeman jatkeena tai syvent\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n 4.3. Vuosiviikot<\/b><\/p>\n Ainakin minun mielest\u00e4ni vaikein vertailukohta on Danielin kirjan seitsem\u00e4nkymment\u00e4 vuosiviikkoa. (9:24-27) Katkelma sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ei puhu kovinkaan paljoa, ainakaan mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, maailmanvalloista. Erityist\u00e4 onkin katkelman loppu, joka tuntuisi viittaavan Antiokus IV Epifaneen j\u00e4rjestelyihin Jerusalemin temppeliss\u00e4.<\/p>\n Antiokus lakkautti juutalaisten uhritoiminnan, valtasi Jerusalemin kaupungin ja turmeli temppelin. T\u00e4t\u00e4 kesti kolme ja puoli vuotta. Kaikki sopivat siihen, mit\u00e4 Daniel sanoo.<\/p>\n Ongelma on vain siin\u00e4, ett\u00e4 jos joulukuu 164 eKr. oli Danielin tarkoittama vuosiviikkojen p\u00e4\u00e4t\u00f6shetki, olisi Jerusalemin temppelin j\u00e4lleenrakennusk\u00e4skyn tulla vuonna 654 eKr., jolloin alkuper\u00e4inen temppeli oli viel\u00e4 pystyss\u00e4, eik\u00e4 Babylonia ollut valloittanut Juudaa. T\u00e4m\u00e4n voi tietenkin selitt\u00e4\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 Danielin on kirjoittanut joku Antiokuksen aikalainen, joka ei vain ole tiennyt tarkkoja vuosia.<\/p>\n Mahdollisuus on sekin, ett\u00e4 vuosiviikot viittaavat Jeesuksen sovitusty\u00f6h\u00f6n. Jeesushan lopetti uhrit antamalla t\u00e4ydellisen uhrin. H\u00e4n vahvisti liiton, kuten viimeinen jae voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Jos vuosiviikot viittaavat Jeesukseen, on my\u00f6s vuosiviikkojen antamisen syy selv\u00e4. Niiden loputtuahan luopumus p\u00e4\u00e4ttyy, synti sinet\u00f6id\u00e4\u00e4n, pahat teot sovitetaan ja vanhurskaus tuodaan. (9:24)<\/p>\n 4.4. Pohjoisen kuningas, turmion iljetys ja Matteus<\/b><\/p>\n Yhdenness\u00e4toista luvussa kuvataan Kreikan sankarikuninkaan hajonneen valtakunnan osien keskin\u00e4ist\u00e4 taistelua ja erityisesti yht\u00e4 Pohjoisen valtakunnan kuningasta. J\u00e4lleen, kuten jo mainitsin, kuvaus sopii varsin hyvin yleiseen historian kulkuun ja my\u00f6s Pohjoisen kuninkaan tekemiset kuvaavat hyvin sit\u00e4, mit\u00e4 Antiokus teki. Ei siis ole oikein mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kuvattaisiin jotakin muuta kuin 160-luvun eKr. tapahtumia.<\/p>\n Erityisen kuvauksesta tekee se, ett\u00e4 Jeesus lainaa er\u00e4st\u00e4 sen yksityiskohtaa. Matteuksen evankeliumissa Jeesus antaa merkiksi turmion iljetyksen Jerusalemin temppeliss\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 silloin pit\u00e4\u00e4 paeta kaupungista. (Matt. 24:15) Miten t\u00e4h\u00e4n pit\u00e4isi suhtautua? Todistaako se, ett\u00e4 Danielin kuvaukset yhdenness\u00e4toista luvussa eiv\u00e4t kerrokaan Antiokus IV Epifaneesta, vaan jostakin Jeesuksen j\u00e4lkeen tulevasta henkil\u00f6st\u00e4?<\/p>\n Jeesuksen Daniel-lainaus on Matteuksen evankeliumin suuressa apokalyptisess\u00e4 puheessa. Luvuissa 24 ja 25 Jeesus puhuu Matteuksen evankeliumissa maailmanlopun merkeist\u00e4. Puhe alkaa luvun 24 alussa, kun opetuslapset ovat kehuneet Jeesukselle temppeli\u00e4 ja Jeesus ennustaa temppelin tuhoutuvan maan tasalle. T\u00e4m\u00e4n johdosta opetuslapset kysyiv\u00e4t milloin t\u00e4m\u00e4 tulee tapahtumaan. Kokonaisuudessaan puhe kuvaa kahta tapahtumaa, jotka kuitenkin kietoutuvat yhdeksi. Toisaalta Jeesus puhuu Jerusalemin temppelin tuhosta ja toisaalta paluustaan.<\/p>\n Danielin kirjan lainaus sijoittuu kohtaan, jossa Jeesus puhuu temppelin tuhosta. Turmion iljetys pyh\u00e4ss\u00e4 paikassa olisi merkki tuhon l\u00e4heisyydest\u00e4 ja silloin tulisi paeta kaupungista, jos mielii selvit\u00e4 hengiss\u00e4. N\u00e4in todella tapahtui juutalaisten kapinan yhteydess\u00e4, kun lopulta roomalaiset tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin.<\/p>\n Jeesus puhuu asiasta kuin se olisi aivan uusi. Emme tied\u00e4, oliko Jeesuksella tietoa Antiokus IV Epifaneen ajoista ja Makkabealaisten kapinasta. En usko, ett\u00e4 sill\u00e4 olisi ollut merkityst\u00e4. Ei ainakaan siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se olisi v\u00e4hent\u00e4nyt merkin arvoa. Mik\u00e4li Antiokuksen tempaukset olivat viel\u00e4 kansalla yleisess\u00e4 tiedossa, Jeesuksen sanat saivat varmasti viel\u00e4 suuremman merkityksen. Antiokuksen ajoista olisi puhuttu pelonsekaisin tuntein suurena luopumuksen ja k\u00e4rsimyksen aikana. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 samanlainen aika olisi viel\u00e4 edess\u00e4, tekisi Jeesuksen sanoista vakavammat.<\/p>\n T\u00e4lle voi siis l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kolme selityst\u00e4. 1. Daniel ei viitannut Antiokukseen, vaan samaan tapahtumaan kuin Jeesus. T\u00e4t\u00e4 pid\u00e4n kaikkein ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4. 2. Danielin ennustuksella oli kaksi toteutumaa, toinen Antiouksen aikana ja toinen juutalaisten kapinan aikana. 3. Daniel viittasi Antiokukseen. Jeesuksen ennustus Jerusalemin tuhosta ei liity Danielin ennustukseen, vaan Jeesus laajensi sit\u00e4 koskemaan my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n uuden tapahtuman. Itse pid\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isimpin\u00e4 vaihtoehtoina kahta viimeist\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n 5. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/b><\/p>\n Danielin kirja kuvaa h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n tarkasti historiaa Aleksanteri Suuren ajoista aina makkabealaisten kapinaan saakka. En siis yht\u00e4\u00e4n ihmettele, ett\u00e4 kirjaa pidet\u00e4\u00e4n 160-luvun eKr. tuotteena. Sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4nkin se sopisi hyvin Antiokuksen hirmuvallan aikaiseen tilanteeseen, jossa Jumalalle uskolliset juutalaiset tarvitsivat rohkaisua. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n pohjalta ei mielest\u00e4ni kuitenkaan voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kirjan kirjoitusajankohtaa.<\/p>\n Yhten\u00e4 mielenkiintoisena asiana huomasin t\u00e4t\u00e4 kirjoitusta tehdess\u00e4ni, ett\u00e4 tekstin tulkintaa ohjaavat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vahvasti tutkijan omat ennakkoluulot ja -k\u00e4sitykset. Itsell\u00e4ni se vaikeutti joissakin kohdissa eri\u00e4vien n\u00e4kemysten k\u00e4sittely\u00e4. Erityisesti Puukon kohdalla huomasin, ett\u00e4 ennakkok\u00e4sitykset tuntuivat ohjaavat tulkintaa jopa sellaisiin suuntiin, mihin teksti itsess\u00e4\u00e4n ei anna oikeutusta. T\u00e4st\u00e4 mainitsin esimerkkin\u00e4 seitsem\u00e4nnen luvun nelj\u00e4n pedon tulkinnan.<\/p>\n Itsell\u00e4ni jo vuosia Danielin kirjan huikein sanoma ei ole sen tarkka ennustuskyky maailmanvaltojen nousuista ja laskuista, vaan lupaus synnit sovittavasta messiaasta ja kaiken vallan ottavasta Jumalan valtakunnasta. Vaikka kirjasta poistettaisiinkin suorat viittaukset maailmanvaltoihin, j\u00e4isi siihen silti ennustuksia, joita mielest\u00e4ni voi pit\u00e4\u00e4 aitoina. Ne ovat ennustuksia, jotka viittaavat jo tapahtuneeseen, kuten Jeesuksen sovitusty\u00f6h\u00f6n, mutta my\u00f6s sellaisia, jotka viittaavat viel\u00e4kin edess\u00e4 olevaan.<\/p>\n <\/p>\n 6. L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n 6.1. Kirjallisuus<\/b><\/p>\n Baldwin, Joyce G.<\/p>\n 1979 Daniel. An Introduction and Commentary. England: Inter-Varsity. 2.p.<\/p>\n Ellicott, Charles John<\/p>\n i.v. A Bible Commentary for English Readers by various writers. Vol V. Jeremiah to Malachi. London, Paris, New York & Melbourne: Cassell & Co.<\/p>\n Jokiranta, Jutta<\/p>\n 2010 Vanha testamentti. T\u00e4t\u00e4 on kristinusko, osa 4. Toimittanut Tom Holm\u00e9n.<\/p>\n Kauniainen: Perussanoma.<\/p>\n Puukko, A.F.<\/p>\n 1956 Vanhan testamentin profeettakirjat. Raamatun selitysteos, nelj\u00e4s osa. Helsinki: WSOY.<\/p>\n Russell, D.S.<\/p>\n 1978 The Jews from Alexander to Herod. The New Clarendon Bible Old testament volume V. Oxford: Oxford University Press.<\/p>\n Smend, Rudolf<\/p>\n 1989 Vanhan testamentin synty. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n Soisalon-Soininen, Ilmari<\/p>\n 1987 Israelin kansan historia. Helsinki: Gaudeamus. 2.p.<\/p>\n Young, Edward J.<\/p>\n 1978 A Commentary on Daniel. A Geneva Series Commentary.<\/p>\n Edinburgh: Banner of Truth. 2.p.<\/p>\n 6.2. Painamattomat l\u00e4hteet<\/b><\/p>\n Rantanen, Pentti<\/p>\n 2010 Hesekiel ja Daniel -kurssin muistiinpanot. Suomen teologinen opisto, syksy 2010.<\/p>\n <\/p>\n 1K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 nimityst\u00e4 Heprealainen Raamattu juutalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Vanhan testamentin laitoksesta, joka eroaa hieman kristittyjen Vanhasta testamentista.<\/p>\n 2Juutalaiset jakavat Vanhan testamentin perinteisesti kolmeen osaan. Ensimm\u00e4inen on Toora tai Laki, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viisi Mooseksen kirjaa eli Pentateukin. Profeetat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 niin kutsutut varhaiset profeetat eli Joosuan kirjasta toiseen Kuningasten kirjaan pois lukien Ruutin kirja. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Profeettoihin kuuluu my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4t profeetat eli varsinaiset kirjaprofeetat Jesajasta Hesekieliin sek\u00e4 kaksitoista pikkuprofeettaa. Loput kirjat kuuluvat Kirjoituksiin. Jokiranta 2010, 40-50.<\/p>\n 3Jokiranta 2010, 43.<\/p>\n 4Rantanen 2010.<\/p>\n 5Ellicott i.v., 359.<\/p>\n 6Smend 1989, 179.<\/p>\n 7Soisalon-Soininen 1987, 73.<\/p>\n 8Baldwin 1979, 73.<\/p>\n 9Soisalon-Soininen 1987, 139-141.<\/p>\n 10Soisalon-Soininen 1987, 151.<\/p>\n 11T\u00e4ss\u00e4 luvussa ensisijaisina l\u00e4htein\u00e4 mainitulle ajalle ovat Russell 1978, 31-47 sek\u00e4 Soisalon-Soininen 1987, 151-165 ellei toisin mainita.<\/p>\n 12Selityksiss\u00e4 on pohjana p\u00e4\u00e4osin Puukko 1956, 325-338 ellei toisin mainita.<\/p>\n 13Puukko 1956, 325 sanoo toisen pedon olevan Meedia ja kolmannen Persia, jolloin nelj\u00e4s on Aleksanteri Suuren valtakunta. Mutta Young 1978, 145-147 sanoo toisen pedon olevan Meedia-Persia, kolmas on Aleksanteri Suuren valtakunta ja nelj\u00e4s Rooman valtakunta.<\/p>\n 14Young 1978, 145.<\/p>\n 15Young 1978, 146.<\/p>\n 16Young 1978, 146.<\/p>\n 17Young 1978, 147-150.<\/p>\n 18Puukko 1956, 331-332.<\/p>\n 19Tarkemmin esimerkiksi Puukko 1956, 334-337.<\/p>\n 20Puukko 1956, 325, 327.<\/p>\n 21Tosin minun t\u00e4ytyy t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 erityisesti Ilmestyskirjan samankaltaisten kuvausten pohjalta minulle on muodostunut ennakkok\u00e4sitys, jota on vaikea murtaa, mik\u00e4 saattaa aiheuttaa sen, ett\u00e4 mieluummin sijoitan pienen sarven toiseen yhteyteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Danielin kirjan aitoudesta kiistell\u00e4\u00e4n. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 kirjan kuvaukset historiallisista tapauksista ovat hyvin tarkkoja. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin Danielin kirjan historiallista kuvausta ja erityisesti Antiokus IV Epifaneen aikaa. Painotus ei ole kirjan kirjoittajakysymyksess\u00e4, vaan historiallisten kuvausten tarkastelussa ja mahdollisessa profeetallisuudessa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,2],"tags":[7,8,6],"class_list":["post-5","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-eksegeesi","category-tutkimus","tag-daniel","tag-historiallisuus","tag-vanha-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Antiokhos_IV.jpg?fit=1305%2C1914&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-5","jetpack-related-posts":[{"id":23,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=23","url_meta":{"origin":5,"position":0},"title":"Kuka kirjoitti Jesajan kirjan?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Niin tai n\u00e4in, mielest\u00e4ni on perusteltua sanoa, ett\u00e4 Jesaja Aamoksen poika on tavalla tai toisella ollut osallisena nime\u00e4\u00e4n kantavan kirjan syntymisess\u00e4. Varsinaista kirjoittajakysymyst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi on kuitenkin Jumalan osallisuus kirjan kirjoittamisessa. Riippumatta kirjoittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai ajankohdasta, voidaan aiemmin mainittujen seikkojen perusteella sanoa, ett\u00e4 Jesajan kirjaa on pidetty inspiroituna Jumalan sanana hyvin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":55,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=55","url_meta":{"origin":5,"position":1},"title":"Urantia-liike","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Urantia on tiivistelm\u00e4 kaikesta siit\u00e4, miksi new age on muodostunut. Korkeampi tietoisuus, jumaluudet, kehittyminen, henkisyys ja moni muu asia l\u00f6ytyy jo t\u00e4st\u00e4 1900-luvun alun hengentuotteesta. Toisaalta Urantia-kirja on ehk\u00e4 niit\u00e4 harmittomimpia uususkonnollisuuden tuotteita, sill\u00e4 sen teksti on niin mielikuvituksellista, ett\u00e4 on vaikea uskoa kenenk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 uskovan. Valitettavasti jotkut uskovat.","rel":"","context":"Kategoriassa "Muut uskonnot"","block_context":{"text":"Muut uskonnot","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=52"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":33,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=33","url_meta":{"origin":5,"position":2},"title":"Manassen perint\u00f6: Mist\u00e4 meid\u00e4t muistetaan?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Jumalan kohtaaminen vaikutti Manassessa niin, ett\u00e4 h\u00e4n saattoi hyl\u00e4t\u00e4 ep\u00e4jumalat ja h\u00e4n my\u00f6s sai rohkeutta tehd\u00e4 uudistuksia. Parannus ei siis j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Samalla Manasse toimii hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 my\u00f6s Jumalan armosta. Jopa hirmuhallitsija, diktaattori, voi saada armon ja pelastua, miksen siis min\u00e4kin.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":566,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=566","url_meta":{"origin":5,"position":3},"title":"Maailmanloppuko?","author":"welzu","date":"31.8.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 13:14\u201327 Jeesuksen apokalyptinen puhe jatkuu. Edellinen kappale p\u00e4\u00e4ttyi kehotukseen pysy\u00e4 kest\u00e4vin\u00e4. Nyt taas tuleekin kehotus paeta. Se liittyy \u201dturmion iljetykseen\u201d. Raamatunlukijat ovat aina pohtineet, mit\u00e4 Jeesus t\u00e4ll\u00e4 tarkoitti. Itse termi tulee Danielin kirjasta. (11:31) Yleisesti Danielin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n viittaavan Antiokus Epifaneen Jerusalemin valloitukseen vuonna 168 e.Kr. Sen yhteydess\u00e4 Antiokus tunkeutui\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/964px-IvyMike2.jpg?fit=964%2C720&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/964px-IvyMike2.jpg?fit=964%2C720&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/964px-IvyMike2.jpg?fit=964%2C720&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/964px-IvyMike2.jpg?fit=964%2C720&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":402,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=402","url_meta":{"origin":5,"position":4},"title":"Jobin postia","author":"welzu","date":"21.5.2019","format":false,"excerpt":"Lopullisen onnen suhteen ainoa toivo on Jumalassa ja h\u00e4nen valtakunnassaan. Jumalakin tunnustaa, ett\u00e4 maailma on rikki ja ep\u00e4oikeudenmukainen. Mutta ilosanoma, evankeliumi, on se, ett\u00e4 h\u00e4n korjaa kaiken.\u00a0","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":43,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=43","url_meta":{"origin":5,"position":5},"title":"Opettaako Raamattu polyteismi\u00e4? Osa 1: Mooseksen pilkkalaulu","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Haluttaessa oltaisiin voitu alaviitteeseen pist\u00e4\u00e4 maininta jakeen tulkinnasta. Nyth\u00e4n alaviitteess\u00e4 on kohta sanatarkkana k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 sek\u00e4 vaihtoehtoiset lukutavat.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5\/revisions\/15"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/6"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}